RMT Kuopiosta - muutama juttu askaruttaa

[Haapa1949]

Olipa hienoa löytää tällainenkin tietolähde. Harmittavasti hieman viime tingassa löysin tämän sivuston. Olemme hankkimassa -49 vuosimallin RMT:tä Kuopiosta. Taloon on tehty ihan mukavasti peruskorjausta ja taloon on tehty kuntotarkastuskin. Ensi tiistaina taloon kuitenkin tehdään vielä täydentävä tarkastus, sillä aiemmasta tarkastuksesta on yli vuosi aikaa ja siinä löytyi muutamia puutteita. Paljon olen ammentanut tietoa jo tältä sivulta, mutta koska talotekniikasta ja rakentamisesta ei ole vielä kertynyt juuri kokemusta, tarvitsisin muutamaan kohtaan vielä valmiiksi pureskellumpia vastauksia.

Salaojitus ja patolevyt on tehty 2004. Kuntakartoituksen mukaan salaojaputken korkeus on likimain kellarikerroksen alapohjan tasossa. Riittääkö vai pitäisikö olla selästi perustamistason alapuolella? Patolevyn yläreuna on tiivistetty muovisella listalla ja bitumikermi on kiinnitetty kuumabitumilla sokkelin sisäpuolelle maanalaisille osille. Onko rakenne hyvä? Maanvaraisen betonilaatan alla on Styrox, mutta paksuudesta ei ole tietoa. Kellarikerroksessa on asutuissa tiloissa lattialämmitys.

Ulkoseinien alkuperäinen eristys on 10cm purua. 80-luvulla eristystä on lisätty asentamalla mineraalivillaa ulkoseinien sisäpintaan. Tämähän on kai oikea tapa? Kuinka asennus pitäisi olla tehty, ettei seinä muhi? Vai olisiko ulkoseinän rappaus jo huonossa kunnossa mikäli eristys olisi tehty väärin (ollut jo 25 vuotta). Rappaus on mainiossa kunnossa.

Raportin mukaan "kellarikerroksen suihku- ja saunaosaston laattapintojen alta ei havaittu vesieristystä rajapinnoista"... siis mitä tämä tarkoittaa? Että siellä ei oletettavasti ole ollenkaan vesieristettä? Kuuluisko noissa tiloissa kuitenkin olla? Toisaalta kostea maahan siellä on tietysti betonilaatan allakin...

Kellarikerroksessa oli takkahuoneen ja askarteluhuoneen (lämpimiä tiloja) seinistä löydetty elinkykyistä hometta. Tarkempaa rakennekuvausta seinästä ei ole, mutta ainakin silloin seinän eristyksessä oli käytetty mineraalivillaa. Asia pitäis olla korjattu, mutta vielä en ole saanut selostusta siitä miten se on korjattu. Epäily on että vaurio olisi tullut ennen salaojitusten ja patolevyjen laittamista vuonna 2004 (vettä oli tullut kellariin seinistä sisään mm. keväällä 2000). Ilmeisesti korjaus ainakin olis pitänyt tehdä niin, että villat heivataan paska-aholle ja tehdään esim. tiilimuuraus? Vai voiko noihin salaojiin ja patolevyihin todella luottaa niin, että uskaltaa käyttää mineraalivillaa?

Viemärit on uusittu muoviputkelle -81. Kauanko näiden käyttöikä on? Pystylinja on alkuperäinen valurautaputkitus, niinkuin tuntuu olevan kaikissa Kuopion RMT:ssa. Kestääkö tuo oikeasti ikuisesti vai onko koko talo purettava, että sen voi uusia? Käyttövesiverkosto oli myös uusittu -81 kuparijohdotuksin, paljonkos näiden käyttöikä on?

Kiitos mielenkiinnosta ja vastauksista jo etukäteen.

...niin ja jos tietoa rintamiestaloja ymmärtävästä/ymmärtävistä timpureista tai muista remonttimiehistä (Kuopion seudulta), jotka tekee hommansa, niin yhteystietoja suap jättää. Talossa on tarkoitus tehdä pintaremonttia (katot, seinät, lattiat), pari keittiöremonttia (yläkertaan ja alakertaan omat) sekä wc-/kylppäri-/saunaremontit. ILP:tkin pitää jossain vaiheessa laittaa, koska talossa on tällä hetkellä perinteinen suorasähkölämmitys (kaikki tulisijat takkahuoneen takkaa lukuunottamatta muutettu varaaviksi sähkölämmittimiksi)...

