RMT Kuopiosta - muutama juttu askaruttaa

[pelkka]

Haapa1949, kuten eilen sanoin, ei tarkoitus ole loukata tai niitata keskustelun aloittajaa. Jos ketjun aloittajan viestistä käy ilmi ettei tietyt perusasiat ole hanskassa, voi vastaukseksi saada sellaisiakin asioita, jotka eivät kysyjän tapauksessa päde, tai joita ei halua kuulla. Vastaajahan tietää kysyjästä vain sen, mitä ja miten tämä kirjoittaa.

- Hyvä, että olette saaneet selvitettyä lisää talon rakennetta. Myyjän ammattitermein vakuuttamista tärkeämpää on, että itse ymmärrätte miten rakenteet toimivat, ja missä mahdollinen riski saattaa piillä.

- Talon asuinkelvottomuus ei välttämättä näy. Esimerkiksi puutteellisesti korjattu kosteusvaurio saattaa ilmoittaa itsestään kuukausien kuluttua siitä kun taloon on muutettu sisään.

- Koko taloa ei tarvitse purkaa osiksi. Rakenteista ja kriittisistä kohdista on silti syytä ottaa selvää könyämällä, kaivelemalla, haistelemalla ja puukolla tökkimällä (rakenteita, ei myyjää). Ja tarvittaessa poraamalla / sahaamalla epäilyttävän rakenteen pintaa auki, tai ainakin ehdottamalla sitä. Myyjän kieltäytyminenkin kertoo paljon.

- Arkielämässä on hyvä lähtökohtaisesti luottaa toiseen ihmiseen, hänen sanoihinsa ja tekoihinsa. Sille koko länsimainen yhteiskuntajärjestelmämme perustuu, kuin myös oma turvallisuuden tunteemme. Kiinteistökaupoissa asioidaan yleensä isoilla rahoilla tuntemattomien ihmisten kanssa, joiden toimien vaikuttimia ei voida tuntea. Valitettevasti löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita myymään vaikkapa asuinkelvottoman kiinteistönsä tietämättömälle, tai salaamaan tietämänsä viat, joista tulisi kertoa, jotta ne voitaisiin ajoissa korjata.

- Remontteja toki tulee aina, mutta huolellisella tarkastuksella voi parhaimmillaan vaikuttaa siihen milloin ne tulevat, minkä hintaisina ne tulevat, joudutaanko silloin repimään jo remontoitua rikki, ja voiko talossa asua yllätysremontin aikana.

- Talon ostaminen itsessään on iloinen asia: valitettavasti vain hankintavaiheessa joutuu pakostakin miettimään niitä negatiivisia puolia. Mielestäni kuitenkin mahdolliset negat on parempi selvittää siinä vaiheessa, kun rahat ja emootiot eivät vielä ole kiinni kiinteistössä.

Onnea kaupantekoon!


pelkka


p.s. onko jo tuttu tämä http://www.rintamamiestalo.fi/tarkastuslista.htm?

[sofi]

Jos talo on asuinkelvoton, on periaatteessa syytä olettaa, että se rupeis jo näkymään jostain.

Me emme nähneet emmekä haistaneet yhtään mitään outoa/palaneenkäryä kun kävimme nyttemmin monenkin seikan vuoksi asuinkelvottomaksi terveysviranomaisen ja sähkötarkastajan toimesta julistettuun home-/sädesienitorppaamme tutustumassa ennen kauppoja. Kahdesti välittäjän kera, muutamaan otteeseen itseksemme. Kauppojen jälkeenkin oli vain sattumaa että peitellyt vauriot alkoivat tulla ilmi, eikä ehtinyt kulua 5 vuotta kaupoista, jolloin myyjäpuoli olisi vapautunut kaikesta kauppaan liittyvästä vastuusta.

Mutta on niitä terveitä talojakin. Onneksi näin. Ja suurin osa talokauppiaista lienee rehellistä porukkaa .

