"Salaojakaivo" kellariin

[Janimal]

Meillä on talon alla pieni, muutaman neliön kokoinen kellari, jonne keväisin puskee vesi.
Tarkoitus olisi kaivaa kellarin lattialle "salaojakaivo" jossa uppopumppu sitten päivystää nousuvettä. Naapurin miehellä vastaava syteemi pelaa hyvin ja kellari pysyy kuivana.
Toteutus olisi seuraavanlainen: Piikkaan lattian auki, kaivan kaivon ja vuoraan sen leca-harkoilla. Uimurilla varustettu uppopumppu sitten johtaisi veden letkua myöten tontin reunalle ojaan.
Tiedän, että kunnollinen salaojitus olisi se lopullinen ratkaisu ungelmaan, mutta köyhänä miehenä ajattelin ensin kokeilla tätä.
Ihan mielenkiinnosta nyt kyselen, onko joku muukin toteuttanut aikaisemmin vastaavaa ja millaisin kokemuksin? Tietenkin kaikki muutkin mieleen tulevat kommentit otetaan ilolla vastaan.

[koskinen]

Moro

meillä tehtiin just tommonen 39 euron hintainen systeemi.Kellari on meillä lähinnä varastotilana, keväisin sinne änkee vettä lattian läpi.Johtunee savimaasta,puuttuvista salaojista tms.
Eipä ole vettä näkynyt sen jälkeen.Kaivo on meillä ehkä metrin syvä,halk. ehkä 50 cm. Porasin sokkelin läpi samalla holen josta kunnon muoviletku joka menee rännikaivon putkia pitkin lähimpään avo-ojaan!
Halpaa & toimivaa siis!
ps. pumppu kannattaa olla sellaista mallia jossa on sisäinen uimuri--toimii varmemmin.

[jaakkovaakko]

Meillä on kellari kokonaan auki . Joinain vuosina vesi pyrkii sisälle, ja joskus lattialla on ollut jopa 5cm vettä.
piikkasin lattiaan reijän ja laitoin sinne muovitynnyrin johon on porattu reikiä. Uppopumppu on asetattu tynnyriin
ja tarvittaessa vedän letkun kellarisaunan viemäriin. Toimii kuin junan vessa.

[Janimal]

Moro

meillä tehtiin just tommonen 39 euron hintainen systeemi.Kellari on meillä lähinnä varastotilana, keväisin sinne änkee vettä lattian läpi.Johtunee savimaasta,puuttuvista salaojista tms.
Eipä ole vettä näkynyt sen jälkeen.Kaivo on meillä ehkä metrin syvä,halk. ehkä 50 cm.

'bouttiarallaa tämän kokoista kaivoa itsekin ajattelin. Mitähän kokoja leca-harkoista on saatavilla? Sen verran matkaa rautakauppaan, ettei ole vielä tullut käytyä kysymässä. Kaivon lopulliset mitat määräytyy harkon koon perusteella, jolloin sen saa nätisti vuorattua.

Kiitoksia muuten kokemuksista, rohkaisevaa kuulla että toimivia ratkaisuja on tehty.

[Matti Alander]

Vanha keino on aivan toimiva tilapäisen veden poistamiseksi talon alta.
Kevytsoraharkko erittäin kapillaarisena ei nyt aivan kärkituotteita ole kaivon rakentamiseen. Muovikaivo riittävän suurena olisi paljon parempi ja pohjassa reikä tai reikiä, josta vesi sinne pääsisi. Betonikaivonrengaskin on parempi, mutta raskaana vähän vaikea siirreltävä.
Uppopumpuissa hinta ja laatu on yleisesti hyvinkin nähtävissä, jolloin pumppua ostaessa kannattaa aavistuksen perehtyä mitä rahalla on saatavissa. Pintavippoja on periaatteessa kahta laatua: Varrellinen koho tai putkessa siirtyvä pingispallo. Ensimmäinen vaatii enemmän toimintatilaa ja jälkimmäinen on herkempi epäpuhtauksille. Paras toimintavarmuus on sähköanodeilla, jotka yhdistävät virran veden noustessa niihin ja antavat ohjausvirran pumpulle.
Sulamisvedet ovat pääsääntöisesti pintavesiä ja ne voidaan kohtuullisesti johtaa kauemmaksi talosta hyvinkin yksinkertaisilla kouruilla tai putkituksella. Joten siitä kannattaisi aloittaa ja sitten vasta pumpata loppu mahdollinen pohja vesi mäkeen.
Tällaiset ratkaisut ovat kuitenkin periaatteessa tilapäisratkaisuja ja kellarin seinien, sekä lattioiden on syytä olla silloin verhoilemattomia ja sisäänpäin kuivuvia. Tuuletukseen voisi panostaa ainakin pitämällä korvausilma räppänöitä auki ja huolehtia hormin vetokyvystä.
Vaikka vettä pumpattaisikin, on perustuksissa kuitenkin kapillaarista kosteudennousua, mutta aivan seinän pintarakenne kuitenkin pysyy yleisesti kohtuullisen kuivan tuntuisena.
Mikäli tiloista halutaan terveellisiä asuintiloja ovat edellä luetellut keinot riittämättömiä ja alettava suunnittelemaan suurempia remontteja.

[rintsikka-60]

tein pari vuotta sitten kellari-rempan, piikkasin lattiat auki. kaivoin puoli metriä savee pois.
upotin keskelle kellaria ison sinisen muovitynnyrin ja tein reiät siihen. vedin neljä salaoja putkee
tulemaan tynnyriin ja uppopumppu johtaa vedet muualle. toimii kun meirän vessa.