[Bily]

Ulkoseinien alkuperäinen eristys on 10cm purua. 80-luvulla eristystä on lisätty asentamalla mineraalivillaa ulkoseinien sisäpintaan. Tämähän on kai oikea tapa? Kuinka asennus pitäisi olla tehty, ettei seinä muhi? Vai olisiko ulkoseinän rappaus jo huonossa kunnossa mikäli eristys olisi tehty väärin (ollut jo 25 vuotta). Rappaus on mainiossa kunnossa.

Sisällä pitäisi olla pinnoituksen alla höyrynsulkumuovi ohjeiden mukaan.

Viemärit on uusittu muoviputkelle -81. Kauanko näiden käyttöikä on? Pystylinja on alkuperäinen valurautaputkitus, niinkuin tuntuu olevan kaikissa Kuopion RMT:ssa. Kestääkö tuo oikeasti ikuisesti vai onko koko talo purettava, että sen voi uusia? Käyttövesiverkosto oli myös uusittu -81 kuparijohdotuksin, paljonkos näiden käyttöikä on?

Muovisten viemärien käyttöikä on yleensä 50-100 vuotta. Vesijohtojen käyttöikä on yleensä 30-50 vuotta.

[Haapa1949]

Sisällä pitäisi olla pinnoituksen alla höyrynsulkumuovi ohjeiden mukaan.

Aivan, hyvä tieto.

Muovisten viemärien käyttöikä on yleensä 50-100 vuotta. Vesijohtojen käyttöikä on yleensä 30-50 vuotta.

Mites tuo Valurautainen pystyveto? Talojen myyjät tuntuvat lupaavan sille ainakin 150 vuotta käyttöikää, mutta jotenki o vaikea uskoa...

[Bily]

Valurautaisenviemärin käyttöikä on sama kuin muovisenviemärin, eli 50 vuodesta eteenpäin. Valurautaviemärien kunnossapito väli (esim. tarkastus ja huolto) on sitten taas pienempi, eli noin 10 vuotta. Muoviviemärien kunnossapito väli on taas 15 vuotta.

[inkeroinen]

Mites tuo Valurautainen pystyveto? Talojen myyjät tuntuvat lupaavan sille ainakin 150 vuotta käyttöikää, mutta jotenki o vaikea uskoa...

Valurautaviemärin käyttöikää alentaa huomattavasti jos siihen on liitetty tiskikoneeen poisto.Kattelin vähänaikasitten kun kaveri uusi viemäriä ja tiskikoneelta tuleva haara oli sisältä aivan kirkas,mutta helkutin ohut.

[Haapa1949]

Valurautaisenviemärin käyttöikä on sama kuin muovisenviemärin, eli 50 vuodesta eteenpäin. Valurautaviemärien kunnossapito väli (esim. tarkastus ja huolto) on sitten taas pienempi, eli noin 10 vuotta. Muoviviemärien kunnossapito väli on taas 15 vuotta.

Ok. No sittenhän se saattaa vielä tovin kestää. :)

Tuo höyrynsulkumuovipointti oli kyllä loistava. Osasin paneutua nyt siihen (muuten olis mennyt ohi). Ja onpa ihmeellistä, ettei raportissa mainita mokomasta mitään. Onko muuten oleellista merkitystä sillä, että onko villa laitettu vinolaudoituksen ulko- sisäpuolelle? Tuossahan on raportin mukaan rappinkipinta-vinolaudoitus-villa-rakenne ulkoapäin lueteltuna. En kyllä sit ymmärrä miten monta laudoituskerrosta tuossa on. Mutta ilmeisemmin tuosta voi puuttua höyrynsulkumuovi tai vaihtoehtoisesti ilmanvaihto ei ole riittävä. Tuossa ei ainakaan pitäis olla läheskään joka huoneessa mitään tuloilmaventtiilejä ja ikkunatkin on 80-luvun 3-kerrospuitteet, jotka on varmaan aika tiiviit. Nuo sähkövastuksille laitetut tulipesätkään tuskin hirveästi auttaa ilmanvaihdossa...

