Kuinka saada perunakellarista kuiva säilytystila?

[juhah]

Moi,

nyt tarvitaan eristyksen ja ilmanvaihdon asiantuntijoiden neuvoja.

Meillä on täällä 1956-57 syntynyt rintamamiestalo, joka on suurelta osin jo remontoitu. Remontin yhteydessä jätimme kuitenkin vanhan kylmäkellarin alkuperäiseen tilaansa.

Nyt olemme saaneet päähämme että siitä tehdään varastotila. Ei huonelämmin mutta kuitenkin sen verran "kuiva" että siellä voi säilyttää erilaista tavaraa ja ei meneillään olevan kauden vaatteita .

Purin sieltä kaikki perunalaarit sun muut viritykset pois. Tila on kooltaan n. 200x185 cm ja korkeutta on siinä 190-195cm. Tila on varsin vapaalla kädellä aikanaan rapattu, joka tarkoittaa sitä että kaksi seinistä on täynnä isoja kuoppia ja kohoumia ja kaksi tiiliseinää, joiden suoruus on muuratessa mitattu 10 cm mittalangalla. Eli ajatus lienee ollut että kun sinne ei laita valoja niin ei sitä jälkeä kukaan nää .

Tila on kuistin alla siten että seinistä kolmen takana on täytemaa ja yksi on sisään lämpimään kellarin käytävään. Maan puolen seinien ulkopuolisesta eristyksestä ei ole mitään käsitystä. Ilmaa tulee/menee sisään kahdesta vanhan ajan tuuletusaukosta suoraan ulkoilmaan seinän läpi. Lattia on betonia, jonka alapuolisesta rakenteesta en mitään tiedä. Katto on lämpimän kuistin lattia (toki siellä on 20cm eristettä välissä). Tila ei ole varsinaisesti kostea mutta kylmä kylläkin.

Nyt sitten itse kysymykseen. Kuinka tila kannattaa eristää, jotta sinne saadaan edes jonkinlainen lämpö päälle (ajattelin ihan vaan esim. sähköpatteria)? En halua (lue voi/jaksa) tässä vaiheessa koskea seinien ulkopuoliseen eristykseen koska kosteusongelmia talossa ei ole ollut. Entä kuinka saada aikaan riittävä ilmanvaihto että kosteus lähtee mutta lämpö ei kuitenkaan mene liiaksi harakoille?

t. Juha

[maanma]

Kellarin eristämisestä on käyty täällä laajaa keskustelua.

Tontin kosteusolosuhteet ja salaojien kunto ratkaisevat voidaanko eristystä sisältä edes harkita. Kuivuus antaa viitteitä kosteusolosuhteista.

Mihin tila tuulettuisi eli miten tilan ilmanvaihdon ajattelit toteuttaa.

Kosteusolosuhteita voi arvioida keväällä sulamisvesien aikaan ja syyssateella kun lämmität tilan ilman eristeitä.

Ulkoeristäminen on paras vaihtoehto, mutta eristystavoissa on merkittäviä sudenkuoppia, jos salaojitus ei ole kunnossa.

[Jukka68]

Huomenta! Tällä palstalla on tosiaan paljon kysymyksiä ja hyviä vastauksiakin kellarin eristämisestä. Tuohon aiheeseen kun rupeaa tosissaan perehtymään ja hakemaan tietoja, huomaa, ettei se ole ihan simppeli juttu. Siis ei missään nimessä mahdoton tehtävä, mutta monia asioita otettava huomioon. Jännä juttu,miten eri foorumeilla eristämisneuvot poikkeavat toisistaan, poikkeappa esim. rakentaja.fi-palstalla. Otappa sitten selvää,mikä on just oikea systeemi.Kyllä siinä on maalaispoika ihmeissään!

[juhah]

Olen lukenut oikeastaan kaiken mitä täällä rintamamiestalo.net sivuilla ja mitä rakentaja.fi sivuilla kirjoitetaan eristämisestä.

Hyviä ohjeita on paljon mutta lähes kaikki lähtevät siitä perusoletuksesta että ulkopuolinen eristys on tehty oikein (tai väärin) joko talon rakennusvaiheessa tai jälkiäteen.

Tässä projektivaiheessa en ole kaivamassa pihaa auki ja tekemässä ulkoeristystä (siihen on hyvät ohjeet työtavoista ja materiaaleista näilläkin sivuilla), siksi kyselen tämän palstan ammattilaisilta/kokeneilta remontoijilta miten asian voisi hoitaa sisäpuolelta.

Talo on ihan kalliossa kiinni ja kosteusongelmia ei ole keväisinkään ollut.

