Konesaumattu peltikatto vuotaa

[Sampo]

Eilen oli piru irti hetken aikaa.Justiinsa kun oikein nautiskelin veden lorina-musiikista uusissa sadevesiputkissa ja tuumailin että kohta nuo uudet salaojatkin saavat vettä kitusiinsa kun lumikasat talon ympärillä alkavat sulaa..
Onneksi satuin olemaan kotona iltapäivällä,ja käymässä sisällä.Ensin luulin että sulamisvedet ne vaan siellä keittiön suunnallakin ploplottavaa ääntä päästävät katon läpi.Kuitenkin menin kurkkaamaan ovelta,ja aika iso lammikkohan siellä oli lattialla.Eihän tää näin pitänyt mennä!Kattopaneelin oksanreiästä valui vesi iloisesti alas,sitä tuli myös liesituulettimen taakse kattolistan raosta.
Ensiapuna superkatastrofi-imuliina alle,jonka muuten olin edellisenä päivänä ostanut-mikä aavistus?Sitten pari ämpäriä alle myös ja akkuporalla oksanreikää suuremmaksi.Keittiön ehdin pelastaa ilman vesivaurioita,mitään rakenteiden sisällä olevaa ei ehtinyt kastua.
Seuraavaksi katolle uudestaan,olin jo aikaisemmin poistanut isoimmat lumimassat mutta paksua jäätä oli vielä elintasosiiven räystäillä ja varsinkin linjalla johon vanhan osan räystäältä valuu vesi.Pakko oli poistaa varovasti kaikki jäät ja lumet vaikka se ei tee hyvää maalille mutta uudelleen maalaukseen se nyt menee kuitenkin..

Eli tämä 80-luvulla tehty elintasosiiven katto ei vuoda kovallakaan sateella,eikä siinä siis ole varsinaisesti muuta vikaa kuin paikoitellen kulunut maali.Tai onko saumat kuitenkin jätetty liian löysiksi,mistä sen tietää? Mutta nyt olemme tietysti lämmittäneet niin paljon aikaisempia asukkaita enemmän vanhaa puolta että piipun ympärys pysyi sulana vielä alkutalven leudoilla ilmoilla,ja jäätä alkoi arvatenkin kertyä uudemmalle todella loivakulmaiselle harjakatolle.Lisäsiipi on tehty 90 asteen vinkkelissä RTM:n pitkälle sivulle eli harjan leveyskin on melkoinen ja kulma lähempänä tasakattoa.

Jään paksuus ylitti reilusti peltikatteen saumakantin korkeuden ja vesi on lirunut sitä kautta läpi.Alla on panssarikate aluskatteena,mutta vesi oli päässyt yli jatkoskohdasta.Revin kiireen vilkkaan kaikki villakerrokset pois ja alta paljastui musta höyrynsulkumuovi jonka päällä oli vielä vettä.Purettavaa alaa tuli noin neliö ja villat heitin roskiin vaikka vain alin kerros oli kastunut tuntuvasti.Kaikkiaaan sitä oli 500mm kerros,että aika vähän työtilaa kun muutenkin katon tukipuita on jokapuolella.Harjan kohdalla mahtuu ryömimään mutta lappeille taitaa olla mahdoton päästä purkamatta päällimmäisiä villoja ensin.En ymmärrä miten ne on saaneet sen eristettyä..Tai tietysti jos vesikate on asennettu viimeisenä

Kysymys kuuluukin että mikähän olis paras konsti tiivistää konesaumat ensi kevättä varten?
Butyylimassa lienee halvin aine mutta onko joku muu vielä parempi? Butyylin levitys prässillä on aika suttuista puuhaa ja se kestää kauan kuivua.Tarkotus on pohjamaalata katto sen jälkeen jäiden kuluttamilta kohdilta ja myöhemmin pintamaalata.Varsinaista vuotokohtaa en pääse tarkemmin paikallistamaan alapuolelta koska panssaripahvi on välissä ja sitä ei kannattaisi rikkoa,se kuivuu kyllä nyt aika pian samoin kuin avattu kohta sisäkaton päältäkin.Yläpohjassa on nimittäin reilusti tuuletusaukkoja päädyssä,lappeilla ja harjalla.