[Tomppa]

Patolevyn yläreuna on tiivistetty muovisella listalla ja bitumikermi on kiinnitetty kuumabitumilla sokkelin sisäpuolelle maanalaisille osille. Onko rakenne hyvä?

Ei ihan ideaalirakenne koska perusmuuri on kahden tiiviin muovikerroksen välissä jolloin maasta nouseva kapillaarinen kosteus ei pääsee kuivumaan mihinkään ennenkuin maanpinnan yläpuolella.Pelkkä salaoja ei poista kapillaarisuutta.

Ulkoseinien alkuperäinen eristys on 10cm purua. 80-luvulla eristystä on lisätty asentamalla mineraalivillaa ulkoseinien sisäpintaan. Tämähän on kai oikea tapa?

Aina olisi parempi jos lisäeriste laitettaisiin ulkopuolelle.Sisäpuolisen lisäeristämisen maksimipaksuutena pidetään yleisesti 50 mm.Liian paksu eristekerros sisäpuolella voi jäähdyttää vanhaa purueristeistä seinärakennetta niin paljon että kastepiste muodostuu seinän sisään.Tämä on vielä suurempi riski jos höyrynsulkua ei sisäpuolella ole jolloin kostea sisäilma pääsee esteettä seinärakenteeseen.

Raportin mukaan "kellarikerroksen suihku- ja saunaosaston laattapintojen alta ei havaittu vesieristystä rajapinnoista"... siis mitä tämä tarkoittaa? Että siellä ei oletettavasti ole ollenkaan vesieristettä? Kuuluisko noissa tiloissa kuitenkin olla? Toisaalta kostea maahan siellä on tietysti betonilaatan allakin...

Se tarkoittaa juuri sitä että vesieristettä ei ole.Jos lattia-ja seinärakenteet ovat tehty oikein remontin yhteydessä eli tarvittavat eristeet ja kapillaarikatkot löytyvät niin silloin vesieristekin pitäisi olla.Kuitenkin jos nuo tehdyt remontit ovat -80-90-luvulta niin nykyaikaisia vesieristeitä ei vielä käytettykään.

Vai voiko noihin salaojiin ja patolevyihin todella luottaa niin, että uskaltaa käyttää mineraalivillaa?

Enpä ainakaan itse luottaisi.

Pystylinja on alkuperäinen valurautaputkitus, niinkuin tuntuu olevan kaikissa Kuopion RMT:ssa. Kestääkö tuo oikeasti ikuisesti vai onko koko talo purettava, että sen voi uusia?

Eipä ole mikään ikuista.Mun mielestä myös pystyvedot tulisi aina uusia kun muutakin remonttia tehdään ja paikkoja availlaan.Kustannus ei ole suuren suuri mutta sitten kun paikat on taas rempattu niin on mukava parin vuoden päästä riipiä kaikki taas auki kun se pystylinja menikin tukkoon.Jos tuolla valurautaputkella on ikää sen 50 vuotta niin se voi kestää vielä 20-30 vuottakin tai hajota huomenna.Meillä kun uusin putket ja viemärit kokonaisuudessaan niin myös tuo pystyveto oli sellaisessa kunnossa että vähän kun vasaralla kopautti niin halkesi heti.Kaikki pienetkin mutkakohdat olivat lähes tukossa ja seinämät hapertuneet.

Muutenkin kuvauksesi perusteella suhtautuisin tuohon taloon hyvinkin varauksella ja koluaisin kaikki paikat tosi tarkasti.Voisi olla ihan paikallaan vähän availla paikkoja ja katsoa mitä mm.seinärakenteet pitävät sisällään.Kuntotarkastus ei todellakaan ole mikään autuaaksi tekevä asia joka poissulkee kaikenlaiset vauriot joita talosta voi löytyä.

[vms]

Onneksi tässä tönössä on viemäreitä vaan tässä yhdessä kerroksessa ja rossiohjan alla näkyvissä jonkun matkaa. Vm -56 valurautaa, ei ongelmia kopkop. Kun tiskipöydän viemäriä piti vähän siirtää sahattiin alhaalta valurautaputki poikki, täysin kiiltävää ja kovaa rautaa. Lähtevän putken kaivoin lapiolla näkyviin jonkun matkaa ja paukuttelin lapparilla kylkeen, kovaa tavaraa joten olkoon paikoillaan.