Olen toistaiseksi omatoimisen pohdiskelun pohjalta päätynyt siihen että tasoittelen pahimmat montut betonilla seinistä ja maalaan jollain hengittävällä kivimaalilla niihin siistimmän pinnan. Lämmönlähteeksi laitan sähköpatterin ja tuuletuksen ratkaisen siten että laitan toiseen reikään ilman lämpötilan mukaan säätyvän tuloventtiilin ja toiseen kosteusanturilla varustetun puhaltimen. Lisäksi huolehdin siitä että hyllyt ovat irti seinästä sen verran että ilma pääsee kiertämän seinänviertä. Onko tässä ratkaisussa jonkun asiaa paremmin tuntevan mielestä jotain pielessä?

Vastauksista arvaan ainakin kasvaneen sähkölaskun mutta onko muuta?

Voisi sanoa että kaupunkilaispoika on vielä enemmän ihmeissään .

t. Juha

[maanma]

Kalliolla olevan talon pohjavedet valuvat yleensä kalliota pitkin.

En itse viitsisi lähteä tasoittelemaan. Kyllä se kosteus näkyy muutenkin.

Itse laittaisin 30/50mm Finnfoamin (tai SPU SaunaSatun tai Anselmin)pystykuusipuukoolinkiin. En siis tekisi kovin paksua eristerakennetta, koska se vähentää kosteuden haihtumista ulospäin.

Jos et kiinnitä (kaikkia?) levyjä ruuveja kummemmin voit seurata tilannetta levyjen takana. Jos vettä kondensoituu levyn pintaan se valuu alas, joten olisi ihan hyvä, jos tätä alas lattialle valuvaa vettä voisi aluksi tarkkailla.

Onhan yläpuoisen betonirakenteen ja päällä olevan puurakenteen välissä bitumihuopa? Tämä tulee heti siis tarpeeseen, jos kosteus alkaa nousta seinille.

Ja se ilmanvaihto tarvitaan siis erityisesti, jos kosteutta ilmenee. Ummehtuneesta hajustakin sen yleensä voi päätellä.

[Jukka68]

Jos sulla on ns. rivinteerattu kivijalka(kivijalka,ilmarako,muurattu seinä)niin onhan mahd. jättää se eristämättä sisäpuolelta kokonaan etenkin kun ei ole kyseessä kovin suuresta tilasta.Tuolla meinaan sitä että seinällä on paksuutta ja ilmarako jonkinmoinen eriste. Sähköä karvan verran enemmän mutta turvallisempi.

[juhah]

Tuohon Jukka68:n ehdotukseen olin itse pikkuhiljaa päätymässä. Siksi ajattelin vähän talon frouvan mieliksi tasoitella ja maalailla seiniä. Suunnitteen sen tyyppinen tila ja järjestely minulla nyt on autotallin perukoilla.

Tilassa ei ollut mitenkään ummehtunut haju vaikka se tosiaa on ollut joskus perunakellarina (meillä tosin epämääräisen kylmää kestävän krääsän säilytyspaikkana ja kalja siellä on kesälläkin pysynyt sopivan viileänä ). Tuo viittaa minusta siihen että homeongelmaa siellä ei ole, enkä mitään siihen viitaavaa sieltä löytänyt purkaessani siellä olevia rekennelmia. Ainoa mikä oli että vanhat laarit oli jo haprastuneet mutta ne olivatkin suoraan betonilattiassa kiini ilman mitään bitumi tms. palasia.

Tuo ilmastointi kuitenkin aina pikkusen mietityttää että miten sen saa säädettyä tarpeeksi kosteutta poistavaksi mutta siten että lämpö ei kuitenkaan menisi liiaksi harakoille. Tilassa kun ei käydä kuin satunnaisesti niin sen olosuhteiden seuranta on vähän hankalaa.

[Jukka68]

Ilmanvaihto on vähän hankalaa,kuten sanoit.
Tuohon kellarin/huoneen tarkkailuun:jätä kaljakoppa sinne, kyllä kellarin ovi käy ja samalla ilma vaihtuu :D

[Matti Alander]

