Potkukelkka

[KariFS]

Juu ei ihan talonmaalauksesta ole kyse

Mutta tulipa tuossa "perintönä" pari kappaletta vanhaa vauhtihirmua, eli potkukelkkoja, joiden iästä ei sen kummempaa tietoa kuin että 50-60 luvulta ne ovat. Puuosat ovat terveet, metalliosat pintaruosteessa jne. Vanha maali on enimmäkseen rapissut pois.

Millä kannattaisi maalata nuo puuosat? Kelkat tulisivat "arkikäyttöön", eli kestävä, väriä päästämätön maali olisi hakusessa. Mielellään sellainen ettei "sulje" puuta sisäänsä vaan antaa sen hengittää. Jalakset ym. ajattelin sipaista ensin teräsharjalla puhtaaksi, sitten sutia jollain harmaalla, vasaralakalla ehkä?

Entäs maitokärryn puuosat? Löytyisi tuollainen kärryn runko, puuosat pitäisi rakentaa, ja luonnollisesti käsitellä jollain? Ulkosalla tätäkin säilytettäisiin, käyttö olisi leikki/puutarhahommia.

Rekvisiittaa pitää olla

[Sampo]

Kelkkaan saisi kiiltävän ja vettä kestävän pinnan varmaankin ihan perinteisellä perusmaalillakin kuten Miranol tai Sadolux alkydivärit.Eli riippuen kumpaako firmaa haluaa kannattaa;Tikkurila vai Sadolin.Nuo maalithan soveltuu niin metallin kuin puun käsittelyyn ulkovälineissä.En sitten osaa sanoa että kävisikö pohjusteeksi jokin saman sortin ohut puunsuoja,siis ei vesiliukoinen.

Meilläkin on yksi kelkka mutta siinä ei ole kuin luonnonpuupinta,eikä sekään ole kuin lievästi tummunut eli sellaisenaankin kestää vuosikymmeniä jos on alunperin hyvälaatuista puuta.
Lisäksi pelastin eräästä saaresta Ruotsalaisvalmisteisen halkokärrin jossa on hirmupitkät aisat.Se on tehty haavasta eikä ole kuin tummunut vain vaikka on pidetty ulkona ympäri vuoden,lienee 60-luvulta peräisin.Toisen aisan jouduin kuitenkin uusimaan kun oli katkennut pyörän akselin juuresta.Uuden sahasin tietenkin saman kesänä kaadetusta haavasta,ja se on nyt melko pitkään vielä vaalea.Kärri on sitä mallia jolla on kuskattu metrihalkoja laivaan.
Voisiko maitokärriin ajatella jotain läpikuultavaa hieman sävytettyä puunsuojaa? Nehän on useimmat kuitenkin sellaisia ettei siitä kuivuttuaan tartu mitään pieniin leikkijöihin,eli sikäli turvallisia.itsekin ostin yhden purkin ruskehtavaa sävyä jolla olis tarkoitus käsitellä puutarhakeinu,joka on vielä kokoamatta.Onnistuin hankkimaan halvalla sellaisen joka on tehty jossain työkeskuksessa tiukkasyisestä lapinpuusta.Istuinosa ja selkänojakin on istujan mukaisesti muotoiltu kaareviksi että ihan asiallisen näköinen kiikku.

[MM]

"Puunsuojat" ovat silkkaa huijausta. Niistä voi olla jopa haittaa, eli unohtaisin kokonaan.

Potkukelkassa puun hengittävyys ei ole ongelma, se on ongelma lähinnä seinärakenteissa jossa puu on kostean ja lämpimän sisäilman ja kylmän ulkoilman rajapintana. Tällöin hengittävä maali on tärkeä. Jos haluaa perinnesyistä maalata pellavaöljymaalilla, toki se käy. Mutta Miranol tai muut vastaavat alkydimaalit käyvät teknisesti ihan yhtä hyvin.

[Tomppa]

Täysin samaa mieltä MM.n kanssa.puunsuoja=puunsurma.