Mikä ne sitten toisinaan syövyttää, tiedä häntä? Toi tiskiaine vois tietysti olla yks tihulainen noille putkille, oliskohan siitä valurautaystävällisiä versioita? Täällä ei ole tiskikone aikaisemmin hyrissy.

V-MS

[Haapa1949]

Noniin. Löytyihin sieltä höyrynsulkumuovi. Seiniä ei alettu purkamaan, koska mitään viitteitä ei ollut, että seinissä olis ongelmaa (alkuperäinen rappaus ulkona kunnossa ja sisältä seinät kovat ja kuivat). Hakuammunnalla ei maksais vaivaa porailla talon kaikkia seiniä juustoks.

Kellarikerrokseen oli tehty harkoilla riventeeraus, kuten pitääkin. Ulkopuolellahan oli salaojien ja patolevyjen laiton yhteydessä kaivettu maata 2 metriä talosta poispäin ja täytetty hiekan sijaan sepelillä (40 000 euron remppa ollu). Katto oli laitettu muutama vuos sitten (muovipinnoitettu peltikatto) ja kaikki syöksyputket ja sadenveden ohjaukset menee suoraan kaupunkin sadevesiviemäreihin.

Kaikki sähköt oli myös vasta uusittu, joten sekin puoli oli täysin kunnossa.

Kellarikerroksen suihku- ja saunatiloissa ei ole moderneja vesieristyksiä, koska ne on tosiaan laitettu 80-luvulla. Kylppäri ja sauna olis kyl mennyt nyt heti remonttiin joka tapauksessa. Nyt täytyy vaan levyseinien tilalle vetää harkkomuuraus. Saapahan samalla sen verran suorat seinät, että saa isot marmorityyppiset laatat kiinni.

Toinen mikä pitää heti tehdä on lämmivesivaraaja. Se on laitettu 70-luvulla ja joku on saanut kuningasidean ja sijoittanut sen ullakolle. Onneksi siinä on vieressä kylppäri, missä on tarpeeton kuivauskaappi, jonka tilalle saa helposti asennettua uuden varaajan.

Ainut putki mikä on uusimatta on tosiaan tuo viemärin pystyveto. Itseasiassa kellarissa oli siitä eteenpäin lähtevä (talon alle menevä kunnan verkkoon liittyvä) putkikin uusittu. Pystyveto on 10 vuotta sitten tutkittu, että se on täydessä iskussa. Ja 2 paikalla ollutta rakennusinsinööriä oli sitä mieltä, että sen uusiminen ei maksa itteesä. Pitäis kestää kuulemma vielä 50-100 vuotta. No ei se nyt ainakaan ihan pitsiä ollu kun sitä koputteli. En tiedä nyt mitä tuon suhteen uskaltais ajatella...

Kaikenkaikkiaan talo on hyvin pidetty ja laitettu sillä se on ollu johtavassa asemassa toimineen lääkäriperheen koti. Kaikki on rahalla ja ammattitaidolla tehtyjä.

Sauna- ja kylpyhuoneremontin ja lämminvesivaraajan (ja mahdollisesti pystyvedon) uusimisen lisäks olisi tarkoitus tehdä täydellinen keittiöremppa, WC-tiloja uusia ja repiä nuo hemmetin vanerilevyt katoista ja lyödä vähän siistimpää panelia tilalle. Seinille vähän maalia ja tapettia. Ilmalämpöpumputkin pitänee hankkia mahdollisimman pian, niin voi noita sähkövastuksellisia takkoja pitää vähän pienemmällä tai jopa muuttaa pellettikäyttöön...talon piipuissa oli muuten yhteensä 24 hormia :D ...joku muu joku oli suunnitellut tuon talon ostoa oli vaatinut, että hormit kuvataan. Ne oli sitten kuvattu videolle ja ovat kuulemma kunnossa. Mutta tulisijoja voi kuulemma vielä muutaman laittaa ennenkuin joutuu lisää piippuja rakentamaan. :)

Itseasiassa omistaja antoi meille jo avaimetkin tuonne, että pääsee tonkimaan ja suunnittelemaan remontteja. Vaikka kirjallisesti kauppoja ei ole vielä edes tehty ja jotain sen tavaroitakin on vielä talossa. Erittäin luotettavan oloinen kaveri ja itseasiassa allekirjoittaneen isän tuntema henkilö. Vannoi vielä erikseen ja pyytämättä, että mitään virheitä ei siinä tiettävästi ole ja jos jotain onnistuu löytämään, niin on valmis kantamaan vastuunsa.