Että tällainen kevätrieha tälläkertaa,en anna tilanteen masentaa vaikka ensin tuli kyllä mieleen jokin reklamaation tapainen tunnepurkaus 8)

[JJ72]

Meillä vuoti kanssa kuistin katto, kun katto oli ladottu väärin päin, eli niin
että talon katolta kuistille syöksyvä vesi pääsi työntymään suoraan
aaltopeltien väliin ja siitä edelleen sisälle... Limityskin oli vain muutaman
aallon... hätä-korjauksena tuuppasin kaikkiin saumoihin ja naulojen päälle
yhteensä 4 tuubullista sikaflex:iä. Eipä vuotanut enää sen jälkeen. Sama
käsittely pitäisi tehdä myös talon katolle ainakin naulojen kohdille...

[Sampo]

Pitäis vielä kehittää jokin hommaan soveltuva suutin massapistooliin.Vähän sellainen koukkumainen että ylhäältä päin voi pursottaa ja suutin osoittaisi ylöspäin sauman rakoon.Ainakaan noita valmiita suuttimia ei ehkä pysty niin paljon taivuttamaan vaikka sitä lämmittäisi ensin..Pitäisköhän kysyä kattofirmasta sitäkin että kannattaisiko ne saumat manklata uudelleen kireämmälle,ja onko sellaista hommaa koskaan tehty.
Tuli taas mieleen että 50-luvulla on näköjään tehty parempia kattoja,ei meillä vuoda navetan kattokaan yhtään vaikka on huovasta.Tosin se on käsitelty jälkeenpäin bitumilla kauttaaltaan.

[maanma]

Pitäis vielä kehittää jokin hommaan soveltuva suutin massapistooliin.Vähän sellainen koukkumainen että ylhäältä päin voi pursottaa ja suutin osoittaisi ylöspäin sauman rakoon.Ainakaan noita valmiita suuttimia ei ehkä pysty niin paljon taivuttamaan vaikka sitä lämmittäisi ensin.

Kuparisesta vesijohtoputkesta?

[Villa Edita]

Voishan tuon sauman aukoa yhden taitteen verran. Laittaa massat väliin ja mankeloida takas kiinni. Onko noilla pläkkäreillä laitteita millä joutuin saumaa saa auki? Tuo tiukkaaminenkin vois auttaa, se käykin äkkiä "juoksurullalla".

Toki voi noita itsekkin naputella vasaralla ja vastimella, menee sitten vain maalaushommiksi.

Vaikuttais että räystäällä jää olis vielä tiiviisti pellissä kiinni, kun taas ylempänä asunnosta huokuva lämpö vastaavasti sitä sulattaa. Ja tunnetustihan vesi menee mitä pienimmästä rakosesta, onhan vesimolekyyli aikas pieni, jolloin pienikin paine sitten puskee sitä sauman lävitse.

[Sampo]

Kuparisesta vesijohtoputkesta?

Se muuten tulikin mieleeni vähän aikaa kirjoituksen jälkeen..6 tai 8mm kupariputkea taivutettuna suuttimen päähän jatkeeksi toiminee paremmin kuin ei mitään.