[Sampo]

Niinno..Puunsuojalla tälläkertaa ajattelin puunsuojaöljyä.En mitään ns. lahonsuoja-aineita.Mitäs haittaa siitä sitten voi olla? Ainakin puunsuojaöljy-niminen aine luultavasti estää puuta kuivumasta liiaksi auringossa,eihän se tietysti ikuisesti kestä vaan pitää uusia joka vuosi.Siis jos nyt puhutaan vaikkapa puutarhakalusteista.Ja saahan sillä samalla sävytettyä puun värin mieleisekseen.Kyllä minä ajattelin kuitenkin sen kiikun vetäistä omalla sekoituksella missä on aavistus tervaa,ehkä vernissaa ja puunsuojaöljyä jonka merkkiä en kyllä nyt muista.Tein viimekesänä koevärjäyksen sekoituksella laudanpätkään ja se on ollut taivasalla siitä lähtien.On ainakin vielä siisti,eikä homeessa.Vedin aivan ohuelti ja rätillä liiat pois,niin kyllä kai se jotain hengittääkin vielä.
Toinen tapaus on aikoinaan hankitut ulkomaista tummaa puuta olevat tuolit ja pöytä.Niiden mukana tuli litran kannu palmuöljyä.Sillä kun pyyhkii kerran pari vuodessa niin pysyy tuolit vetreinä eikä tule halkeamia.Se täytyy sanoa että aikamoista inspiraatiota se minulta ainakin vaatii joka kerta että viitsii sen huollon tehdä.

[romeo]

Itse maalasin pari vuotta takapaerin vanhan potkukelkan sadoluxilla ja metalliosat ferrexillä. Ihan hyvin on pysynyt kun tekee pohjat kunnolla.

[MM]

Öljy-ja tervakäsittelyt ovt toki mahdollisia, mutta se edellyttää, että pinnassa ei ennestään ole maalia eikä päällekään tule, öljytyllä puulla tuskin alkydimaali pysyy. Siis joko tai.

Lapsuuteni potkukelkat olivat kirkkailla väreillä kiiltäväksi maalattuja, siihen sopisi Miranol tms. Mutta riippuu mitä tavoittelee.

[Sampo]

Samoilla linjoillahan tässä näkyy useampikin olevan,enkä usko että millään hengittävyysominaisuuksilla kannattaa kauheasti päätään vaivata-ellei sitten ole kyse rintsikasta-sehän tässä elämässä on peruslähtökohta ilmeisesti monellakin jäsenellä
Kattelinpa eilen meitin ainokaista kelkkaa sillä silmällä;onkin näemmä ollut alunperin lakattu,mutta lakasta ei tietenkään monien talvirientojen jäljiltä muuta kuin pieni muisto vain.Kuitenkin aivan ehta peli vielä.Poikettiinpa vaimokkeen kanssa kerran kaupungillakin kevätjäiden viimehetkillä.Tuli pakosta kiinnitettyä huomiota vastaantulijoiden reaktioihin-nehän olivat kyllä näkemisen arvoisia eli matkasta tuli oikeinkin antoisa ennenkuin kotona taas oltiin.Hyvällä vauhdilla kun laski suojatien yli kipinät jalaksista sinkoillen niin vääntyipä siinä automiesten niskat moisesta harvinaisuudesta nykypäivän urbaaniympäristössä.
Aika useinhan ne jalakset on maalattu Hornalla,kun ei ennenvanhaan muita hopean värisiä maaleja ollutkaan.Sillähän on kuitenkin kohtuuhyvä korroosionkestokin,eli jos jostain löydät Hornaa niin vetäseppä sitä jalaksiin ja saat todella perinteitä kunnioittavan menopelin,tai vaikka kesäksi mukavan huilauspenkin pihalle.Toiseksi paras maali voisi olla se vasaralakka,mutta mielestäni se on sitten jo tekeleen näköinen koko kelkka-mieluummin vaikka ruosteessa niinkuin meillä.

[ripatti]

Noudatin potkukelkan lakkauksessa puuveneiden hoito-ohjeita:
- ensin raaputin ja hioin hilseilevän alkuperäisen lakan pois
- sitten kyllästin seoksella 1/3 pellavaöljyä, 1/3 teknoksen peruskyllästettä ja 1/3 puutärpättiä niin kaun kuin puu sitä imi.
- lopuksi lakkaus Le Tonkinois-lakalla vähintään 5 kertaa.
Nyt on kaksi talvea maannut hangessa eikä mitään elämisen jälkiä. Paljon parempi ja kestävämpi kuin alkuperäinen. Puuveneoppien vastaisesti koivusta tehty kelkka ei paljoa säitä kestä. Toi kyllästys ja monikerroksinen lakkaus on tärkeätä.