[tarpola]

Meillä kellarissa on ollut ilmeisesti alunperinkin kyseinen järjestely. Lupapiirustuksiin latinantaitoinen arkkitehti on aikanaan merkinnyt selitteen "hydrofori". Tässä kellarikomerossa on metrin halkaisijaltaan ja saman syvyinen betonirengaskaivo. Kellarisaunan pesuvedet ovat valuneet samaan kaivoon, koska pohjaviemäri liittyy taloon noin puoli metriä kellarin lattian yläpuolella. Nykyinen uppopumppu on varrellisen kohon mallia, seinillä olevista vanhoista kytkimistä päätellen siellä on ollut kiinteämminkin asennettuja pumppuja, enää niitä ei ole. Kaivoon tulee vettä lähinnä alkutalvesta. Joskus tuli pintavesiä talvisateilla tallin luiskaa pitkin, mutta luiskan syventäminen korjasi asian.

Kellari on nykyisellään lämmittämättömänä eikä saunaa käytetä, seinät ja lattia ovat massiivibetonia. Kellariin vein syksyllä kosteusmittarin, talvikaudella on näyttänyt noin 60% lukemia. Kosteudesta johtuvia ongelmia ei ole havaittu, lattialle jätetyn muovimaton palankin alla betoni säilyy kuivana. Salaojia ei ole, toisaalta maaperä vaikuttaa hyvin läpäisevältä.

[Janimal]

Tällaiset ratkaisut ovat kuitenkin periaatteessa tilapäisratkaisuja ja kellarin seinien, sekä lattioiden on syytä olla silloin verhoilemattomia ja sisäänpäin kuivuvia. Tuuletukseen voisi panostaa ainakin pitämällä korvausilma räppänöitä auki ja huolehtia hormin vetokyvystä.
Vaikka vettä pumpattaisikin, on perustuksissa kuitenkin kapillaarista kosteudennousua, mutta aivan seinän pintarakenne kuitenkin pysyy yleisesti kohtuullisen kuivan tuntuisena.
Mikäli tiloista halutaan terveellisiä asuintiloja ovat edellä luetellut keinot riittämättömiä ja alettava suunnittelemaan suurempia remontteja.

Kiitos Matti kommentista.
Asumaan ei kellariin olla menossa, tilaa ei ole kuin muutamalle hyllylle ja ne valjastetaan mehuille, maustekurkuille ynnä muille tuotteille. Veden poistaminen on lähinnä mukavuuskysymys, eipähän tartte mennä aina kahluusaappaat jalassa mehu (viini) pullon hakuun...

[anton]

Itselläkin on työn ja testauksen alla kaivonteko kellariin. Oon käyttäny 80cm halkaisijaltaan olevaa ilmastointihormia kaivon seinänä. ilmasta ku oli.
Onko muilla tekijöillä ollu ongelmaa kaivuu vaiheessa siitä että maat vyöryy kaivettuun monttuun veden mukana. Vai oonko ainut jolla vettä on ollu niin paljon.
Mulla oli pakko tunkea putki maahan niin paljon ku meni ja sit kaivaa sisältä vähän ja taas pomppia putken päällä että pääsee vähän alaspäin. Ei ollu ihan helppoo....prkl
Muuten alko tuntuu että maata kulkeutuu kaivantoon yli kymmenen neliön alueelta. Suht puhdasta hiekkamaata se pohja.
Ympärille ja pohjalle laitoin sepeliä ettei pumppuun kulkeudu niin paljon hiekkaa. Nyt ois pumppu hakusessa ja kesällä ois tarkotus vetää putki pumpulta sadevesi viemäriin.

[Janimal]

Maan vyöryminen minullakin on mietityttänyt. olen tosin vasta piikkaamassa betonilattiaa auki. Käsipelillä aika hidasta hommaa, täytynee käydä Ramirentiltä hakemassa joku kunnon kampe, että saa homman valmiiksi ennen lumien sulamista.

[Janimal]

Pientä päivitystä ja käyttökokemuksia.

Nyt on ollut kaivo valmiina jonkun aikaa, ja se toimii täsmälleen niikuin pitääkin. Lattia pysyy kuivana kun vesi nousee ensiksi kaivantoon, ja se pumpataan sieltä pois. Katsotaan kuinka käy, kun lumien sulaminen oikein yltyy tässä lähiviikkojen aikana.
Monttu on tällä hetkellä vuorattu reikätiilillä, mikä osoittautui huonoksi ratkaisuksi, veden mukana kaivoon kerääntyy maa-ainesta. Osasin sitä ennakoida ja jätin tiilet tarkoituksella muuraamatta. Tuohon täytyy kehittää toinen ratkaisu ennen kuin kellarin lattian alunen on veden eroosion vaikutuksesta muuttunut aivan ontoksi.

Tiilet sain ilmaiseksi (kiitos Keitsulle), joten kustannuksia on kertynyt tässä vaiheessa ainostaan Ramirentin piikkarin vuokrausen verran, 20eur. Tämä oli ehdottomasti kannattava investointi. Betonilattia särkyi piikkarilla tosi nopeasti, ja ylimaskuliinisen laitteen käyttö tuntui munissa asti. Sen jälkeen kyse oli enää lapiohommista. Työn tein omaan rauhalliseen tahtiini, mutta ahkera olisi hoitanut koko projektin päivässä-parissa valmiiksi.