[sofi]

No sillä ei ole kyllä mitään merkitystä talon kunnon kannalta välttämättä, olivatko taloa myyvät "johtavassa asemassa" toimivia lääkäreitä (niin kuin kerroit olevan) vaiko putkimiehiä. T. Ylilääkärin tytär, joka on perhetuttu-lääkäreiden jokusessa mörskässä käynyt (aivan kaameasti voivat asua vaikka minkälaiset lääkärismiehet ja -rouvat) ...Mutta asiaan: tuo talo kuulostaa ihan hyvältä . Onnea kauppoihin.

[vms]

Mites tommonen valurautaviemäri, siis jos se on vielä suht hyvä, sen vois kai jotenki "saneerata" eiks niitä jotenkin pinnoteta sisäkautta nykyään. Jos niin vois pidentää elinkaarta?
V-MS

[Haapa1949]

Se massalla pinnoittaminen olis yks vaihtoehto...puhuvat, että 20 vuotta puhaltas lisää elämää putkeen. Tai sit ujuttas muoviputken sen sisään. Kokonaan uus putki (vanhan tilalle) maksais 1000-3000 euroa. Jonkin verran työtä tietysti, kun menee 1. kerroksesta kellariin valussa. Voishan sitä tietysti joku putkimaisteri tutkia, jos siitä näkis mikä sen tila nyt sitten on. Muutama tonttu nyt ei tietysti ole paljon rahaa, jos sillä pieneltä vesivahingolta säästyy, mutta toisaalta olishan se raha mukava laittaa vaikka videotykkiin tai biljardipöytään ;). Toisaalta se raha voi mennä hukkaan, jos tuo alkuperänen on kunnossa ja kestäs vielä sen 50 vuotta (periaatteessa se uus muovinen ei kestäs välttämättä sen pidempään).

Juu ihan totta ettei tuo lääkäri homma vielä taloa tee. Mutta se siinä on hyvä, ettei noita remontteja ole täysin osaamaton itse sätöstelly. Sellaisiakin kohteita tuli katsastettua, missä eläkeläispappa oli itse tilkinny ja purkanu paikkoja, eikä näky ollut todellakaan vakuuttavaa. Tietysti kaikista paras olisi ollu sellainen kohde missä hommissa olis ollu ammattitaitoinen talonomistaja, joka olis laittanut taloa itselleen. Mutta sellaiset kaverit ei ihan jatkuvasti ole niitä talojaan myymässä.

[sofi]

Valurautaputkistojen tekninen käyttöikä on virallisesti (kuntokartoittajien ohjeistuksissa) 50 vuotta. voivat toki kestää kauemminkin, tai sitten eivät. Vesipatteritkin kestävät taikka eivät kestä. Isäni talossa uusittiin reilut 50 vuotta vanhat valurautaputket, olivat paikoin pahoin syöpyneitä sisältäpäin ja kahdessa kohdassa oli tihkuvuotoa (puhkisyöpymiä). Vanhoista pattereista: tiedän tapauksen jossa vanha rautapatteri lirutellut pitkään mutta huomaamattomasti puhkiruostuttuaan vesiä lattiapinnotteiden alle sillä seuraamuksella, että homeita ja sieniä jouduttiin häätämään aivan tosissaan. Hajuhaitta paljasti.

[pelkka]

Tämän ketjun luettuani ajattelin hiukan komentoida sitä. Tarkoitukseni ei ole loukata tai tyrmätä ketjun aloittajaa, vaan sanoa jotakin mitä jokaisen taloa hankkivan toivoisi ottavan huomioon. Putkiasioihin en ota kantaa, koska en niistä tiedä tarpeeksi, ja koska ne eivät tässä mielestäni ole se olennaisin seikka.