Itse asiassa en tehnyt hommaa itse vaan ulkoistin sen 13 vuotiaalle pojalle, joka pystyi helpommin tietokonepelitaukojen välillä käydä lotraamassa kyllästettä lisää ja, myöhemmin, vetäisemässä sen uuden kerroksen lakkaa. Valvoin urakan liittymäkohdat itse ;-)

[HillyMan]

Tähän vois jatkaa vaikka ei kelkasta olekkaan kyse.
Milläs kannattaa käsitellä lasten leikki ja kiipeilyteline, sellanen olis tarkotus tehdä ihan uudesta höylätystä puusta.

K-rauta myy jotain paketteja tee-se-itse miehille joilla saa tehtyä tollasia lasten turmapaikkoja. Eli jokin alotuspaketti ja kuvat varmaan, ite saa hommaa puut jne. Ei oo vielä ees käyty kattomassa mitä maksaa mutta tuli mieleen että millä se kannattas käsitellä että kestää sekä sään että pikku vintiöiden käsittelyn.

[ripatti]

Edellämainittu koktaili ei varmaankaan ole turvallinen, koska sisältää kyllästeen mukana myrkkyjä. Pienemmät lapset kaluavat hampaillaan ja hankaavat leikkiessään ihoaan näihin pintoihin.

Eikös jokin kaupallinen valmistaja juuri mainosta omia kiipeilytelineitään käsitellyiksi turvallisilla vahoilla (muistanenko oikein).

[MM]

Minä en käsittelisi mitenkään, lapset ehtivät aikuisiksi ennenkuin se lahoaa. Käsittelemätön puu kestää ihmeen pitkään ihan sellaisenaan, viiden vuoden päästä saattaa olla sinistyneenä jopa siistimpi kuin lohkeileva tai rapistuva käsitelty.

Ruotsalaisilla ja suomalaisilla on kummallinen päähänpinttymä käsitellä kaikki puutavara jollakin ihme mömmöillä.

[HillyMan]

Niin kun mä en välttämättä haluais että se sinistyy. Jotenkin olis kiva että siinä olis väriä niinku lasten kaikissa leluissa ja tavaroissa tuppaa olemaan. Mutta puu saisi näkyä läpi, mistä sen muuten tietää että on puuta :)

Eli ensimmäisenä tuli tietty maallikolle mieleen unica sävytettävä venelakka mutta kestääkö se niinkuin lupaavat?

Talossa ja autotallissa on keltasta, ruskeeta ja valkosta niin ai kun sopisi noi kaikki värit sopivasti sotkettuna tollaseen lasten riento paikkaan. Ei noi meitin lapset eikä tuttujenkaan lapset taida enää olla siinä iässä että hampaita tekisivät ja kaluaisi kaikkia nurkkia.

[ripatti]

Tämä menee jo Huhdan Pekan asiantuntemuksen piikkiin, mutta turvallisempi lakka olisi yllämainittu Le Tonkinois. Se pysynee paremmin kuin Unica ja sen kestävyyttä voi parantaa kyllästämällä puun ylläesitetyn mukaan. Lisätietoja löydät tekemällä sopivia hakua ("kyllästys") Puuvene.netin keskustelupalstalle. Minulla on toistaiseki vain hyviä kokemuksia (tosin myös vähäisiä) soveltaa puuveneiden hoito-ohjeita talo-ongelmiin. Ne menetelmät vaativat joiltakin osin pitkiä odotusaikoja, joihin lasten kärsivällisyys ei välttämättä riitä.

Antti

[MM]

Lakka ei kestä ulkona vaakapinnoilla. Pienikin naarmu, niin vesi pääsee lakkakerroksen alle ja irrottaa sitä liuskoina, nimimerkki kokeiltu on. (Veneethän lakataankin joka kevät, eikä niille tule suurta kuormitusta esim. hiekkaisten kenkien muodossa.) Lisäksi lakkapinta on märkänä liukas, joten telinetyypistä riippuen se voi lisätä putoamisriskiä.Samaa koskee tiiviskalvoisia maaleja.

Vahat todennäköisesti homehtuvat.

Jos kuitenkin haluaa pintakäsitellä, itse käyttäisin tervaöljyä eli Roslagin mahonkia. Sillä saa vaaleanruskean kuultopinnan. Eikä ole liukas. Eli keitettyä pellavaöljyvernissaa ja hautatervaa sekaisin. Antaa sitten myös uhkean tuoksun. Ensimmäisenä kesänä kaksi käsittelyä, sen jälkeen yksi.