Yläkerran kylmätila lämpimäksi?
Yläkerran kylmätila lämpimäksi?
Meillä tarkoitus laittaa yläkerran kylmät tilat lämpimäksi. Voiko eristeen (villan) laittaa suoraan vanhaan seinään, missä näyttää olevan jonkunlainen pahvi/huopa tuulensuojana. Laudoitus on limittäin elikkä ilmaraothan sinne jää mukavasti väliin eikö?. Villojen päälle tervapaperia ja koolingit ja levypäälle?. Kantavan seinän olen purkanut ja tukenut 4x4 liimapuupalkilla.Vinkkejä otetaan vastaan kiitolisena.
Puolet talon pituudesta eli n.5metriä. Toisen puolen jätin vaatehuoneeksi. Elikä 4 metriä pitkä 4x4 liimapuupalkki vahan 4x4 puun alapuolelle ja siitä kaksi pystyliimapuupalkkia lattiaparruun. Liimapuupalkki jäi näkyviin joten teräsharjalla karheeksi ja liberonin tummaa antiikkipatiikki maalia päälle niin tuli kivan näkönen. Yläosaan laitoin 45 asteen poikittaispalkit (näon vuoksi) yläpalkin ja pystypalkkien kulmaksi molempiin reunoihin. Tukena ennen liimapuupalkken asennusta käytin kakkosnelosta vanhan parrun toisella reunalla.
Ymmärsinkö oikein: Pystypalkit ovat vaakapalkin päissä ja sekä vaakapalkki että pystypalkki ovat näkyvissä. Miten päädyit liimapuupalkissa 4x4 kokoon - laskitko kantavuuden? Oliko lattiaparru yläpalkin suuntainen?
Itse aion toteuttaa homman vintti-iitalla. Kattoon tulee paneeli ja sen alle tulee messuesittelijän mukaan laittaa alumiinipaperilla pinnoitettu versio tuosta levystä. Itse en villaan koske. Tuosta villan toimivuudesta hengittävässä rakenteessa on ollut täällä joskus keskustelua. Tuo meikäläisen rakennehan ei sitten enää hengitä ollenkaan...
Itse aion toteuttaa homman vintti-iitalla. Kattoon tulee paneeli ja sen alle tulee messuesittelijän mukaan laittaa alumiinipaperilla pinnoitettu versio tuosta levystä. Itse en villaan koske. Tuosta villan toimivuudesta hengittävässä rakenteessa on ollut täällä joskus keskustelua. Tuo meikäläisen rakennehan ei sitten enää hengitä ollenkaan...
Vanhassa seinässä oli 3 kpl yhteen nakuteltua kakkosnelosta kantavina rakenteina, kaksi niistä nykyisten pystyliimapuupalkkien kohdalla ja yksi niiden välissä mikä poistui. näin tarkkaan laskettuna avointa tilaa pystypalkkien välillä on vain. 3 metriä. Lattiaparru on pystypalkin suuntainen. Vaaka-ja pystypalkit ovat näkyvissä. Kantavuutta en laskenut....mutta eipä tuo ole notkolle mennyt.
-
ville
- Jäsen
- Viestit: 425
- Liittynyt: Ke Helmi 16, 2005 0:08
- Paikkakunta: OULU
- Paikkakunta: Oulu
- Viesti:
Meilläkin tulee vintti-iitaa, mutta tuosta alumiinipaperista olen/ja muutkin ovat hieman eri mieltä kuin messumies.Ari kirjoitti:
Itse aion toteuttaa homman vintti-iitalla. Kattoon tulee paneeli ja sen alle tulee messuesittelijän mukaan laittaa alumiinipaperilla pinnoitettu versio tuosta levystä. Itse en villaan koske. Tuosta villan toimivuudesta hengittävässä rakenteessa on ollut täällä joskus keskustelua. Tuo meikäläisen rakennehan ei sitten enää hengitä ollenkaan...
Kyseisen tavaran höyrynläpäisy on ilman alumiiniakin suhteellisen pieni eli meille tulee halvempaa alumiinitonta versiota.
tarkkaan ottaen 70mm ruoteiden väliin ja 70mm päälle, eli yht 140mm.
tuosta vintti-iitaratkaisusta: se tärkein asia on, että ilmankierto siellä levyjen kylmällä puolella toimii. riittävät tilavuudet ja riittävät tarkastusmahdollisuudet. useimmiten nimittäin se lämmin sisäilma löytää jostain tien sinne kylmälle vinnille.
ja jos kyse on mineraali- eikä lampaanvillasta, niin samaa mieltä kuin arikin. se pahvi/huopa muuten saattaa toimia mukavasti seinän sisällä sulkupintana, johon mineraalivillan läpi tunkeva kosteus tiivistyy.
Edit: lisätään vielä, että samalla kun tekee eristykset, kannattaa tarkistaa/asentaa yläkerran poistoilmaventtiilit .
ja jos kyse on mineraali- eikä lampaanvillasta, niin samaa mieltä kuin arikin. se pahvi/huopa muuten saattaa toimia mukavasti seinän sisällä sulkupintana, johon mineraalivillan läpi tunkeva kosteus tiivistyy.
Edit: lisätään vielä, että samalla kun tekee eristykset, kannattaa tarkistaa/asentaa yläkerran poistoilmaventtiilit .
Viimeksi muokannut jmattis, Pe Huhti 21, 2006 7:54. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
ne ullakon ritilät toimii nimenomaan ullakon tuuletuksessa. lisäksi voi (/kannattaa muussa sopivassa yhteydessä) laittaa harjalle putki, tarkistella, että katonkannattajien aluslaudat (usein pontattua) ovat kovat ja kuivat (jos ei ole niin lisää reikiä niihin, hyönteisverkko ja ritilä peitoksi).
mutta lämpimään yläkertaan kannattaa ehdottomasti painovoimaisessa ilmanvaihdossa lisätä seinäventtiilit ja/tai hormiventtiili. muuten se alakerrasta nouseva lämmin kostea sisäilma vaan hakee jonkun muun reitin: menee vinnille ja tiivistyy siellä, tai lahottaa ikkunoitten ulkopokat, tai seinät...
mutta lämpimään yläkertaan kannattaa ehdottomasti painovoimaisessa ilmanvaihdossa lisätä seinäventtiilit ja/tai hormiventtiili. muuten se alakerrasta nouseva lämmin kostea sisäilma vaan hakee jonkun muun reitin: menee vinnille ja tiivistyy siellä, tai lahottaa ikkunoitten ulkopokat, tai seinät...
Ongelman on se, että tuota eristetilaa ei tässä talossa noin vaan tarkisteta.jmattis kirjoitti:minun mielestäni ehdottomasti kannattaa. läpiveto on aina parempi tuulettaja.
tietysti taas: jos ei missään ole mitään merkkejä ongelmista, niin "älä korjaa jos se ei ole rikki". tutustu taloosi ja käytä järkeä.
Päädyistä saa tarkasttettua harjakolmion, mutta sivuvinttejä ei ole ollenkaan.
Eli tarkistusta varten pitäisi tehdä sisäpuolelle pieni luukku.
Mutta sisäpinnoissa ei näy mitää vaurioita... mitä nyt kipsilevyjen saumat hieman halkeilleet. Tekisi mieli vetää pintaan huokolevyä ja maalata.