Piippu suihkun seinänä
Piippu suihkun seinänä
Onkohan muuten olemassa jotain rajoitusta tällaiseen: suihkun yksi seinä tulisi olemaan muurattu piippu. Tarkoitus on suoristaa piipun kylki tasoitteella ja tasoitteen päälle tulisi vesieriste ja eristeen päälle kaakeli. Piipun kylki lämpiää vähän kun takkaa lämmittää mutta kovin kuumaksi se ei ole kertaakaan tullut. Eli, mitähän tuossa pitäisi tehdä? Muurata vielä lisäseinä piipun kylkeen? Lämmin seinä suihkussa olisi sinänsä aika mukava, kuivuisi paremmin.
-Antti
-Antti
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Piipun pinnoittaminen
Piippu on pinnoitettava paloturvallisesti tai siten, että syntyvät halkeamat ovat näkyvissä ja pinnoite valkoinen, jotta mahdolliset savuvuodot piipusta ulos voi havaita. Kaakeli suoraan piipun pinnassa on hyväksyttävä rakenne.
En oikein usko, että muovi-lateksi vesieriste täyttää näitä vaatimuksia.
Arvioisin, että 50mm palonkestävää (kivi/vuori)villaa ja erikoiskova gyproc voisi olla hyväksyttävä rakenne. Tuon villan läpi se lämpö ei kyllä tunnu ja hyödytä.
Paikallinen paloviranomainen sanoo viimeisen sanan ja heitä voi konsultoida.
En oikein usko, että muovi-lateksi vesieriste täyttää näitä vaatimuksia.
Arvioisin, että 50mm palonkestävää (kivi/vuori)villaa ja erikoiskova gyproc voisi olla hyväksyttävä rakenne. Tuon villan läpi se lämpö ei kyllä tunnu ja hyödytä.
Paikallinen paloviranomainen sanoo viimeisen sanan ja heitä voi konsultoida.
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Gyproc kiinnitys
Erikoiskova gyproc levy on usein 120x240/260cm.
Jos piippusi on yli 110cm leveä niin koolaa levy vaakaan niin saat lisää yhtenäistä mittaa. Tietysti tämä sauma nauhoitetaan kuten pystysaumakin.
Jos piippusi on joksenkin linjassa muun seinän kanssa on koko seinälle laitettava gyproc (siis jos ei haluta kulmaa). Toisaalta kulmat voidaan usein peittää suihkuväliseinärakenteella, joka voidaan toteuttaa esim. lasitiilistä.
Jos piippusi on yli 110cm leveä niin koolaa levy vaakaan niin saat lisää yhtenäistä mittaa. Tietysti tämä sauma nauhoitetaan kuten pystysaumakin.
Jos piippusi on joksenkin linjassa muun seinän kanssa on koko seinälle laitettava gyproc (siis jos ei haluta kulmaa). Toisaalta kulmat voidaan usein peittää suihkuväliseinärakenteella, joka voidaan toteuttaa esim. lasitiilistä.
Miten kiinnitit nämä piipun kylkeen ja mitä laitoit villan päälle? Nyt ajatuksissa olisi käyttää teräsrankaa, kiinnittää sen kattoon ja lattiaan (eli ei tietty proppausta piipun kylkeen). Villat väliin ja gyproc päälle. Täytyy vielä tarkistaa viranomaisilta että rakenne kelpaa.Ari kirjoitti:Palotarkastajan ohjeen mukaan minä laitoin 100 mm kovaa villaa muuria vasten. Kannattaa pyytää palotarkastaja kahville, ettei tarvitse tehdä kahteen kertaan.
-Antti
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Oheisen linkin takaa löytyy rakentamismääräykset pienten savuhormien osalta
http://www.finlex.fi/data/normit/1937-e3.pdf
Periaatteessa piipun pintalämpötilaksi sallitaan 80 astetta, joten kuusikymppiä kestävä mönjä ei siinä teoriassa pysy. Toinen juttu on, että lämpiääkö piippu ikinä niin kuumaksi, 80 astetta on ihan polttavan poppakuumaa, tulikuuman teekupin verran. Edes ohutseinäinen pönttöuuni ei käytännössä lämpiä niin paljon muuta kuin poikkeustapauksissa.