[Haapa1949]

- Koko taloa ei tarvitse purkaa osiksi. Rakenteista ja kriittisistä kohdista on silti syytä ottaa selvää könyämällä, kaivelemalla, haistelemalla ja puukolla tökkimällä (rakenteita, ei myyjää). Ja tarvittaessa poraamalla / sahaamalla epäilyttävän rakenteen pintaa auki, tai ainakin ehdottamalla sitä. Myyjän kieltäytyminenkin kertoo paljon.

Kyllähän tuolla on mittailtu, könytty, haisteltu ja tökitty. Ja tosiaan kellarissa oli porattu/purettukin, kun oli epäilyttävä rakenne. Muuten tuolla ei nyt ole oikein enää mitään epäilyttäviä paikkoja. 1 ja 2 kerroksen seiniä toki vois tutkia, mutta se olis täyttä hakuammuntaa (kaikki samaa 80-luvun peruskorjauksen jälkeistä 'alkuperäiskuntoista', mutta hyväkuntoista seinää). No kaipa noitakin joutuu vähän purkamaan remonttien yhteydessä.

p.s. onko jo tuttu tämä http://www.rintamamiestalo.fi/tarkastuslista.htm?

On toki. Tuota listaa olen yrittänytkin ylistää. Siitä oli suuresti apua ja on kyllä luettu ja käyty tarkasti läpi. :)

[Haapa1949]

No niin...remontti on virallisesti alkanu. Kellarikerroksen pesuhuoneesta on revitty laatat puoliks irti. Vaikkei vesieristystä oltu tehty siihen aikaan kun tuo oli viimeks rempattu ja vaikka laatotusten alla oli puukoolauksia lattiankin rajassa, ei rakenteissa ollut minkäänlaista kosteusvahinkoa. Suihkun kulmauksessakaan - ihme homma. Sieltähän löyty hormikin (varmaan alunperin vesikattilalle). 'Kylmäseinä' oli eristetty villalla, mutta ei sielläkää mitä katastrofia. Mites toi 'kylmäseinä' olis nyt viisainta rakentaa? Riittääkö pelkkä rivinteeraus vai voisko sinne laittaa jonkun polyuretaani tms. lämpöeristeen? Tuo kirvesmies houri ainakin jostai eristyksistä ja appiukko finfoamista...

[Haapa1949]

...niin ja saneerausfirman miehet olis kovin laittamassa lattiaankin vesieristystä. Millainen vaara tuossa vesieristämisessä on?

Ja he kertoivat käyttävänsä jonkin sortin ohuehkoja liimaharkkoja. Voiko näitä käyttä rivinteerauksessa?

Sinänsä vesieristäminen tuntuu kyllä turhalta, kun tuo on noin järkyttävän hyvänä säilyny ilmankin. Ja saneerausfirman ukot tuntuivat olevan sellaista sorttia, etteivät mitään tee ennenku suunnittelija on kertonut/piirtänyt miten tehdään ja liekkö suunnittelija suostuu suunnittelemaan määräysten vastaisia rakenteita (vesieristämätöntä suihkua).

Jos suihkutilaa haluaisi korottaa jättämällä paneloinnin pois. Kuinka betonikatto tulisi käsitellä?

[inkeroinen]

Kuinka betonikatto tulisi käsitellä

Maalaat Lujalla.

[Haapa1949]

No nyt on pari suunnittelijaa antanut lausunnot. Toinen sano, että rivinteeraus ja periaatteessa pitäis tehdä tuuletus ulos tai sisään, mutta että molemmat on huonoja ratkaisuja (ja hyviä ei ole). Toinen sanoi, että rivinteerauksesta pitäis tehdä tuuletus hormiin tai kosteus potkii laatat irti (kun on vesieristeet). Prkleen perkele. Mistähän se tuloilma sit tulee? Ei taida kiinnostaa tehdä tuuletusta rivinteeraukseen, vaikka se tekiskin siitä kosteusteknisesti niin varmaan rakenteen kuin mahdollista(?).

Pitäis vissii vaa vetää sokkeliin suoraan kiinni finnfoamia 0,5-1,0m yläreunaan, sit rivinteeraus eikä minnekään tuuletusta. Siihen sit kosteuseristys + laatat ja toivoo parasta. Eikö?