Eihän se ainakaan mitään vielä maksa jos käy kysäsemässä peltivirmasta onko niillä mitään kikkaa hommaan.Ja jos ovat sitä mieltä että ne kannattais manklata uudelleen niin halvempaahan sekin on kuin koko katon uusiminen.Ruostetta kun ei vielä näy missään-eikä saakaan näkyä noin uudessa.Kaikista kulunein se on juuri siitä vanhan katon räystään alta,johon vedet sieltä tulee.Siihen ei tietenkään ole laitettu ränniä,mutta voishan siihen pientä ränninpätkääkin ajatella,reilulla kaadolla ettei jäätyis umpeen niin herkästi. Tätä jääasiaa just pohdin silloin syksyllä ja tein vanhan osan yläkolmioon yhden tuuletusaukon.Nyt varmaan saa tehdä toiseenkin päähän että lämmöt ullakolla laskis lisää.Ei sekään ihan varmaa ole mikä jääkatastrofi siitä voisi seurata,mutta vain kokeilemalla se selviää.Kyllä ne tuuletusaukot sitten kiinnikin saa jos oli huono idea.

[Sampo]

Toki voi noita itsekkin naputella vasaralla ja vastimella, menee sitten vain maalaushommiksi.

Vaikuttais että räystäällä jää olis vielä tiiviisti pellissä kiinni, kun taas ylempänä asunnosta huokuva lämpö vastaavasti sitä sulattaa. Ja tunnetustihan vesi menee mitä pienimmästä rakosesta, onhan vesimolekyyli aikas pieni, jolloin pienikin paine sitten puskee sitä sauman lävitse.

Ainakin jos tietäisi ihan tarkkaan missä oli se vuotava kohta,tai onko niitä nyt sitten useita,niin vasarallahan sen helpoiten sais kiristettyä.
En sitten tiedä teinkö väärin kun kävin pudottamassa lumia pariinkin kertaan katolta.En ottanut pellille asti,mutta saattoihan jäätä tulla sitäkin varten kun suojaava pakkaslumikerros lähti pois.Ajattelin vain varmuuden vuoksi kun ei tiennyt miten tää kevät etenee ja alkaako tulla painoa liikaa jossain vaiheessa.Nyt on helppo sanoa että varmasti katto olis kestäny koko talven lumet kun ei sitä enää tule lisää? Eli saattaa olla että luonto olis hoitanut kaiken parhaiten ja lumet olisivat sulaneet pikkuhiljaa jäätä muodostamatta.
Eipä ole tullut kyseltyä edellisiltä asukkailta,tuskin ne on katolla turhia kolunneet.Mutta luulen että talon ensimmäinen asukas ja rakentaja on huoltoja tehnyt koska navetan vintiltä löytyy jos jonkinlaista pitkää erikoistyökalua räystäskourun ja katon puhdistukseen.Värkit on kiinnitetty yli 5m seipäisiin ja sitten on useampia pikisiä lapetikkaita,niillä on kaiketi bitumoitu navetan kattoa.

[HillyMan]

Tuota tuota, mistähän sitä aloittaisi.
Ensiksikin.... onko varma että vuotaa saumasta, pääsitkö ullakolta katsomaan varman vuotokohdan?
Pienen pienikin naulanreikä vuotaa kun niagara, veden pintajännitys kun rikkoutuu reiän kohdalla niin kaikki... siis _kaikki_ vesi menee siitä reiästä.

Vanhemmissa katoissa on käytetty sauman sisällä vernissa pohjaista kittiä ja jos sitä saumaa aukasee niin se kitti pölisee sieltä välistä pois. Jäätyvä vesi aukoo näitä sumoja ja ajan saatossa se sauma saattaa alkaa vuotamaan ja se vuoto on juuri näin keväisin kun jääpadot alkaa sulaa.
Sauman kiristäminen rissoilla tai käsin puunuijalla ja kosakalla saattaa auttaa mutta tuloksen näkee vasta ensikeväänä.

Jos kate on iäkäs niin sen sauman aukaisu voi ola riski sekin, se saattaa taitteen kohdalta katketa niin ettei ole mitä saumaa takaisin kiinni.
Kaikenmailman päällekittaukset on aika epätoivoisia viritelmiä ja ne kestävät vuoden kaksi ja taas vuotaa.

Nää on sellaisia asioita joita ei aina saa korjattua edes ammattilainen kovin helposti, jo pelkästään sen vuodon löytäminen jälkikäteen on aika ongelmallista. Se peltiseppä olis pitänyt saada sinne silloin kun sen pystyi suoraan ullakolta sormella osoittaa että tuosta vuotaa.

