Vessanpytyn kiinnityksestä

[Tume_t]

Itse laitoin pöntön kiinni proppaamalla. Syy tähän oli se, että pönttö voinee vaihtua ennen kuin lattian kaakelit. Lattilämmityskaapelin tähtäilin asennusvaiheessa turvavälin päähän pöntöstä niin uskalsi huitaista porokoneella reijät propuille. Mitä taas tuohon vesieristeen puhkeamiseen tulee niin reikiin laitoin silikoonit alle ja proput sitten siihen, eristänee ainakin vähän... ja taitaa tuo vesi virrata jo aulankin lattialle jos tuon pöntön kiinnityskohta pääsee suuremmin kastumaan.

[jope]

Tuskinpa tuosta nyt sen kummempaa haittaakaan ole vaikka laittaa ropuilla,varsinkin jos lattiassa on lämmitys. Toisaalta se vesimäärä mikä pytyn ympärillä on aika pientä ja tasaista eli mistään isommasta lainehtimisesta ne ongelmat tuskin muutenkaan tulee vaan pienestä jatkuvasta kosteudesta jos semmosta on liikkeellä.
Yhdessä paikassa avasin lattiaa missä oli vahinko tullut väärin tehdystä mansettiliitoksesta. Vesi vuosi ajan mittaan piiloviemäripytyn suojassa kiinnitysreikien ja huonon vesieristyksen läpi lattiaan. Taisi olla lattiassa vielä pari tulppaamatonta harjoitusreikääkin.
Haju oli aika mielenkiintoinen kun pytyn poisti ja hakkasi kaakelit pois. Eipä korjaaminenkaan osittaisen laatan poistamisen ja uudelleen valamista kummempi operaatio ollut. Ei siinä muun remontin yhteydessä mahdottoman paljoa ylimääräistä teettänyt. Mutta uusi pytty kuitenkin laitettiin liimalla varmuuden vuoksi.

[vesahy]

Vessan ergonomia on usein sen verran päin persettä, että pyttyyn kohdistuu vinoja voimia. Monesti pytty on aivan liian lähellä seinää ja paperiteline jossain suurin piirtein munuaisten takana joten paperin repäisy vaatii kiertoliikettä ja kurkotusta. Silloin joutuu automaattisesti istumaan toisen kankun päällä ja siitä helposti tulee sivuttaista vääntöjännitystä pytyn reunaan. Kun vipuvartta on melkein kuusikymmentä senttiä niin kyllä kiinnityksen lattiaan pitää olla luja, kestävä ja sitkeä.

[Mika]

vanhaan aikaan käytettiin laastia.
paljon noita silikonilla kiinnitetään. sika on aika kovaa kamaa, pitäähän se pönttö poiskin saada.

Sikaflexin kanssa on pönttö "nostettava ilmaan" jollain pienillä korokkeilla, meillä on pienet kumilistat. Eli pöntön ja lattia väliin jää pieni sauma johon sikaflex laitetaan. Pönön poisottaminen sujuu sitten leikkaamalla se sauma auki, jolloin liimaus irtoaa.

[vesahy]

Huoltomies kävi katsomassa ja totesi, että pytty on liimattava uudestaan ja jäykkä putki korvattava letkulla. Sattumalta ihan oikea putkimies on tulossa naapuriin huomenna aamulla ja hänet tilattiin käymään myös meillä. Samalla saa korjata keittiön pesukonehanan, joka on niin jäykkä, ettei vaimon voimat riitä sen vääntämiseen. Samoin kylppärin suihkuhana tippu vartin suihkussa käynnin jälkeen. Molemmat taattua ja tunnettua Oras-laatua.

[P.S]

Ruuveilla voi hyvin kiinnittää pytyn, jos ei lattia lämmitystä. Pytyn jalka pitää kuitenkin aina saumata, koska me miehet kuulemma emme osu kunnolla sisäpuolelle ja pisut valuu jalan alle. Muutenkin mahdollinen kosteuden pääsy rakenteisiin ruuvin reikien kautta estyy. Sitä saa päivittäin käydä uusimassa pyttyjen kiinnityksiä, kun joku meinaa että pytty pysyy kiinni kun pistää pytyn vain lattialle ja vetää jalan ulkoreunaan silikonipalon.