Nuo rakenteet on kuitenkin nähtävästi pysyneet kuivina, niin ehkäpä se kosteuseriste ja laatat pysyy kiinni. Ja eipähän sitten rakenteet vety suihkuttelusta, sillä ko. suihku tulee aktiiviseen käyttöön (2 ihmistä käy suihkussa vähintään joka päivä).

[Bily]

EDIT: Kirjoitin sitten itsestäänselvyyksiä ensimmäiseltä sivulta. Anteeksi.

[HillyMan]

Onko tuo kellarin lattia alkuperäinen vai piikattu pois viemärirempassa ja jos niin miten tehty?
Jos riviteraus tulee kapilaarikatkollisen ja näin kuivan uuden lattian päälle niin voi huoletta vesieristää sekä lattian että seinät.
Jos lattia on alkuperäinen niin voi vesieristys korkata tai sitten ei, meillä tuo edellisen omistajan tekele toimii ihme ja kumma. Hää on vanhan tiililattian päälle tehnyt korotevaluun lämmityksellä ja vesieristyksellä, ehkä tuo lattialämmitys pitää kosteuden pois vesieristeen alta.

Nyt kannattaa panna sen verran jäitä pipoon että lukasee tuota kellari osiota oikeen ajatuksen kanssa, siellä on aika hyvin käsitelty nämä asiat.

[Haapa1949]

Onko tuo kellarin lattia alkuperäinen vai piikattu pois viemärirempassa ja jos niin miten tehty?
Jos riviteraus tulee kapilaarikatkollisen ja näin kuivan uuden lattian päälle niin voi huoletta vesieristää sekä lattian että seinät.
Jos lattia on alkuperäinen niin voi vesieristys korkata tai sitten ei, meillä tuo edellisen omistajan tekele toimii ihme ja kumma. Hää on vanhan tiililattian päälle tehnyt korotevaluun lämmityksellä ja vesieristyksellä, ehkä tuo lattialämmitys pitää kosteuden pois vesieristeen alta.

Nyt kannattaa panna sen verran jäitä pipoon että lukasee tuota kellari osiota oikeen ajatuksen kanssa, siellä on aika hyvin käsitelty nämä asiat.

Alapohjalaatan eristyksistä ei valitettavasti ole muuta tietoa kuin, että sen alla on styrox lämmöneristeenä. Kapilaarikatkoksesta ei valitettavasti ole tietoa.

Sen verran oikeastaan olen tuota kellariosiota lukenut, että siellä on sekavaa kiistelyä siitä mitä pitäs tehdä. Periaatteessa homma olis aikastalailla selvä jos tosiaan vois varmuudella tietää, että siellä on kapilaarikatkot ja mielellää vielä salaojittavaa eristettä ulkopuolella. Sillon vois vesieristää huoletta. Toisaalta toiset uskoo, ettei vesieristettä sais laittaa, että rakenteet vois kuivaa sisäänpäin. Ihan fiksua, sillä niinhän tuo on toiminut viimeiset ~30 vuotta.

Noh...nyt vois tietysti kysyä, että miksei tehtäis vaan sellaseks ku se on ollukin (vesieristämätön). No ensinäkin siksi, että nyt suihkua tullaan käyttämään reilusti enemmän kuin ennen, joten sisäpuolelta tuleva kosteusrasitus tulee kasvamaan ja olemaan aika kovaa. Joten pelkään, että ilman vesieristeitä kosteusrasitus kasvaa liikaa. Kuvittelenko hurjia? Toisekseen siksi, kun määräykset sanoo niin ja herran pelko on suuri.

Tietysti vois tehdä kompromissin siinä mielessä, että jättäis tuolta "kylmältäseinältä" vesieristyksen pois, niin rivinteeraus toimis vähän paremmin. Kun suihku on itseasiassa sitä vastakkaisella seinällä, niin sisäpuolelta tuleva kosteusrasitus rajoittus lähinnä ilmankosteuteen. Kuulostaako järkevältä? Ja onko tuo rivinteerausseinän lämmöneristys oikeaoppinen, jos ilmanvarainen sokkelinosa eristetään finnfoamilla vetämällä se suoraan kiinni sokkeliin ja irti rivinteerauksesta?