Vuoto voi olla harjalla ja vesi tulee ulkoseinää pitkin alas. Vesi voi valua kattotuolia pitkin pitkänkin matkaa.

Tarkista nyt hyvällä ilmalla ensin ettei siellä ole pienintäkään reikää, siitä mistä vesi tuli sisään noin metrin sivuun ja harjalle asti.
Kitti peittää petoksen eli sillä ei korjata yhtään mitään pysyvästi.
Reiän voi sentään joko tinaamalla korjata pysyvästi tai vaihtaa palan peltiä saumaamalla.

Vuotava sauma on yleensä epätodennäköistä mutta ei tietenkään mahdotonta, yleensä vaan vika löytyy muualta kun oikeen aletaan tutkimaan.

Sitten on vielä nämä kaiken mailman lumiesteiden ja lapetikkaiden kiinnitykset joiden tekijä on tahallaan puhkonut ja pilannut ehjän katon ruuvaamalla siihen ruuvin
Ikinä ei saa konesaumakatteeseen tehdä reikää eli kaikki tavarat saa kiinnitettyä suoraan saumakiinnikkeillä saumaan, kaikki ruuvikiinnitykset alkaa takuuvarmasti vuotamaan niin konesaumakatteella kuin profiilikatteella. Se on vain ajan kysymys.
Eli eihän siinä lähellä ole mitään tällälailla kiinnitettynä?

[Sampo]

T
Vuotava sauma on yleensä epätodennäköistä mutta ei tietenkään mahdotonta, yleensä vaan vika löytyy muualta kun oikeen aletaan tutkimaan.

No tuopa on hauska kuulla,mutta katsotaan nyt kuitenkin ensin.Tarkoitan että helpompi olisi minulle korjata jostain näkyvältä osalta kuin saumasta.Tinaisin tietenkin paikan päälle. Mutta tuo katto on tehty 80-luvulla,ei kovin vanha vaan voi siinäkin olla ruostevika jos on ollut kauan maali pois juuri siitä räystään alta.Mitään ei ole kiinnitetty läpiruuvaamalla koko kattoon.

En ole vielä käynyt siellä uudelleen ensiavun jälkeen,menen kyllä heti katsomaan kun pinta on kuiva. Ja huom! Katto ei vuoda kovallakaan sateella niinkuin kerroin jo aiemmin.

Sisäpuolelta pääsen näkemään n. 20cm harjalta molemmille lappeille päin,sen jälkeen alkaa aluskate(tiivis panssaripahvi)jonka läpi ei tietenkään voi nähdä,eikä sitä kannattaisi mennä halkaisemaankaan kun on paha korjata tiiviiksi takaisin.Ja harjan kohdalta se ei ainakaan vuotanut,menin ylös välittömästi kun vuodon havaitsin.No puoli tuntia ehkä meni varusteita hakiessa mutta kuitenkin vuoto oli vielä päällä.

[HillyMan]

Eli ulkopuolelta se vika olisi paikallistettava, ei kovin helppoa välttämättä.
Turvonneen näköiset saumat on merkki siitä että jäät on aukoneet niitä, ne voi kiristää kunhan varmasti kaikki jää on välistä sulanut.

Toivottavasti vika löytyy ja saat sen korjattua, muista kuitenkin ensikeväänä olla varuillaan.

Itse marraskuussa katolla kävin kuntokartoittajan kanssa ja totesin että ulkokuistin päällä olevan kulkusillan kiinnikkeet on irti (aaltopeltikate), mutta muuttaessa tammikuun lopulla oli jo lunta metri ja 25 astetta pakkasta. Nyt ekoilla kunnon suojalla vesi tippui ulkoeteiseen, muistin kyllä heti missä vika ja eikun lumet pois katolta.

