Säästöbetoni perustusten korjaus, mutta miten?

[johny_t]

Tarkasta vielä tuo autotallin oven kohta. Ovi (ja koko talli) on jälkikäteen tehty eli sen kohdalta ollaan saatettu poistaa pilari ihan noin vain, ilman mitään korvaavia rakenteita. Myös pannuhuone lienee sinun talossasi jälkituotantoa, eli myös kattilan tuontia varten on saatettu puhkaista jokin kantava rakenne ja myös ylös menevien portaiden poiston yhteydessä on saatettu puuttua johonkin kantavaan: tuskin mitään hälyttävää, mutta ihan hyvä hieman vilkaista ja samalla on ehkä mahdollista myös vähän viisastua oman talon historian suhteen.

Ai perhana

pvalila lapioi lunta tupaan sen minkä kerkiää. Kyllä on tuumalla kestämistä. Pitää olla varovainen, ettei mies suivaannu ja poistu koko foorumilta, jonne hän on kuitenkin tuonut jo paljon tietämystä aurinokeräimistä.

-J

[tuuma]

Jatkan tähän samaan pienimuotoisena off topiccina...

Kun ei juurikaan ole mielenkiinto koskaan kohdistunut betoniin tai kellareihin, niin kysytään viisaamilta. Mites periaatteessa pitäisi korjata esimerkiksi noissa Tuuman kuvissa olleen sokkelin pinta? Kun vanha 50-luvun sokkeli on kuitenkin enemmän tai vähemmän höttöä verrattuna tämän päivän koviin betoneihin/laasteihin, niin millä voi tehdä paikkakohdan sokkelin pintaan tai vaikkapa koko rappauksen uudelleen? Nyt on pohdinnan alla yksi sokkeli, joka on hyvin pitkälti samannäköinen kuin Tuuman kuvissa. Alla on lämmin kellaritila ja rapin/sokkelin pinnassa pirun tiivis laasti/maalipinta... Maali ja irtonainen aines pois, mutta mitä tilalle?

Juu, sopii hyvin tähän. Kiitos Oto, että sinäkin vaikka selvästikin inhoat maanalaista elämää, näet tuossa korjauksen mahkuja. Minäkin mielenkiinnolla odottelen hyviä vinkkejä ylläolevaan lainaukseen.

[tuuma]

Tarkasta vielä tuo autotallin oven kohta. Ovi (ja koko talli) on jälkikäteen tehty eli sen kohdalta ollaan saatettu poistaa pilari ihan noin vain, ilman mitään korvaavia rakenteita. Myös pannuhuone lienee sinun talossasi jälkituotantoa, eli myös kattilan tuontia varten on saatettu puhkaista jokin kantava rakenne ja myös ylös menevien portaiden poiston yhteydessä on saatettu puuttua johonkin kantavaan: tuskin mitään hälyttävää, mutta ihan hyvä hieman vilkaista ja samalla on ehkä mahdollista myös vähän viisastua oman talon historian suhteen.

Ai perhana

pvalila lapioi lunta tupaan sen minkä kerkiää. Kyllä on tuumalla kestämistä. Pitää olla varovainen, ettei mies suivaannu ja poistu koko foorumilta, jonne hän on kuitenkin tuonut jo paljon tietämystä aurinokeräimistä.

-J

Tuo kellari/perustus/sokkeli juttu oikeastaan lähes aiheutti poistumisen koko talotyypistä eikä pelkästään vain saitilta Mitäpä näiden talojen ongelmia piilottelemaan Nuo ylläolevat Pvalilan kysymykset ovat aika vaikeita niin henkisesti kuin fyysisestikin... Autotallin oven kohta maali ja laastihalkeamien mukaan näyttäisi siltä että on tehty juurikin kahden pilarin väliin. Ö-säiliö on vissiinkin roudattu juurikin tuosta kuvan halkeaman vasemmalta puolelta sisään. Kattila on kannettu autotallin puolelta. Autotallin katto on aika laaja jotain luokkaa 4m x 6m ala katosta on ilman mitään tukia ja portaat on joskus sinne sisältä kulkeneet. Luulisi siinä olleen ehkä joku seinä, kantava? Siitä ei sitten ole hajuakaan minne asti nuo pilarit maahan uppoaa kun selvästkin ajan saatossa on eritasoihin kellariin tehty betonikakkuja lattioiksi, niin ei helposti purkamatta saa selville ja kaivaa ei ulkopuolelta jaksa... Kallio on monessa kohtaa tontilla pinnassa niin olisikohan vain sen varaan ankkuroitu? Ei kyllä todellisuuden hajuakaan miksi talo pysyy silti pystyssä.

[pvalila]

Tarkasta vielä tuo autotallin oven kohta. Ovi (ja koko talli) on jälkikäteen tehty eli sen kohdalta ollaan saatettu poistaa pilari ihan noin vain, ilman mitään korvaavia rakenteita. Myös pannuhuone lienee sinun talossasi jälkituotantoa, eli myös kattilan tuontia varten on saatettu puhkaista jokin kantava rakenne ja myös ylös menevien portaiden poiston yhteydessä on saatettu puuttua johonkin kantavaan: tuskin mitään hälyttävää, mutta ihan hyvä hieman vilkaista ja samalla on ehkä mahdollista myös vähän viisastua oman talon historian suhteen.

