Se on siinä

[inkeroinen]

Suurin piirtein samat rakenneratkaisut toimisivat etelässäkin hyvin ja rakenteet kuivuisivat paremmin ulospäin, varsinkin maanvastaisilla osilla

Jos nyt pysytään siinä meksikon esimerkissä niin;
Ikkunat ja ovet auki ilma virtaa,aurinko paistaa,tuuli kuivaa eihän siellä home ongelmaa saa aikaiseksi paitsi SUOMALAINEN INSINÖÖRI TIIVIILLÄ MUOVITALOILLA. Ongelma etelässä tuppaa olemaan kuivuus eikä kosteus,jos maaperästä nousee kosteutta laatoitetun lattian läpi niin se on vaan hyvä ja tekee hengittämisen miellyttävämmäksi.
Kun olin kaksi talvea töissä kanarialla niin kuivuus oli ongelma,ekana talvena satoi neljänä päivänä ja toisena jotain kymmenen päivän ajan.
Ja kevennys:
Olin tulkkaamassa kun eräs suomalainen vuokrasi loma-asuntoa kuukaudeksi. Sattui tietysti olemaan sadepäivä.Talon yhdestä nurkasta tippui hieman vettä sisään ja suomalainen ihmetteli tätä hieman moitiskellen. Espanjalailen kiinteistövälittäjä katsoi potenttiaalista vuokralaista kuin hullua ja sanoi; -ai tippuu vettä,katso siellä sataa.
Oli vaikea pitää pokkaa kun kokemus erot hyvästä ja huonosta kohtasivat.

[Matti Alander]

Kyllähän näissä rakentamiskulttuureissa on eroja, mikä johtuu tietysti monista asioista. Suomessa rakentamisen pääpaino on jo koulutuksessa hyvinkin paljon keskittynyt rakentamisen hintaan ja varsin yleisesti Suomalainen ostajakin on saatu ajattelemaan pelkkää hintaa.
Esimerkiksi Keski-Euroopassa vannotaan laadun nimeen myös rakentamisessa, eikä pelkästään auton valmistuksessa. Edulliset asumiskustannukset ovat siellä myös suunnittelun lähtökohtana.
Takavuosina Suomalaiset lähtivät soitellen Saksanmaalle rakentamaan, mutta paikallisten laatuvaatimukset lopettivat rakentamisen melko lyhyeen.
Halvalla harvemmin saa hyvää on nähtävissä niin autoissa, veneissä, kuin muissakin hyödykkeissä. Sama tahtoo päteä myös rakentamisessa ja korjaaminen tiheästi ja toistuvasti tulee erittäin kalliiksi.
Suomessakin jossain vaiheessa koettiin aitoa ammattiylpettä ja tehtiin kohtuullista laatuakin, mutta jossain vaiheessa on menty pahasti takapakkia. Nykyisin rakennusmateriaalit ovat varsin hyviä ja ajatuksella, sekä yrityksellä mielestäni pystyy toteuttamaan hyviäkin rakennuksia.
Esimerkiksi muoviset viemäri- ja vesijohtoputket vaikuttavat erittäin kestäviltä, vaikka tietysti niitä on käytetty vasta n. 40 vuotta mikä on rakennukselle melko lyhyt aika.
Rakennuksen hoito on myös tärkeä asia ja hyvällä hoidolla talon elinkaarta pystyy pidentämään melkoisesti. Vahvoja taloja on tehty valuraudasta esimerkiksi New Yorkissa ja kivestä Egyptissä, mutta luola taitaa kuitenkin olla vahvin talo.
Puutalojakin on yllättävänkin pitkäikäisiä esimerkiksi Norjan puukirkot n. 700 vuotta, joten oikein käytettynä ja hoidettuna puutalonkin tulisi kestää jopa tuhat vuotta.
Homehtumisella ei niinkään ole tekemistä talon kestokyvyn kannalta, mutta sisäilman se pilaa varmasti. Espanjankin kellarit ovat varsin homenhajuisia, eikä niissä alergikko kovinkaan kauan voi oleilla. Uskon Suomalaisten pätevyyteen sisäilma-asioissa, vaikka resurssimme olekkaan kovin suuret. Koneelliseen ilmanvaihtoon olemme pakotetut, jotta energian kulutus ja päästöt saadaan aisoihin. Keski-Euroopassa ollaan myös kovaa kyytiä siirtymässä pohjoismaiseen suuntaan ilmanvaihtoasioissa, vaikka siellä varsin pitkään vannottiin painovoimaisen nimeen.
Energian kulutuksen pienentäminen on haasteena koko maapallolla, niin Espanjassa, Suomessa, kuin Meksikossakin.