Kesällä kulkusilta irti, tinaan reiät ja laitan kulkusillan eri kohtaan kiinni, olkoon niin seuraavan talven ja ehkä seuraavana kesänä on aikaa tehdä konesaumakate siihen.

[hermanni]

mulla varmaan sama homma edessä . ei konesaumattu katto mutta jostain se vuotaa jäitten alta .toisella puolella taloa ei lumiesteitä eikä myöskään vuotoja havaittu joten noinkohan ois jää nostellu saumoja sen verran että sulamisvesi ois löytäny ittelleen uudenreitin seinän väliin. no kesä koittaa ja remontit alkaa

[Sampo]

mulla varmaan sama homma edessä . ei konesaumattu katto mutta jostain se vuotaa jäitten alta .toisella puolella taloa ei lumiesteitä eikä myöskään vuotoja havaittu joten noinkohan ois jää nostellu saumoja sen verran että sulamisvesi ois löytäny ittelleen uudenreitin seinän väliin. no kesä koittaa ja remontit alkaa

Kerrotko vähän tarkemmin minkälainen katto;kaltevuus ja ikä?
Mihin asti vesi on päässyt,ei kai sentään tuvan puolelle?

Meillä muuten laimeahkon oloinen maalaus pisti silmään jo taloa ostaessa;maalikerros lisäsiivessä on todella ohut,lienee vedetty vain kerran ja sitten on tullut sellainen elämäntilanne että homma on ikäänkuin jäänytkin kesken.Ehkä on suunniteltu maalattavaksi toiseen kertaan mutta jokin on stopannut..Kellarista kun löytyi kaksi isoa kannua ammoniakkipesuainetta peltikatoille ja peltikattomaaliakin jonkin verran.Ensi kesänä on melkein pakko maalata se uudestaan vaikka mikä olisi.Voi ainakin sanoa että galvanointi on nyt jo ehtinyt "hapettua" tarpeeksi kauan että maali tarttuu
Olen kyllä ajatellut vetäistä ensin teräsrakenteille tarkoitettua epoksihartsia pohjaksi ja sitten vasta pintaväri.Sitä sattuu olemaan omissa varastoissa,ja sillä olen yleensä pohjustanut kaikki ulos tulevat rautarakenteet ja työkoneet ennen pintaväriä.On testattu että kestää jonkun vuoden jopa ruosteisen raudan päällä.Sillä perusteella uskaltaisin käyttää sitä oman talon kattoonkin

[pakoistinen]

Meillä on ehkä myös vähän tihkunut vettä pellin reikien kautta, koska peltikatto on naulattu kiinni. Osa nauloista on myös noussut ajan saatossa pellistä hiukan ylös. Pitäis vaihtaa ruuvit tilalle jos joskus jaksais. Pelti on kuitenkin semmosta mallia, missä on 5cm korkeat harjat noin 30 cm välein. Naulat on lyöty pellin harjaan, joten vesi ei ihan helposti kuitenkaan pääse valumaan naulan tyvestä katteen alle. Lisäksi näyttää siltä, että meillä on jätetty vanha huopakate pellin aluseksi (tästä en ole ihan varma kuitenkaan).

Joka tapauksessa sisäpuolelta tarkasteltuna laudoitus vaikuttaa lähes kaikkialta ihan kuivalta. Niissä kohdin missä on nähtävissä puun kostumista, kuivuminen on ilmeisesti niin nopeaa ettei lahovaurioita ehdi syntyä. Mitään mustumistakaan ei juuri löytynyt kun viimeksi tarkastin. Eipä siis syytä hätään ainakaan vielä.

Kun joskus uusimme peltikatteen, niin tarkoitus olisi samalla uusia aluslaudoitus, räystäslaudat, rännit ja katon turvavälineistöt. Tulee tuo homma hoidettua kerralla kuntoon sitten.

[Pekka Huhta]

Meillä on kuistin katto ollut semmonen tuhannen ..keleen vekotin, että ei mitään määrää kuinka monesti siellä on kontattu.

