kestääkö laatta ja fuktisol takan

[Akuankka]

Mulla tulee kellariin lecasoraa jonka päälle fuktisolia 170 tai 200 mm. Tämän päälle 8 cm laatta.

Alunperin olin ajatellut laittaa takalle oman kallioon tukeutuvan perustuksen mutta takkamies oli kovasti sitä mieltä että kyllä laatta sen kestää. Kestääkö?

[heikkih]

Riippuu takan painosta ja laatan raudotuksesta ja siitä että paalutetaanko naapurissa perustuksia paperitehtaalle vaiko eikö.

Parin sadan kilon peltitakka pärjää varmaan ihan missä kohti normaalia laattaa mutta itse tekisin kolmen tonnin uunin alle sellaisen jakkaran jossa on vähintään 20 sentin laatta, 12 mm harjaterästä kehikoksi sidottuna ja jalkoja maahan asti eristeen läpi. Ja se jakkara raudoitettuna yhteen sen ympäröivän laatan verkon kanssa.

Omassa laajennuksessa kellarisaunasta kohoaa 8 m Isokern harkkopiippua, jonka alta jätin 200 mm Isodräniä pois noin 60x60 cm alalta ja vieressä aitokiukaan alla laatassa 10 mm rautaa sidottuna muualla lattiassa olevaan 6 mm verkkoon.

[Matti Alander]

Laatta hyvin terästettynä ja riittävän paksuna jakaa kuormaa melkoisen laajalle alueelle, jolloin neliökuormitus voi olla hyvinkin pieni. Normaalin perus Fuktisol levyn rikkoontumispiste on 58,1 kpa, eli 5,8 tonnia neliölle. Siis rikottua Fuktisol levyä ei millään takan painoilla saa.
Mutta on otettava huomioon 50 vuoden pitkäaikaiskuormitus, jolloin lämmöneristys ei saisi painua kasaan paljonkaan. Sitä varten on olemassa kovempia Fuktisol levyjä eri painoluokissa, jopa 65 Kg/m3:n saakka.
Voisin ajatella lattian kuormitukseksi takkoineen 6 kpa, jolloin 19Kg/m3 100 mm Fuktisol levy painuisi testien mukaan kokoon 2,5 % seuraavan 50 vuoden aikana. Mikäli käytettäisiin varastotavarana toimitettavaa 30 Kg/m3 levyä 100 mm paksuisena painuisi se 1,6 % 50 vuoden aikana. Siis 30 Kg:n levy ainakin riittää erinomaisesti kantamaan tarvittavia kuormia.

Matti Alander
M. Alander Oy

[Akuankka]

Kiitoksia vastailuista.

Mutta nyt kun kallio on niin lähellä, tuntuu että takan voisi sittenkin perustaa kallioon asti ja ehkäpä laatasta voisi taas vastaavasti tehdä esim. 6 senttisen ja antaa sen kellua vapaasti fuktisolien päällä. Ja silloin ei ehkä tarvitsisi tehdä laattaan erityisiä vahvikkeita ja fuktisolinkin voisi valita sen 6-sentin laatan painon mukaan.

Mitäs mieltä tästä ideasta?

[Matti Alander]

Aivan OK sekin vaihtoehto.

[Matti Alander]

6 cm on kovin ohut laatta, eikä täytä normeja ja on lievä riski että halkeilee. Kannattaa miettiä vielä sitä laatan paksuutta ja mikäli on ongelmia sisäkorkeuden kanssa, niin kipsivalu on nykyisin erittäin suosittu, vaatraa itse itsensä ja voidaan tehdä ohuemmalla kerroksella. Knaufilta saat lisätietoja aiheesta.

[Akuankka]

6 cm on kovin ohut laatta, eikä täytä normeja ja on lievä riski että halkeilee. Kannattaa miettiä vielä sitä laatan paksuutta ja mikäli on ongelmia sisäkorkeuden kanssa, niin kipsivalu on nykyisin erittäin suosittu, vaatraa itse itsensä ja voidaan tehdä ohuemmalla kerroksella. Knaufilta saat lisätietoja aiheesta.

Siis meinaatko että betonilaatan sijasta kipsiä? Vaiko että ohut laatta ja sen päälle kipsivalu?

Jotenkin ei vaan kipsi tunnu ihan järkevältä kellarinlattianmateriaalilta. Kuitenkin tilassa on jonkin verran kosteutta

[Matti Alander]

Kipsivalu on nykyisin hyvinkin yleinen lattiarakenne, eikä sitä tarvitse raudoittaa. Rakennusliikkeet käyttävät sitä kustannustehokkaana melko yleisesti.
Kipsivalu ei vaadi lainkaan raudoitusta ja se voidaan tehdä ohuempana, kuin betonilaatta esim. 50 mm paksuna.
Kipsivalutekniikkaa voidaan käyttää myös kosteissa tiloissa. En kuitenkaan ole mikään varsinainen kipsivaluasiantuntija, joten yhteydenotto Knaufin tekniseen neuvontaan voi vielä varmistaa tiedon.

[Akuankka]

Kipsivalu on nykyisin hyvinkin yleinen lattiarakenne, eikä sitä tarvitse raudoittaa. Rakennusliikkeet käyttävät sitä kustannustehokkaana melko yleisesti.
Kipsivalu ei vaadi lainkaan raudoitusta ja se voidaan tehdä ohuempana, kuin betonilaatta esim. 50 mm paksuna.
Kipsivalutekniikkaa voidaan käyttää myös kosteissa tiloissa. En kuitenkaan ole mikään varsinainen kipsivaluasiantuntija, joten yhteydenotto Knaufin tekniseen neuvontaan voi vielä varmistaa tiedon.

Joo, kävin itsekin katsomassa Knaufin sivuilta ja siltä se tosiaan vaikuttaa.

"Raudoitus ei paranna kipsivalun kestävyyttä". Ja lisäksi pystytään tekemään itsevaaittavana.

Tuntuu suorastaan liian hyvältä ollakseen totta :)

Onkos kellään oman käden kokemusta kipsivaluista? Miten on kestänyt käytössä? Onko kellarissa?

[HillyMan]

Tuota olen nähnyt käytettävän paikoissa joissa on jo betonilattia ja päälle tehty vesikiertoinen lattialämmitys. Varsinaista raudoitusta ei ollut mutta sellainen lasikuituverkko tai jokin vastaava sen näköinen kylläkin. Ja aluskankaalla erottivat uivaksi alalaatasta.

Ohjeessakin sanotaan että alustan on oltava luja, mahtaneeko lekasora ja fuktisol olla tarpeeksi luja?
Ja miten se kelluva kipsilattia mahtaa kestää paremmin takan alla kun se betonilaatta?

[Akuankka]

Tuota olen nähnyt käytettävän paikoissa joissa on jo betonilattia ja päälle tehty vesikiertoinen lattialämmitys. Varsinaista raudoitusta ei ollut mutta sellainen lasikuituverkko tai jokin vastaava sen näköinen kylläkin. Ja aluskankaalla erottivat uivaksi alalaatasta.

Ohjeessakin sanotaan että alustan on oltava luja, mahtaneeko lekasora ja fuktisol olla tarpeeksi luja?
Ja miten se kelluva kipsilattia mahtaa kestää paremmin takan alla kun se betonilaatta?

Samaa itsekin mietin. Saan vielä aika paljon vielä selailla tuote-esitteitä ennen kuin tohdin 80 mm betonin korvata 50 mm kipsillä ja laittaa takan päälle :) :)
Ja tämä ei ole mikään epäluottamuslause kenellekään. Mutta tuntuu että en vaan tohdi :)