villaa sokkelia vasten

[Villehoo]

Salaojaremonttia kohtapuoleen aloittelen ja tarkoitus olisi sokkelista eristää maan pinnan alapuolinen osa fuktisolilla ja maan pinnan yläpuolinen osa villalla. Mitähän villaa tuohon tulisi laittaa ja mikä slammaus/rappaus pintaan. Parocin sivuilta löytyi kaksi kovaa villa sopivasta paksuudesta (80 mm): FAS 1, kolmikerrosrappausmenetelmissä käytettävä eriste, hinta 11,10 €/m2 ja FAS 4, ohutlevyrappausmenetelmissä käytettävä levymäineneriste, hinta 19,49 €/m2. Hinnan puolesta tekisi mieli laittaa tuo FAS 1, mutta minkälainen savotta tuo kolmikerrosrappaus sitten on kun ei ole tullut sellaista tehtyä, mitä jos se rappaakin vaan kerran tai kaksi?? Hintaero on kuitenkin melkoinen noiden tuotteiden välillä ja hinnat on valmistajan sivuilta alv 0 % ja lisää vielä rautakaupan välistä vedon niin alkaa joka tapauksessa hintaa kertyä. Verrattuna perus pehmeäänvillaan Paroc Extra 4,50 €/m2 niin kallista on... Mitähän laastia tuohon pitäsi laittaa että säilyisi hengittävänä?

[Ves_ku]

Sen paremmin asiasta mitään tiedä, mutta toi kolmikerrosrappaus ei kait oo ihan mikään yksinkertanen homma. Käsittääkseni tehdään kolmella eri aineella. Ite aattelin jossain vaiheessa tehä eristyksen eps:llä ja ihan normi rappauksella. Täytyy vaan toivoo, että se pysyy kiinni.

[tuuma]

Salaojaremonttia kohtapuoleen aloittelen ja tarkoitus olisi sokkelista eristää maan pinnan alapuolinen osa fuktisolilla ja maan pinnan yläpuolinen osa villalla.

Itsellä jossain vaiheessa sokkeliremppa edessä myös mutta en ole ikinä ajatellutkaan eristäväni kellaria, ainakaan maan yläpuoliselta osalta. Kuulostaa äkkipäätä aika vaikealta ja jos arkitehtuuria ajattelee niin miten tuon paksunnoksen "jemmaa". Saahan tuolla tavoin varmaan vähän energiahukkaa pienennettyä mutta luulen että taloissa yleisesti käytetty rivinteeraus on suht' riittävä ja ennenkaikkea kosteusteknillisesti turvallinen ratkaisu. Tietämättömyyden kanssa tässä vaan aprikoin

[Matti Alander]

Kivivilla ja huokoinen rappaus solupolystyreeni ovat varsin hyviä vaihtoehtoja, niin lämpötaloudellisesti, kuin kosteusteknisestikkin.
Kun rakenteen maan alapuolinen osa on eristetty tehokkaasti kuivaavalla salaojittavalla lämmöneristeellä ja kellarissa on edes jonkinlainen ilmanvaihto, on kosteusmäärä joka pyrkii kellarinseinän yläosasta ulos erittäin pieni.
Sokkelin yläosan eristyksellä energiahävikin pienentämisen lisäksi on varteenotettava vaikutus kondenssi vaaran välttämisessä. Myös välipohjan usein ongelmallinen kylmäsilta saadaan samalla eliminoitua.
Lämmöneristeen päälle rapatessa kannattaa huomioida alustan totaalinen kuivuus, joka saattaa halkeiluttaa nopeasta laastin kuivumisesta johtuen rappauksen.
Parhaita tuotteita mielestäni niin sanottuun lämpö rappaukseen ovat keski-eurooppalaiset Silikaatti laastit, jotka kuivuvat hitaammin ja muodostavat pienen vesihöyryn vastuksen. Sokkeleita varten on myös olemassa keinoharzi pinnoitteita, kuten Alsecco Multistone. Multstone on kivirouhepinnoite, joka toimitetaan märkälaasteina ämpäreissä ja levitetään käsin liipalla. Lopputuloksena on erittäin kaunis ja tasainen pinta, joka ei ime kapillaarisesti kosteutta, kuten kalkkisementti laastit.
Monikerrosrappaus tasaisen eristepohjan päälle on erittäin helppoa, suoran pohjan ansiosta ja nykyaikaiset pohjalaastit tarttuvat erinomaisen helposti.
Rappaus Eps-kerroksen päälle, joka kiinnitetään nykyisin käyttöön tarkoitetulla paisumattomalla Uretaanilla tapahtuu seuraavasti: Eps-eristeen pinta karhennetaan hiekkapaperilla ja harjataan puhtaaksi, pohjalaasti levitetään 10 tai 8 millin kammalla ja siihen painetaan käsin kuituverkko, sitten pinta tasataan samalla laastilla, hiotaan seuraavana päivänä hiekkapaperilla kraarit pois, sitten telalla praimeri ja lopuksi liipalla pintakerros.
Saksalaiset laastit ovat pehmeitä ja erittäin helppoja hiota, toisin kuin monet kovat laastit.
Ikkunanpieliin ym. löytyy hienot apulistat, joita käyttämäällä saadaan kauniit smyygit helposti.
Laastien valmistajilta saa rappausohjeet kirjallisina, eikä rappaaminen nykyaikaisilla aineilla ole todellakaan vaikeaa. Allekirjoittaneeseen voi myös ottaa yhteyttä, niin voin toimittaa ohjeet sähköpostilla raappaamiseen Eps-eristeen päälle.

