Mitä tehdä kellarille, vai tehdäkö mitään?

[Hansa]

Uunituoreena rintamamiestalon omistajana tulee minulle heti kysyttävää taloni kellarista:

Kellarisauna ja kylpyhuone on remontoitu vuosi sitten. Lattiaa ei piikattu hiekalle, vaan tehtiin ilmeisesti halvemman ratkaisun mukaan. Vanha lattiabetoni kuivattiin ja remontoijalta kuulemani mukaan betonin päälle tuli tasote, lattialämmityskaapeli, vesieriste ja laatat. Kaapeli kulkee senverran harvaan lattialla, että kylppärissä astuu vuorotellen kylmään ja lämpimään kohtaan. Kylpyhuoneen ja saunan ulkoseinille on ilmaraon jälkeen tehty uusi harkkoseinä ennen vesieristystä ja laattoja.

Salaojitus oli vuosi sitten myös suunnitteilla, mutta meille talon myyneeltä rouvalta loppui rahat, joten me saadaan jatkaa projektia. Tilasin jo kaivinkoneen kuukauden päähän salaojia, sadevesiputkia ja maakallistuksia varten, joten nyt ehtii hyvin miettiä mitä tehdä.

Talo on rinteessä, ja maakallistukset päin seiniä ylärinteen puolelta ja juuri ylärinteen puoleisessa kulmassa on sauna/kylppäri. Sadevesien ohjaus ei toimi, räystäät laskevat veden suoraan sokkelin juureen. Sokkelia näkyy rinteen puolella 60 cm? Ja alapuolella on paljaana koko seinä. Kellarikerroksen ulkoseinät on muurattu harkoista, jonka päällä on rappaus, talo on vuodelta 1957.

Huolettaa tuo kylpyhuoneen lattian tulevaisuus, kun on eristämätön kylmä ja märkä betoni heti vesieristeen alapuolella. Salaojitus sodevesien poisohjaus ja seinien eristys kuivattaa oman osansa, mutta onko saunaosaston kapillaariselle kosteudelle jotain tehtävissä salaojituksen yhteydessä ulkoapäin?

Kellarin ulkoseinän eristämiseksi kaivinkonemies sanoi normaaliksi käytännöksi seinän kuivatuksen, pikieristeen ja patolevyn. En muista oliko puhetta lämpöeristeistä, mutta sorakuormaa oli tuomassa myös. En tiedä vielä, kuinka lämpimänä aiotaan pitää kellaria, ja millaista käyttöä kellaritiloille tulee. Aluksi joudun kuitenkin tyhjentämään kellaria muovimatoista ja lastulevyistä joita on betonia vasten. Ulkoseinän eristyksen pitäisi kuitenkin mahdollistaa myöhemmät ratkaisut joko lämpimän tai kylmän kellarin suhteen.

Eli onko nyt fuktisolin paikka ulkoseinän eristeeksi? Mitä tekisitte itse? Vielä voi kaivinkoneen perua..

[timle70]

Aika hieno homma toi pesuhuoneen lattian kuivaus, kuikahan kaun mahtaa betoni pysyä kuivana. Sullahan on tällä hetkellä lattian kuivaus koko ajan päällä, kun ei ole eristeitä laitettu betonin alle. Kannattaa laittaa funktisolia tai toi säkitty lekasora vaikuttaa aika varteen otettavalta vaihtoehdolta tai eihän sitä tarvii edes säkittää. Hinta vertailuja en ole tehnyt

[Matti Alander]

Pikieristys ja patolevy eivät kuulu yhteen. Patolevynkin suunniteltu toimintaidea on vesihöyryn liikkuminen seinästä ulos ja pisaroituminen patolevyrakenteen sisäpintaan. Bitumieristeen ainoa tarkoitus on tiivistää ulkopinta niin tiiviiksi, ettei ulkopulinen kosteus pääsisi imeytymään seinärakenteeseen tai vedenpaine läpäisemään perustusta.
Patolevyn päälle näkee monasti asennettavan lämmöneristystä, joka käytännössä pilaa rakenteen suunnitellun toimintaperiaatteen, lämpötilan noustessa patolevyn ja seinärakenteen välissä kastepisteen yläpuolelle.
Bitumieristeen päälle taas suositellaan lämmöneristystä siksi, ettei kastepistettä syntyisi seinärakenteen sisään.
Koska rintamamiestalon perustuksen suurin ongelma on kapillaarikatkon puute, niin molemmat ehdotetut rakenteet soveltuvat varsin huonosti. Rakenteiden yhdistämisellä on yleisesti tarkoitettu hyvää, mutta tiedoissa on silloin aukkoja varsinkin patolevyn toimintaidean kanssa.
Kellarinseinien ja lattioiden kosteuskäyttäytymistä on helppo tutkia asentamalla rakennetta vasten reunoistaan ilmastointiteipillä tiivistetty muovikalvo esim. 1 m2:n kokoisena, mikäli kalvon alle kertyy kosteutta parin viikon aikana, pyrkii kellarin seinä tai lattia kuivumaan sisäänpäin.
Huokoinen solupolystyreenieriste, joka on salaojittavaa versiota on erittäin tehokas kuivaaja, eikä seinää tai lattiaa tarvitse erikseen koneellisesti kuivata.
100 mm paksuinen keros salaojittavaa eristettä riittää, koska siinä on erittäin hyvä eristyskyky, joka on 3-4 kertaa parempi kuin kevytsoralla.
Salaojittavassa eristeessä on useampiakin toimintoja: Lämmöneristys, kosteuseristys, kapillaarikatko, vettymätön salaojitus, sekä se myöskin toimii automaattisena kuivaajana vähintään seuraavat 50 vuotta.
Salaojittava eristys on helppo asentaa ja anturatkin saadaan kuivattua helposti käyttämällä eristepalojen välissä Gore-Tex tyyppistä kalvoa. Eristys vie vähän tilaa ulkopuolelle asennettuna, se on erittäin kevyt ja mikä tärkeintä, aidosti vettymätön, vedenpainetta ei pääse muodostumaan rakenteeseen.
Bitumieristeellä on korjauskohteessa ja muutenkin taipumuksena lisätä rakenteen huokoisalipainetta eli kapillaarisuutta, mikä on rintamamiestalon kellarin suurimpia kosteusongelmien aiheuttajia.
Kevytsorasta jauhautuu helposti hienoaineksia, pilaamaan kapillaaria katkaisevia ominaisuuksia ja suojalistan asentaminen rakenteen päälle on aavistuksen konstikasta, jolloin vettä voi helposti johtua kellarinseinän ja kevytsoran väliin. Ajatuksena kuitenkin Bitumi/patolevy yhdistelmaa huomattavasti parempi.