Ai perhana

pvalila lapioi lunta tupaan sen minkä kerkiää. Kyllä on tuumalla kestämistä. Pitää olla varovainen, ettei mies suivaannu ja poistu koko foorumilta, jonne hän on kuitenkin tuonut jo paljon tietämystä aurinokeräimistä.

-J

Tuo kellari/perustus/sokkeli juttu oikeastaan lähes aiheutti poistumisen koko talotyypistä eikä pelkästään vain saitilta Mitäpä näiden talojen ongelmia piilottelemaan Nuo ylläolevat Pvalilan kysymykset ovat aika vaikeita niin henkisesti kuin fyysisestikin... Autotallin oven kohta maali ja laastihalkeamien mukaan näyttäisi siltä että on tehty juurikin kahden pilarin väliin. Ö-säiliö on vissiinkin roudattu juurikin tuosta kuvan halkeaman vasemmalta puolelta sisään. Kattila on kannettu autotallin puolelta. Autotallin katto on aika laaja jotain luokkaa 4m x 6m ala katosta on ilman mitään tukia ja portaat on joskus sinne sisältä kulkeneet. Luulisi siinä olleen ehkä joku seinä, kantava? Siitä ei sitten ole hajuakaan minne asti nuo pilarit maahan uppoaa kun selvästkin ajan saatossa on eritasoihin kellariin tehty betonikakkuja lattioiksi, niin ei helposti purkamatta saa selville ja kaivaa ei ulkopuolelta jaksa... Kallio on monessa kohtaa tontilla pinnassa niin olisikohan vain sen varaan ankkuroitu? Ei kyllä todellisuuden hajuakaan miksi talo pysyy silti pystyssä.

Ei tuo kovin pahalta kuulosta. Melkein arvasinkin, ettei autotallin oven kohdalta ole tarvinnut pilaria poistaa, ei niitä pilareita yleensä niin tiuhaan läiskitä. Autotallin katosta kyllä näkisi, jos joltain kohdin olisi kantava pilari tai seinä poistettu. Jos sun kellarin lattiasi on valettu maan päälle ohuena laattana, ja tuo laatta on seinänvierustoilta ehjä, niin sekin kertoo talon olevan aika paikoillaan (tai ainakin yhtä puuta).

Kuule, tuo kalliojuttu saattaa olla valitun rakenteen selitys. Eli pilarit on kaivettu kallioon asti ja ne ulottuvat tosiaan asuinkerroksen laattaan asti. Hemmetin luja ja vakaa rakenne. Säästetty on vain ja ainoastaan noissa ei-kantavissa ulkoseinissä ja kellarin lattiassa, joka on jätetty kelluman ehkä alla olevia maita vaihtamatta. Ehkä jopa maa-aines kellarin pintalaatan alla on kunnon kamaa, kun et ole tosiaankaan lainkaan valittanut seinän ja lattian elävän eri tahtiin.

Fakta on, että sulla on kovaa betonia asuinkerroksen lattiassa ja se viittaa siihen, että kunnon kamaa on käytetty siellä missä on pitänytkin.

[HillyMan]

Jatkan tähän samaan pienimuotoisena off topiccina...

Kun ei juurikaan ole mielenkiinto koskaan kohdistunut betoniin tai kellareihin, niin kysytään viisaamilta. Mites periaatteessa pitäisi korjata esimerkiksi noissa Tuuman kuvissa olleen sokkelin pinta? Kun vanha 50-luvun sokkeli on kuitenkin enemmän tai vähemmän höttöä verrattuna tämän päivän koviin betoneihin/laasteihin, niin millä voi tehdä paikkakohdan sokkelin pintaan tai vaikkapa koko rappauksen uudelleen? Nyt on pohdinnan alla yksi sokkeli, joka on hyvin pitkälti samannäköinen kuin Tuuman kuvissa. Alla on lämmin kellaritila ja rapin/sokkelin pinnassa pirun tiivis laasti/maalipinta... Maali ja irtonainen aines pois, mutta mitä tilalle?

Mä kastelin hötön säästöbetonin erittäin laihalla primerilla ja korjasin rappauksen käsirappauslaastilla.
Mulla on liki mustalla pirun kovalla kamalla rapattu noin 2-3cm paksu kerros tuon valetun säästöbetonisokkelin päälle, osittai tuo rappaus on kopo ja siellä välissä on säästöbetoni hiekottunut. Syy lienee sokkelimaali (lateksi) joka on jostain ihmeen syystä laitettu nätin rappingin päälle. Pahimman kohdan olen jo avannut kun siinä oli halkeama ja rappasin käsirappauslaastilla. Samoin sai tiputtaa edelliset paikkaukset jotka oli todella rumasti tehty ja jollakin saneerauslaastilla, sen allakin oli hiekottunutta säästöbetonia. Oisko niin että jos rappaa liian tiukalla tavaralla ja estää vielä hengittämisen niin kosteus nousee säästöbetonissa ja se hiekottuu?