Matti Alander
matti@malander.fi

[Villehoo]

Salaojaremonttia kohtapuoleen aloittelen ja tarkoitus olisi sokkelista eristää maan pinnan alapuolinen osa fuktisolilla ja maan pinnan yläpuolinen osa villalla.

Itsellä jossain vaiheessa sokkeliremppa edessä myös mutta en ole ikinä ajatellutkaan eristäväni kellaria, ainakaan maan yläpuoliselta osalta. Kuulostaa äkkipäätä aika vaikealta ja jos arkitehtuuria ajattelee niin miten tuon paksunnoksen "jemmaa". Saahan tuolla tavoin varmaan vähän energiahukkaa pienennettyä mutta luulen että taloissa yleisesti käytetty rivinteeraus on suht' riittävä ja ennenkaikkea kosteusteknillisesti turvallinen ratkaisu. Tietämättömyyden kanssa tässä vaan aprikoin

Minä taas pidän sokkeliremontin tärkeimpänä vaiheena juuri tuon maan yläpuolisen osan lämmöneristämistä. Salaojien teko tulee vähän lisäbonuksena, kun ei tässä talossa ole kosteuden kanssa ongelmia, mutta samalla vaivalla nuo montuun heittää, kun kaivaa seinustat auki. Tämän talon tapauksessa sokkeli ei paksune yli ulkolaudoituksen, koska ulkovuoraus on uusittu ja on tällä hetkellä noin 100 mm ulompana kuin sokkeli. Eli sokkeliin mahtuisi juuri laittamaan 80 mm eristelevyn ja rappauksen ja pysyisi vielä hyvän näköisen, pitää tietysti huomioida ettei sulje ilmanvaihtoa vuorilaudoituksen takaa.

Kivivilla ja huokoinen rappaus solupolystyreeni ovat varsin hyviä vaihtoehtoja, niin lämpötaloudellisesti, kuin kosteusteknisestikkin.
Kun rakenteen maan alapuolinen osa on eristetty tehokkaasti kuivaavalla salaojittavalla lämmöneristeellä ja kellarissa on edes jonkinlainen ilmanvaihto, on kosteusmäärä joka pyrkii kellarinseinän yläosasta ulos erittäin pieni.
Sokkelin yläosan eristyksellä energiahävikin pienentämisen lisäksi on varteenotettava vaikutus kondenssi vaaran välttämisessä. Myös välipohjan usein ongelmallinen kylmäsilta saadaan samalla eliminoitua.
Lämmöneristeen päälle rapatessa kannattaa huomioida alustan totaalinen kuivuus, joka saattaa halkeiluttaa nopeasta laastin kuivumisesta johtuen rappauksen.
Parhaita tuotteita mielestäni niin sanottuun lämpö rappaukseen ovat keski-eurooppalaiset Silikaatti laastit, jotka kuivuvat hitaammin ja muodostavat pienen vesihöyryn vastuksen. Sokkeleita varten on myös olemassa keinoharzi pinnoitteita, kuten Alsecco Multistone. Multstone on kivirouhepinnoite, joka toimitetaan märkälaasteina ämpäreissä ja levitetään käsin liipalla. Lopputuloksena on erittäin kaunis ja tasainen pinta, joka ei ime kapillaarisesti kosteutta, kuten kalkkisementti laastit.
Monikerrosrappaus tasaisen eristepohjan päälle on erittäin helppoa, suoran pohjan ansiosta ja nykyaikaiset pohjalaastit tarttuvat erinomaisen helposti.
Rappaus Eps-kerroksen päälle, joka kiinnitetään nykyisin käyttöön tarkoitetulla paisumattomalla Uretaanilla tapahtuu seuraavasti: Eps-eristeen pinta karhennetaan hiekkapaperilla ja harjataan puhtaaksi, pohjalaasti levitetään 10 tai 8 millin kammalla ja siihen painetaan käsin kuituverkko, sitten pinta tasataan samalla laastilla, hiotaan seuraavana päivänä hiekkapaperilla kraarit pois, sitten telalla praimeri ja lopuksi liipalla pintakerros.
Saksalaiset laastit ovat pehmeitä ja erittäin helppoja hiota, toisin kuin monet kovat laastit.
Ikkunanpieliin ym. löytyy hienot apulistat, joita käyttämäällä saadaan kauniit smyygit helposti.
Laastien valmistajilta saa rappausohjeet kirjallisina, eikä rappaaminen nykyaikaisilla aineilla ole todellakaan vaikeaa. Allekirjoittaneeseen voi myös ottaa yhteyttä, niin voin toimittaa ohjeet sähköpostilla raappaamiseen Eps-eristeen päälle.