Rivinteerausrakenne, joka on seinässäsi toimii yleensä kohtuullisest ja sisäseinärakennesäilyy kuivana.
Rintamamiestalon kellarinseinärakenne toimii sisäänpäinkuivuvana rakenteena, mikäli kellarinseinää ei ole tiivistetty sisältäpäin, esim. tiiviillä maalikerroksella
Myös kellarisaunat ovat toimineet vastaavilla perusteilla, eli rallit vaan pystyyn saunomisen jälkeen ja lattioille, sekä seinille mahdollisimman hyvät mahdollisuudet kuivua sisäänpäin.
Sisäänpäin kuivuminen perustuu periaatteessa kuivempaan sisäilmaan, kuin seinä tai lattiarakenne, jolloin kosteus siirtyy tiheämmästä harvempaan.
Eli kyseessä on Dalttonin kaasujen osapainelaki, olisiko ollut vuodelta 1760, kovemmasta höyrynpaineesta pienempään, siis kaasujen tasaantumispyrkimys.
Siksi on tärkeää, että sisäilmaa tuuletetaan kosteamman ilman pois kuljettamiseksi. Ongelmaksi liiassa tuulettamisessa taas käy helposti ilman viileneminen kastepisteen alapuolelle, eli kyllästyspaineen ja vesihöyrynpaineen leikkauspisteeseen.
Painovoimaisella tuuletuksella on melko vaikeaa, sen karkeakäyttöisyyden takia asioita hallita ja usein tuuletetaan liikaa.
Ilmanhan pitäisi vaihtua tilasta kerran 4 tunnissa ja korkeintaan kerran kahdessa tunnissa. Siis näin pienessä tilassa ilmanvaihto tulisi olla varsin pieni.
Jukka oli ihmeissään miksi eripuolilta saa varsin erillaisia neuvoja. Tämähän johtuu varsin monista tekijöistä: Tietotaso vaihtelee hyvin jyrkästi. Varsinkin kosteustekniikka on vaikeaa, koska ongelmat ovat useinmiten monen tekijän aiheuttamia. Kaupalliset kanavat tietysti jakavat tietoa niistä tuotteista, jotka heille maksavat. ja ikävähkö puoli asiassa on ettei tavallinen kuluttaja oikein pysty heitä erottamaan viranomaisista ja viranomaismääräyksistä.
Tietysti viranomaisetkin ovat vain ihmisiä ja ovat tehneet paljon virheitä, kun tutkimukset näyttävät kosteusongelmien suuruudeksi 80 % rakennuskannasta.
Lisäksi totuus on, että mikään rakennus ei ole ikuinen ja suuri osa kosteusvauriokorjauksista johtuu rakenteen iästä, koska se on tullut kestomitoituksensa päähän ja tämä hieman vääristelee tilastoja.
On tietysti paljon tyyppivirheitä ja useinkaan ei välttämättä ole kysymys vanhasta rakennuksesta. 27 vuoden kokemuksella on kertynyt käytännön tietoa riskirakenteista ja tyyppitaloista, joissa ongelmia esiintyy. Yleisimpiä rakennusalaojitusliikkeen asiakkaista ovat: Rakennus iältään n. 10 vuotta rakennettu kiinni kallioon, perustus kevytsoraharkkoa, eristys perusmuurilevyllä. 70 luvulla rakennettu matalaperustus, täyttönä maanvaraisessa laatassa hiekka tiivistettynä vedellä, muovikalvolla tai ilman. Uudehko talo rossipermannolla ja puualapohjalla, sekä rintamamiestalo, jonka kellari on sisustettu ja lämpöeristetty.
Mielipide-erot tuskin loppuvat koskaan ja mielipiteisiin usein liittyy niin sanottua mututuntumaa. Yksi yleisimmistä hengittävät rakenteet, mnkä väärin tulkitsemalla voi aiheuttaa melkoisia sisäilmaongelmia ja energiataloudellista tuhlaamista.

[juhah]

Kyllä se taitaa olla niin että jos kosteutta ei voi viedä seinän läpi ulospäin pitää se siis poistaa sisältä ilmanvaihdon avulla kuten Matti vahvistaa monen muunkin kirjoittaman tosiasian.

Taidan hyväksyä sen että ihan huonekuivaa tilaa siitä ei saa, mutta rakennan seinät siten että tilapäinen pikkukosteus ei haittaa (betoni ja läpäisevä maali). Lämmittelen sitä sen verran että kosteutta ei ihan mahdottomasti kerry ja poistan ilmanvaihdolla sen kosteuden mitä sinne siten kertyy. Jätän eristämisidean toistaiseksi myöhemmäksi.

Vinkiksi muille asiaa pohtineille voin kertoa että aiemmin kirjoitin venttiilipuhaltimesta, mikä tunnista kosteuden ja käy vain silloin kun siihen on aihetta. Itsellä on hyviä kokomuksia sellaisesta meidän yläkerran vessasta. Siellä on suihku, jota käytetään päivittäin ja siellä oli lattialämmityksestä huolimatta ongelmia kuivumisessa (painovoimaisesti piipun hormin kautta) varsinkin kesällä. Kun laitoin puhaltimen niin ongelmat poistuivat. Puhallin on päällä vartin tai kunnes kosteus on tarpeeksi pieni. Samaa laitetta ajattelin kellariin kosteuden poistajaksi.

Kuivumissuunnan saan parempaan haltuun toivottavasti kun saamme suunnittelemamme laajennuksen aikaiseksi. Silloin avataan seinänvieretkin samalla ja eristetään ulkopuoli sekä varmistetaan ojitukset.