Liimatessa, pytyn jalan ympärys kannattaa piirtää kynällä lattiaan, nostaa pytty pois ja puristaa liimamassa tai silikoni viivan sisäpuolelle. Kannattaa myös laittaa kolmeen kohtaan tulitikun pätkät niin liimaus on vahvempi ja pytyn irrotus onnistuu helposti. Sitten vielä lisätään silikonia ja viimeistellään saumaus.

Punosletku ei ainakaan minun tietääkseni täytä kriteerejä rakennusmääräyksissä uudisrakennuspuolella.
Tämä punosletku kestää kuulemma kuitenkin ainakin 80 kilon paineen, aika hyvin.

-P.s

[pvalila]

Ruuveilla voi hyvin kiinnittää pytyn, jos ei lattia lämmitystä. Pytyn jalka pitää kuitenkin aina saumata, koska me miehet kuulemma emme osu kunnolla sisäpuolelle ja pisut valuu jalan alle. Muutenkin mahdollinen kosteuden pääsy rakenteisiin ruuvin reikien kautta estyy. Sitä saa päivittäin käydä uusimassa pyttyjen kiinnityksiä, kun joku meinaa että pytty pysyy kiinni kun pistää pytyn vain lattialle ja vetää jalan ulkoreunaan silikonipalon.

Liimatessa, pytyn jalan ympärys kannattaa piirtää kynällä lattiaan, nostaa pytty pois ja puristaa liimamassa tai silikoni viivan sisäpuolelle. Kannattaa myös laittaa kolmeen kohtaan tulitikun pätkät niin liimaus on vahvempi ja pytyn irrotus onnistuu helposti. Sitten vielä lisätään silikonia ja viimeistellään saumaus.

Punosletku ei ainakaan minun tietääkseni täytä kriteerejä rakennusmääräyksissä uudisrakennuspuolella.
Tämä punosletku kestää kuulemma kuitenkin ainakin 80 kilon paineen, aika hyvin.

-P.s

Älykkyys näkyy pienissä asioissa, ja tuossa sitä fiksuutta oli tuo tikkujen lukumäärä: kolmella ei pönttö keiku, itse käytin kyllä joskus hölmöyksissäni neljää. Tietenkään tuolla ei ole kuin asennusaikaista merkitystä, kun liima jämähtää ei pönttö lähde minnekään.

Pönttöjen alareunan pinta on karkea, joten jos liimaus aukeaa, aukeaa se laatan puolelta. Useimmissa laatoissa aivan tavallinen silikooni pitää ihan hyvin, ja Sika on sitten sellainen liitos, että sen pettäminen vaatii karhun elopainon (ja voimat).

Liimasauman lujuus on kylläkin hieman henkimaailman juttu. Teräslevyjä kiinnitetään hitsaamisen sijasta liimalla, jotta liitoksesta saadaan riittävän luja ja etteivät jännitykset heikennä rakennetta. Hillittömät lujuudet ovat mahdollisia, mutta edellyttävät, että liimattavat pinnat ovat joka suhteessa täydellisiä. Arki elämässä eivät edes kenkien kärjet pysy liimalla pohjassa kiinni, vaan niitä saa liimailla (vaikka käytössä olisikin aivan oikea erikoisliima) vähän väliä uudestaan.

[Tinakenkäpoika]

Töissä liimaillaan al-pellit kiinni ja ne pysyy kyllä liimamassalla kuin tauti, kunhan vain muistaa puhdistaa hyvin rasvanpoistajalla.Vaan lömpöhän nuo liimat ei kestä kuin jonkun 100 astetta , sen jälkeen tipahtelee pellit jollei ole millään varmistettu kiinnitystä. Mutta meni vähän offtopikseksi.

[kokki]

Tuli vastaan kun kuuklasin, että myös rautalankaa käytetään pytyn alla että jää hieman rakoa massalle kiinnittyä. Kumpis se ny on sit parempi, kolme tulitikku (ja mihin kohtaan?) vai rautalankaa? Onkos tuo liimamassa Sikabond T2 hyvä tuohon kiinnitykseen?