...vesieristetyiltä osilta sit toivois, että homma toimii ja jos ei toimi, niin sithän se on tehtävä uudestaan toisella tavalla...

Ja onko teillä mitään havaintoa tosiaan, mitä nuo liimaharkot oikein ovat ja sopivatko ne rivinteeraukseen? En oikein luota noiden saneeraajien sanaan, kun ei monet oppineemmatkaan tunnu näistä tietävän ihan kaikkea...

Tosiaan pahoitteluni, kun pitää laukoa meikäläisellä itsestään selvyyksiä ja vääntää rautalankamallia. En oo tässäkää hommassa ihan seppä syntyessäni :). Teidän apu on todella tarpeen ja arvostettua.

[HillyMan]

Kuten huomaat niin ei nää kellariasiat ole niin yksinkertaisia vaan pikemminkin tapauskohtaisia.
En osaa sanoa mikä on juuri se oikea tapa teillä, voin vain kertoa mitä itse tein.
Lattian piikkasin pois ja laitoin märkätilojen osalta ensin 100mm fuktisolin ja päälle 50mm styroksin, suodatinkankaan ja raudotuksen lämmityskaapelilla ja valuu. Pahimpia kohtia tasotteella ja primeri ja vesieriste lattiaan ja 10cm seinille.
Seiniä en sitten riviterauksesta huolimatta uskaltanut vesieristeellä rötvätä koska härmää oli ennestään seinissä, ilmarako täynnä muurarin pursottamaa muurauslaastia joka piti riviterauksen läjässä vaikka piikkasin kaksi alinta tiiliriviä pois.
Seiniin imeytin laimennetun primerin, rappasin, lisää primeria ja laimennettu kosteussulku kolmeen kertaan ja laatotus.
Aika näyttää kuinka käy, vettä toi seinä ei ime suihkusta se on varma mutta toivotaan että sain niin hyvät kynnet tuonne syvälle rappaukseen että on sula mahdottomuus kosteussulun irrota ilman että tippuu rappinkikin alas. Kokemuksesta tiedän että kosteussulku toimii suihkussa jopa kyprokin päällä, näinhän se ennen tehtiinkin.

Nyt kun teillä käytetään päivittäin suihkua niin tuo kosteusrasite on suuri, on syytä kiinnittää huomiota siihen että tila kerkiää suihkujen välillä kuivumaan.
Ilmanvaihto kuntoon, poisto hormiin mieluummin koneellisesti esim. pax tyyppinen venttiilipuhallin kosteusanturilla ja korvausilma kuivasta tilasta.
Lattialämmitys olisi poikaa niin kuivuminen tehostuu, sen voi laittaa vaikka tasoitteeseen tai laattalaastin sekaan (saneerauskaapeli).

Mittailin noita pintalämpöjä itellä niin lattia kun on säädetty 20 asteeseen ja seinissä eristeenä vain tiilinen riviteraus niin seinien maanalainen lämpötila -10 asteen ulkolämpötilassa on noin 11-13 astetta, maanpäällisen osan lämpötila onkin 2-4 astetta. Kosteus tiivistyy seiniin suihkussa, se on selviö. Ajattelin vaan laittaa noita lämpötiloja ettei tule ihan yllätyksenä tuon "iglumaisuus"

[Haapa1949]

Nyt kun teillä käytetään päivittäin suihkua niin tuo kosteusrasite on suuri, on syytä kiinnittää huomiota siihen että tila kerkiää suihkujen välillä kuivumaan.
Ilmanvaihto kuntoon, poisto hormiin mieluummin koneellisesti esim. pax tyyppinen venttiilipuhallin kosteusanturilla ja korvausilma kuivasta tilasta.
Lattialämmitys olisi poikaa niin kuivuminen tehostuu, sen voi laittaa vaikka tasoitteeseen tai laattalaastin sekaan (saneerauskaapeli).