- Olipa hienoa löytää tällainenkin tietolähde. Harmittavasti hieman viime tingassa löysin tämän sivuston. Olemme hankkimassa -49 vuosimallin RMT:tä Kuopiosta. Taloon on tehty ihan mukavasti peruskorjausta ja taloon on tehty kuntotarkastuskin. Ensi tiistaina taloon kuitenkin tehdään vielä täydentävä tarkastus, sillä aiemmasta tarkastuksesta on yli vuosi aikaa ja siinä löytyi muutamia puutteita. Paljon olen ammentanut tietoa jo tältä sivulta, mutta koska talotekniikasta ja rakentamisesta ei ole vielä kertynyt juuri kokemusta, tarvitsisin muutamaan kohtaan vielä valmiiksi pureskellumpia vastauksia.

Hyvä että löysit sivuston ennenkuin menette tekemään ison kaupan. Kerrot ettei teillä ole talotekniikasta tietoa ja kokemusta. Se on hyvä itse tiedostaa, ja sen tiedostaa myös myyjä. Hän näkee ja kuulee välittömästi sen, onko ostaja oleellisista asioista perillä. Jos ei ole, voi sellaiselle ostajalle valitettavasti myydä myös asuinkelvottoman talon.

"Taloon on tehty ihan mukavasti peruskorjausta ja taloon on tehty kuntotarkastuskin" ei tarkoita, että remontit on toteutettu talon rakennetta ajatellen järkevästi ja toimivasti, ja asumista ajatellen terveellisesti. Kuntotarkastus ei sido eikä velvoita ketään yhtään mihinkään.

Mitä tiistaisessa tarkastuksessa selvitettiin? Oliko se teidän vaatimanne, vai kenen?

- Seiniä ei alettu purkamaan, koska mitään viitteitä ei ollut, että seinissä olis ongelmaa (alkuperäinen rappaus ulkona kunnossa ja sisältä seinät kovat ja kuivat). Hakuammunnalla ei maksais vaivaa porailla talon kaikkia seiniä juustoks.

Onko kyse siitä ettette kehtaa pyytää puolituttua myyjää avaamaan paikkoja, joiden tsekkaaminen olisi molempien osapuolten kannalta järkevää? Joistakin rakenteista ei saa selvää muuten kuin avaamalla niitä.

- Kaikenkaikkiaan talo on hyvin pidetty ja laitettu sillä se on ollu johtavassa asemassa toimineen lääkäriperheen koti. Kaikki on rahalla ja ammattitaidolla tehtyjä.

Tähän Sofi jo vastasikin. Herroja ei kannata kumarrella silloin kun suuri osa omaisuudesta on kyseessä. Ja mitä rahalla saamiseen ja ammattitaitoon tulee, sen näyttää vain aika. Lääkäri on ehkä íhmisanatomian ekspertti, muttei välttämättä tajua korjausrakentamisesta mitään: jos ei omaa harrastuneisuutta ole, on remontoinnissa luottaminen vain tuuriin.

- Itseasiassa omistaja antoi meille jo avaimetkin tuonne, että pääsee tonkimaan ja suunnittelemaan remontteja. Vaikka kirjallisesti kauppoja ei ole vielä edes tehty ja jotain sen tavaroitakin on vielä talossa. Erittäin luotettavan oloinen kaveri ja itseasiassa allekirjoittaneen isän tuntema henkilö. Vannoi vielä erikseen ja pyytämättä, että mitään virheitä ei siinä tiettävästi ole ja jos jotain onnistuu löytämään, niin on valmis kantamaan vastuunsa.

Valitettavasti nämä vannomiset eivät ole päteviä raastuvassa, jos siellä joskus ristiriitoja puidaan. Monet puivat, koska ovat tietämättömyyttään tai sinisilmäisyyttään tulleet hankkineeksi asunnon, joka on asumiskelvoton, tai asuttavaksi saatettavissa vain järjettömän korkein kustannuksin.

Tällaiset vapaamuotoiset vakuuttelut ja kuntotarkastukset ynnämuut "reiluuden" ja "avoimuuden" osoitukset voi jättää omaan arvoonsa. Se, mikä ratkaisee, on että onko talo terve, ja miten siitä ottaa selvää. Jos ei ole kanttia ottaa oleellisia asioita esille, eikä omista sellaisia sukulaisia tai ystäviä jotka talon teknisen kunnon ja asuttavuuden selvittämisessä voisivat auttaa, ei kauppoihin pitäisi ryhtyä.