Suosittelen myös rakennustarkastajan tai palotarkastajan konsultointia tässä kohtaa. Nykyisin on niin järjettömästi eri materiaaleja ja vaihtoehtoja että soveltaminen jää väkisinkin paikallistason viranomaisten varaan. Se mikä Espoossa evätään kelpaakin Kempeleessä :)
Pari asiasta mieleen tulevaa irtohuomiota:
- Puutalossa savupiipun on oltava "vapaasti seisova". Erityisesti hirsitalossa rakenteiden tukeminen piippuun rikkoo helposti paikkoja kun hirsiseinä elää kosteuden mukana. Lautarunkoisessa talossa eläminen on vähäisempää, mutta silti olemassa. Hirsitalossa piipun pitää olla irrallaan talosta niinkuin mäntä kirnussa, muuten joko piippu halkeaa tai joku muu paikka repee. Ja jos repeävä paikka on puulattian ja piipun välissä oleva vesieristys niin kellään ei ole kivaa.
- Kipsilevy on vihoviimeistä kuraa kylppärissä. Kun (ei jos) vesieristeeseen tulee pieni reikä niin kipsi on sitten siellä takana velliä. Kyllähän se tehdessä on tiivis, mutta kun joku kuitenkin ruuvailee sinne saippuakuppeja ja talo elää omiaan. Kaakeliluja taikka vaneri ei mene pilalle vaikka vesieristys olisikin vähän hapan kolmenkymmenen vuoden päästä mutta kipsi ei kestä yhtään reikää eristeessä.
Jos arvata pitäisi niin palotarkastaja luultavasti neuvoo laittamaan jonkunpaksuisen tulivillan (pysyy muuten kiinni parhaiten saneerauslaastilla siinä piipussa) ja kaakeliluja teräsrangalla päälle. Teräsrangalla palamattomuuden vuoksi.
Pekka
http://www.finlex.fi/data/normit/1937-e3.pdf
Periaatteessa piipun pintalämpötilaksi sallitaan 80 astetta, joten kuusikymppiä kestävä mönjä ei siinä teoriassa pysy. Toinen juttu on, että lämpiääkö piippu ikinä niin kuumaksi, 80 astetta on ihan polttavan poppakuumaa, tulikuuman teekupin verran. Edes ohutseinäinen pönttöuuni ei käytännössä lämpiä niin paljon muuta kuin poikkeustapauksissa.
Suosittelen myös rakennustarkastajan tai palotarkastajan konsultointia tässä kohtaa. Nykyisin on niin järjettömästi eri materiaaleja ja vaihtoehtoja että soveltaminen jää väkisinkin paikallistason viranomaisten varaan. Se mikä Espoossa evätään kelpaakin Kempeleessä :)
Pari asiasta mieleen tulevaa irtohuomiota:
- Puutalossa savupiipun on oltava "vapaasti seisova". Erityisesti hirsitalossa rakenteiden tukeminen piippuun rikkoo helposti paikkoja kun hirsiseinä elää kosteuden mukana. Lautarunkoisessa talossa eläminen on vähäisempää, mutta silti olemassa. Hirsitalossa piipun pitää olla irrallaan talosta niinkuin mäntä kirnussa, muuten joko piippu halkeaa tai joku muu paikka repee. Ja jos repeävä paikka on puulattian ja piipun välissä oleva vesieristys niin kellään ei ole kivaa.
- Kipsilevy on vihoviimeistä kuraa kylppärissä. Kun (ei jos) vesieristeeseen tulee pieni reikä niin kipsi on sitten siellä takana velliä. Kyllähän se tehdessä on tiivis, mutta kun joku kuitenkin ruuvailee sinne saippuakuppeja ja talo elää omiaan. Kaakeliluja taikka vaneri ei mene pilalle vaikka vesieristys olisikin vähän hapan kolmenkymmenen vuoden päästä mutta kipsi ei kestä yhtään reikää eristeessä.
Jos arvata pitäisi niin palotarkastaja luultavasti neuvoo laittamaan jonkunpaksuisen tulivillan (pysyy muuten kiinni parhaiten saneerauslaastilla siinä piipussa) ja kaakeliluja teräsrangalla päälle. Teräsrangalla palamattomuuden vuoksi.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Meillä ainakin suullisesti hyväksyttiin rakennuslupa yläkerran suihkun osalta, ja yksi seinä tosiaan oli piipun kylkeä. Ainoa korjaus joka piti lappuihin tehdä, koski pesualtaan kiinnitystä piippuun (piippuunkun ei saa kiinnittää mitään).
Suunnitelmat vaan ovat hieman muuttuneet matkan varrella, ja ei tuota lupapaperia tullut koskaan vietyä byrokratian rattaista läpi.
Suunnitelmat vaan ovat hieman muuttuneet matkan varrella, ja ei tuota lupapaperia tullut koskaan vietyä byrokratian rattaista läpi.
peukalo keskellä kämmentä...