Juu lattialämmitys onneks löytyy...tai löyty ainakin ennen laattojen irrottelua. Toivottavasti vielä löytyy purkamisen jälkeenkin :). Noi nyt lähtee onneks ilman piikkariakin, niin jospa se säilys. Tuolla luultavasti on ihan hyvä painovoimainen ilmanvaihto. Suihkusta lähtee venttiili hormiin ja toiselta seinältä toinen suoraan ulos. Mutta tuo pax-tyyppinen venttiilipuhallin kosteusanturilla kuulostaa loistavalta idealta.

[tarpola]

Suihkukaappi on hyvä keino kosteusrasituksen pienentämiseen. Roiskeet pysyy sisällä ja myös höyry tiivistyy suurimmaksi osaksi kaapin viileämpiin seiniin ja jopa kattoon, jos sellainen on.

IDOn suurimpiin kaappeihin ainakin saa tehdastekoisenkin kuvun. Se kylläkin nostaa korkeutta 150 mm, voi tehdä tiukkaa matalassa kellarissa. Mutta mittaan leikattu akryylilevy kaapin päällä ajanee asiansa myös hyvin.

Suihkukaapin voi tehdä itsekin huone huoneessa-periaatteella, vesieristetyn kaapin ja seinän väliin jää tila ilman kiertää. Mutta olennaista on pitää ne höyryt pääosin siellä kaapissa, jossa ne tiivistyvät seiniin ja valuvat lattiakaivoon.

[Haapa1949]

Jaa. Voishan sitä vähän päivittää tätäkin asiaa.

Nyt alkaa olla kaikki purettu mitä on tarvinnu purkaa. On ollu hommaa ja tietenkin vastoinkäymisiä, joista suurimmat on ollut henkisiä.

Käyttövesiputket päätettiin uusia. Ne oli tehty vähän sunnuntai-ilta mentaliteetilla. Kaikenlaisten rakenteiden sisään vedetty suojaamattomia kupariputkia vähän miten sattuu. No nytpähän on nekin pitkäksi aikaa ok. Revittiin myös se kirottu viemärin pystyveto irti. Sinänsä se putki olis kestänyt vielä 500 vuotta (niin paksua rautaa, että sitä varmaan kutsutaan panssariputkeksi), mutta yläkerran liitos oli tehty päin persettä ja olikin pieni ihme ettei ollut jo sieltä vuotanut. Ylimmän kerran viemäristöt oli vedetty siihen muovisilla vedoilla ja liitos oli tehty siten, että muoviputki tuli ko rautaputken PÄÄLLE (eli alaspäin valuva vesi menee väkisin liitoksen väliin). Siitäpä kohdasta oli rautaputkikin syöpynyt selvästi. Ihme porukkaa kyllä nuo modernitkin putkimiehet. Eivät pysty tekemään putkille reikiä seiniin/kattoon (ilmeisesti ammattikoulussa putkia harjoitellaan vetämään vain jossain hallissa) eivätkä saaneet tuota pystyviemäriä purettua. Siis ammattimiehet... en edes viitti sanoa minkä alan ukot siellä on nuo hommat saanu tehdyks...

Onkohan ns. kuivaan vessaan järkevä tehdä minkäänlaista vesieristystä? Ei ole aiemmin ollut, eikä ole nähtävästi tullut kummempaa ongelmaa. Siinä oli laattojen alla vesivaneri, mikä tietysti vähän kärsi kun laatat piikkas irti. Passaako siihen vetää vaan suoraan uudet laatat nyt päälle, vai voisko siihen vetää jonkun köyhän miehen vesieristyksen?

[HillyMan]

Oon aikasemminkin kertonut kun pojat pikkusen innostu yläkerran vessassa ja vettä satoi keittiössä. Kun sen vessan remontoin niin panin vesieristeen lattiaan vaikka siellä ei lattiakaivoa olekkaan. Kun keräilin niitä vanhoja laattoja lattialta niin niistä puolet oli pilkuilla välistä, eli vettä oli aikojen saatossa päässyt muulloikin sinne väliin. Kun toi vessa on ainoa vesipiste meillä yläkerrassa niin sinnehän ne lattianpesuämpärit tyhjennetään, mahdollisuus lattian kastumiseen on erittäin suuri.