Omakotitalon hankkiminen on kenties suurin ja kallein juridinen juttu, johon tavallinen tallaaja ryhtyy. Ja valitettavasti siihen ryhdytään myös heppoisin eväin: tunnepohjalta, faktoja tuntematta. Sen ohessa, että kierretään asuntonäytöissä ja haaveillaan remonteista tulisi myös ottaa asioista selvää, ettei olisi ihan noviisi sitten kun kauppojen tekemisen aika on. Kannattaa lukea kirjallisuutta, keskustella ihmisten kanssa, lukea rintamamamiestalopalstaa, tehdä laskelmia ja vähän laskeutua maan pinnalle. Omakotiasuminen ei useimmiten ole helppoa, kevyttä ja vaivatonta. Pahimmassa tapauksessa käsissä voi olla asumiskelvoton rakennus, josta on satojatuhansia velkaa. Mutta se mahdollisuushan ei ketään kiinnosta siinä vaiheessa kun jotakin ha-lu-taan.

Mielestäni talon ostaminen heppoisin eväin on pahimman sortin uhkapeliä.


pelkka

[Haapa1949]

Se oli meidän vaatima. Siinä katsottiin onko katossa vuotoja, kellaritilojen rakenteet, mitkä oli tilojen pintakosteudet (kyllä, tiedän tämän merkityksen/merkityksettömyyden), selvitettiin onko seinissä höyrynsulkumuovit ja paljon muita pienempiä hommia (mitä nyt reilussa parissa tunnissa ehti). Aika hyvin omasta mielestäni pystyin preppaamaan tapahtumaan tämän sivuston avulla ja myyjälle tuli kyllä varmasti selväks, että ymmärretään asioista aika paljon. Vaikkei näin ehkä olekaan. Hienot ammattitermit kondensoitumisesta, kapillaarisesta kosteudesta, kastepisteestä, termodynamiikasta yms. vakuuttaa. ;)

Jos talo on asuinkelvoton, on periaatteessa syytä olettaa, että se rupeis jo näkymään jostain. Etenkin kun kaikki pinnat on yli 20 vuotta vanhoja. Voi olla että näin ei ole. Silti ei voi koko taloa purkaa osiks vaan varmistuakseen siinä joku vika, vaikkei mitään viitteitä asiasta olisi. Sittenhän se on jo paskana siitä purkamisesta. Tarkoitan sitä, että jos haluaa aivan absoluuttisen varma olla asiasta, ettei missään ole tippaakaan liikaa kosteutta, niin joka ikinen osa pitää irroittaa ja katsoa joka kantilta. Sama kai se sit olis suoraan rakentaa uusi? Voi olla, että talossa tulee olemaan ongelmia joskus. Näin voisi olla myös jos olisi ostanut aivan uuden talon. Onneksi talossa ei ole juurikaan lainaa, eikä todellakaan koko elämä siinä kiinni. Ja tietenkin OKT:n muutetaan aina sillä mentaliteetilla, että remontteja tulee. Isompia ja pienempiä, ennemmin tai myöhemmin.

Kyllä minusta tehdyt remontit vaikuttaa ihan järkeviltä siinä mielessä, että taloon on uusittu kaikki mikä pitää ulkoa tulevan kosteuden poissa talosta (ja tietenkin nuo putket sun muut taas sisältäpäin - poislukien se h****n pystyveto). Ei niinkään mitään pintojen ja vikojen piilottamisia. Huomattavasti huolestuneempi olisin, jos olisin ostanut yhden niistä monista rintsikoista, joissa on alkuperäiset pohjat ja katto, mutta kaikki pinnat on just maalattu ja kittailtu myyntiä varten.

Kyllä noita taloja ostetaan (pääasiassa?) paljon heppoisemminkin perustein ja vielä heikommalla tietotaidolla ja väittäisin, että suurin osa on onnistunut silti ihan mukavasti. Pahat jutut toki kantautuu pisimmälle ja kerääntyy nettien valittelupalstoille.