Hyvin loiva katto ja vähän kelmisti tehty. Isoin ongelma oli että saumat oli yläpäästään auki, eli joka sauman juuressa oli ihan reikä. Toinen on se että siinä on jalkaränni räystäällä, eli semmoinen katosta ylös taitettu lippa joka toimii vesiränninä. Se toimii myös pahuksen tehokkaana topparina jäälle niin että sinne jää paksu kakku seisomaan katolle.

Ensin kittasin kaikki saumat venehommista jääneellä bitumimassalla. Parani, muttei paljon. Pahin tilanne on kun katon päällä on jääkakku, jonka alla vesi pääsee nousemaan. Se siis nostattaa jääkakun alla vesipinnan niin ylös kuin siellä olisi vaaksa vettä katolla. Se tuo ylempänäkin olevat reikäpaikat hollille.

Viime kesänä sitten tympiinnyin ja mönjäsin koko katon Hagmansin kattopiellä, jossa on jotain kuitulujitetta joukossa jatkeena. Alle kittasin vähänkään epäilyttävät paikat jollain Kiillon bitumikitillä. Lakkasi vuotamasta sateella ja olin kovasti ylpee itsestäni, mutta nyt taas männä viikonloppuna lirahti katosta vettä. Siellä oli kauhea jääkakku katolla ja kun sen kaiveli varovasti maahan niin vuoto loppui samantien. Ilmeisesti siellä on vielä joku reikäpaikka vähän ylempänä, mutta milläs senkään löytää...

Sitä Hagmansin pikeä löytyy osoitteesta http://www.hagmans.se/fin/html/taksys.html

Pekka

[Sampo]

Pahin tilanne on kun katon päällä on jääkakku, jonka alla vesi pääsee nousemaan. Se siis nostattaa jääkakun alla vesipinnan niin ylös kuin siellä olisi vaaksa vettä katolla. Se tuo ylempänäkin olevat reikäpaikat hollille.

Sitä Hagmansin pikeä löytyy osoitteesta http://www.hagmans.se/fin/html/taksys.html

Pekka

Sinäpä kerroitkin asian silleen selvästi että kaikki varmasti nyt ymmärtävät mistä tässä jääpaakkutilanteessa vesi voi alkaa vuotamaan läpi.Ja juuri tuota minäkin täällä epäilin koska sateella vesi ei vuoda niin varmaankin jään ja pellin väliin jäävä rako kapillaaroi veden ylemmäs saumaan josta se pääsee läpi.Eikä sauma varmaankaan aivan tiivis voi olla kun ei siellä ole mitään massaa alunperinkään käytetty.Ehkä jotkut oikein viimeisen päälle tehdyt katot onkin massattu ennen rissausta saumakohdista vaan enpä tiedä..Ja luultavasti tuokin kapillaari-ilmiö korostuu erityisen loivassa katossa.
Oikeastaan saatan vielä tutkiskella asiaa jossain vaiheessa olisiko jokin juoksevammassa muodossa oleva tiivistysaine parempi saada sinne rakoseen kuin jäykkä butyylimassa-sehän jäisi jokatapauksessa aivan pintaan eikä ehkä kestä kauaa,jäiden hankausta ym.Kun olis jokin aine joka imeytyisi sinne taitteen sisällekin niin vot.

Hagmania olen kanssa joskus katellut mainoksissa ja se onkin varmaan parhaimmillaan sitten kun pelti on jo päässyt huonompaan kuntoon,jopa ruostunut ja hieman reikiintynytkin. En viitsisi vielä kuitenkaan pinnoittaa koko aluetta vuodon lähettyviltä vaan mieluummin pitäisin ulkoasun lähinnä originaalia peltikattoa muistuttavana mahdollisimman pitkään,korkeintaan saumat käsittelisin kun ne nyt todennäköisesti on täällä se heikoin lenkki.Vielä ei ole päässyt katollekaan kun sataa joka päivä..