Matti Alander
matti@malander.fi

Kumpikohan noista olisi sitten parempi vaihtoehto maan yläpuoliselle osalle, EPS vai kivivilla? Taisin katsella kivivilla levyä sen takia kun löysin sopivan paksuuden 80 mm, EPS:llä ei varmaankaan ole tuota kokoa kuin erikoistilauksena (korjatkaa jos väärässä). Mistä noita silikaattilaasteja saa ja mikä niiden hinta mahtaa olla? Käykö sama laasti sekä villalle, että EPS:lle?

Ja osaako joku selittää mikä tekee tuon ison hintaeron Parocin FAS 1 ja FAS 4 välillä ja olisiko Isoverilla jotain vastaavaa tuotetta?

[tumppi776]

Sama homma tulossa aivan pian - näistä olen itse kysellyt silikaatti- ja keinohartsilaasteista:

o http://betton.fi/

o Starkki (joka teki tarjouksen näistä tuotteista http://www.kivira.fi/js_laasti.htm)

o Narmapinnoitus Oy (Alsecco.net)

Yhteenvetona omalta kohdaltani voin sanoa että, kun on noin reilu 34m2 pinnoitettavaa niin kunnon laastien osuudeksi tulee reilu 1000€. Jos vetelis normaalilla kustannus olisi murto-osan tästä. Ja meillä siis laitetaan 100mm EPS, maanpäälliseksi eristeeksi.

yv:llä voi kysellä lisäinfoa

___________

ps Mulle ei ole vieläkään selvinnyt tuo paisumaton uretaaniliima mikä se olisi ja mistä saisi

[Villehoo]

Itsellä on noin 40 m2 rapattavaa pintaa. Aika kovalta kuulostaa tuo silikaattilaastin hinta 1000 €/34 m2, mutta hyvä tietysti maksaa. Mitenkähän Serpon tuotteen soveltuvat tähän tarkoitukseen. Kävin Maxitin sivuilla ja sillä oli eri pinnoitusmenetelmiä lämpörappauksiksi. Monoroc ja Serporoc villalle FAS 1 ja Serpomin villalle FAS 4 sekä Serpotherm EPS-eristeelle. Onko kenelläkään näiden tuotteiden käytöstä kokemuksia? Jos Parocin villojen FAS 1 ja FAS 4 eroavaisuuksista olisi tietoa niin voisi kertoa?

[Matti Alander]

Paisumatonta Uretaaniliimaa, jolla lisäeristys solupolystyreenistä kiinnitetään seinään löytyy ainakin Narmapinnoitukselta ja uskoisin myös löytyvän Kiviralta.
Kunnon laastit maksavat, mutta jälki on myös huippuluokkaa. Rahdeilla keski-euroopasta ja lavaveloituksilla on myös oma merkityksensä. Tietääkseni myös Maxitin uudet laastit valmistetaan keski-euroopassa, joten ovat varmaankin parempia, kuin vanhat meidänkin kokeilemat versiot, jotka kuivuivat liian nopeasti ja halkeilivat.
Oma taloni on rapattu Alseccon laasteilla ja sokkelin osuus Multistone pinnoitteella, eikä ole ainuttakaan halkeamaa, eikä kosteudennousua sokkeliin edes lumien keväällä sulaessa. Kiviran tuotteet ovat myös varmasti huippuluokkaa ja ohjeita saat soittamalla sinne.
Kivivillojen eroista saat tietoa varmasti niiden teknisestä neuvonnasta parhaiten, mutta näissäkin asioissa vanha totuus pitää paikkansa, ettei köyhän kannata ostaa halpaa.
Talon mittasuhteet on yksi kosmeettinen ongelma, mutta olen nähnyt aika tyylikkäitäkin ratkaisuja asiallisine valkoisine pellityksineen, joten leveämpi sokkeliosuus ei välttämättä ole katastroofi.

[Villehoo]

Päädyin sittenkin 70 mm Thermisolin EPS 60 S seinälevyyn. Hinta oli noin puolet villan FAS 4 hinnasta. myös Narmapinnoitteelta saatu tarjous sokkelin laastista, joten näillä mennään. Sokkeli on tällähetkellä aika epätasainen (laudoituksen epätasaisuudet) ja pinnassa joku maali. Timanttihiontalaikalla hion seinää, lähtee maali ja samalla voi suurimmat epätasaisuudet tasoitella. Jos jollain on parempi menetelmä tiedossa niin voisi vinkata, on meinaan aika iso homma käydä koko sokkeli läpi tällä menetelmällä. Huomenna jatkuu harjoitukset...

Olisiko ideaa vetäistä joku primeri tai sementtivelli sokkelin pintaan tartunnaksi ennen kuin alkaa liimailemaan EPS-levyjä uretaaniliimalla kiinni sokkeliin?