Vanhassa vessassa pytty on irti, oli aikaisemmin yhellä ruuvilla, mutta otin jo sen yhenki ruuvin irti ja tutkin hieman mitä siellä pytyn alta paljastuu. Ilmeisesti jotai silikonilla ollu pytyn alla, mutta joka on antanut lopulta periksi. Aattelin, että laitan toho allaolevaan vesaan lattialevyyn (oliskohan 50-60 luvulta peräisin niin onkohan tuo ihan jotain kipsilevyä?) kunnon reiät ja sitten vielä ruuvit. Ja sitten vielä tuo liimamassa. Normaalit proput vai pitäsköhä kattoa jotkut kipsilevyproput? Lattialevyn päällä oli semmoista muovista kaakelinnäköistä mattoa/tms. Otin sen pois, meinaan hioskella liimat pois ja sitten maalata ihan lujalla tuon. Vettä tuolla ei kovasti roisku ympäriinsä, sen mitä ny pienestä lavuaarista joskus ylitte tulee. Onkohan tuo lujalla maalaus riittävä pitämään kosteuden lattian päällä? Lattiakaivoa ei ole. Ruuvikoloihin varmaa voi käyttää myös tuota liimamassaa/silikonia, ettei nesteet pääse pakenemaan vessan alle. eikös juu?

[Cardan]

Tuli vastaan kun kuuklasin, että myös rautalankaa käytetään pytyn alla että jää hieman rakoa massalle kiinnittyä. Kumpis se ny on sit parempi, kolme tulitikku (ja mihin kohtaan?) vai rautalankaa? Onkos tuo liimamassa Sikabond T2 hyvä tuohon kiinnitykseen?

Minä laitoin aikanaan sähköjohdon pätkiä kolme-neljä kpl pytyn alle ja Sian liimamassaa... Siksi liimamassaa koska omaan edellämainitun karhun elopainon (ja voimatkin...ainakin omasta mielestä).

Saksanreissuilla on joutunut usein mietiskelemään seinään kiinnitetyllä istuimella ja joka kerta on sellainen olo, ettei toi voi kestää meikäläistä Sitten kun näin ekan kerran kummosesta laitoksesta on kyse niin alkoi pieni luotto valtaistuimeen tulla. Kuitenkin joka kerran kun moiselle pytylle istuu niin mielessä jos kuitenkin... Onkohan kellään täällä tuollaista seinäään kiinnitettyä pyttyä ? Sillä jäis lattia vapaaksi...


E: En siis mitään MMJ:tä...

[Keijo]

Mulla on kaksi tuollaista seinäpönttöä ja yksi odottaa että joskus olisi aikaa asentaa se pönttö paikoilleen. Pöntön reunoissa on tietysti silikonia, mutta oikeasti se on kiinni kahdella 10 millin pinnapultilla seinän takana olevassa teräksisessä rungossa. Runko puolestaan ainakin mulla on ylä- ja alapäästä pultattu runkotolppiin, joten kestää kyllä ihan raavaan miehen painon. Melkein kaikissa rautakaupoissa noita pönttöjä on nykyään näytillä, joten sieltä voi käydä vakoilemassa millainen runko siellä takana on jos uteliaisuutta riittää.

Puhtaanapidon kannalta ihan yliveto verrattuna normipönttöön ja kun rungon voi tunkea seinän sisään, niin vessaan vapautuu tilaa parempaan käyttöön.

[tarpola]

Puhtaanapidon kannalta ihan yliveto verrattuna normipönttöön ja kun rungon voi tunkea seinän sisään, niin vessaan vapautuu tilaa parempaan käyttöön.

Totta, mutta tilansäästö toteutuu vain silloin jos runko on oikeasti seinän sisällä. Joskus näkee, esimerkiksi asuntomessuilla, kun runko on piilotettu varta vasten rakennetun kotelon sisälle. Silloin tuntuu että ratkaisulla on tuotettu isompi haitta kuin se mitä lähdettiin korjaamaan (melko siro vesisäiliö on saatu isolla työllä vaihdetuksi valtaisaan laatikkoon). Toki puhtaanapitoasoekti toteutuu tuossakin.