Nähtäväksi jää pysyykö mun paikkaukset paremmin kuin edellisen paikkarin.

[tuuma]

Jatkan tähän samaan pienimuotoisena off topiccina...

Kun ei juurikaan ole mielenkiinto koskaan kohdistunut betoniin tai kellareihin, niin kysytään viisaamilta. Mites periaatteessa pitäisi korjata esimerkiksi noissa Tuuman kuvissa olleen sokkelin pinta? Kun vanha 50-luvun sokkeli on kuitenkin enemmän tai vähemmän höttöä verrattuna tämän päivän koviin betoneihin/laasteihin, niin millä voi tehdä paikkakohdan sokkelin pintaan tai vaikkapa koko rappauksen uudelleen? Nyt on pohdinnan alla yksi sokkeli, joka on hyvin pitkälti samannäköinen kuin Tuuman kuvissa. Alla on lämmin kellaritila ja rapin/sokkelin pinnassa pirun tiivis laasti/maalipinta... Maali ja irtonainen aines pois, mutta mitä tilalle?

Mä kastelin hötön säästöbetonin erittäin laihalla primerilla ja korjasin rappauksen käsirappauslaastilla.
Mulla on liki mustalla pirun kovalla kamalla rapattu noin 2-3cm paksu kerros tuon valetun säästöbetonisokkelin päälle, osittai tuo rappaus on kopo ja siellä välissä on säästöbetoni hiekottunut. Syy lienee sokkelimaali (lateksi) joka on jostain ihmeen syystä laitettu nätin rappingin päälle. Pahimman kohdan olen jo avannut kun siinä oli halkeama ja rappasin käsirappauslaastilla. Samoin sai tiputtaa edelliset paikkaukset jotka oli todella rumasti tehty ja jollakin saneerauslaastilla, sen allakin oli hiekottunutta säästöbetonia. Oisko niin että jos rappaa liian tiukalla tavaralla ja estää vielä hengittämisen niin kosteus nousee säästöbetonissa ja se hiekottuu?

Nähtäväksi jää pysyykö mun paikkaukset paremmin kuin edellisen paikkarin.

Ai niin, HillyMan olikin jo omaansa korjaillut. Tuo kuulostaa äkkipäältä toimivalta. Tärkeintä kaiketi on ettei enään sulje sokkelia ulkopuolelta samanmoisella elmukelmumaalilla. Helpottaa toisaalta työtä kun ei tarvitse kuin käsillä repiä suurimmat vanhat maalin ja rappinkinriekaleet pois

[Oto Hascak]

Kiitos Oto, että sinäkin vaikka selvästikin inhoat maanalaista elämää

No perkema... Siis kellarihan on mitä loistavin keksintö ja sellaisen itsellenikin haluan, mutta en ole vielä onnistunut sisäistämään, että mikä hinku ihmisillä on tehdä asuintiloja maan sisään? Kellarit kellareina ja talot maan päälle!

Hillymanilta tulikin jo hyvää settiä. Aika yksinkertaiselta tuntuu kaiken kaikkiaan tuo sokkelin pinnan korjailu, kunhan pitää laastin vaan suurin piirtein höttöisenä eli ei ala puhtaalla sementillä urakoimaan. Vetonitin ja jonkun toisen laastivalmistajan sivuilta katselin lisää ohjeita, kunhan syötin "käsirappauslaastin" googleen.

Oisko niin että jos rappaa liian tiukalla tavaralla ja estää vielä hengittämisen niin kosteus nousee säästöbetonissa ja se hiekottuu?

En tiedä eli heitän mutulla... En itse jaksa tuohon uskoa. Tekisi mieli syyttää huonolaatuista betonia, säästeliästä sementin käyttöä tai laiskaa sekoittamista. Mulla on yhtenä murheen kryyninä tällä hetkellä yksi aika suuri piharakennus, joka on betonitiilistä muurattu... Sen pinta on ihan betonitiilellä ilman minkään valtakunnan pintakäsittelyitä ja se on kärsinut melkoisesta eroosiosta... Ihan kuin jäljellä olisi vain laastisaumat eli tiilet ovat hiekoittuneet laastien välistä pois.

[tuuma]

Ei tuo kovin pahalta kuulosta. Melkein arvasinkin, ettei autotallin oven kohdalta ole tarvinnut pilaria poistaa, ei niitä pilareita yleensä niin tiuhaan läiskitä. Autotallin katosta kyllä näkisi, jos joltain kohdin olisi kantava pilari tai seinä poistettu. Jos sun kellarin lattiasi on valettu maan päälle ohuena laattana, ja tuo laatta on seinänvierustoilta ehjä, niin sekin kertoo talon olevan aika paikoillaan (tai ainakin yhtä puuta).

Kuule, tuo kalliojuttu saattaa olla valitun rakenteen selitys. Eli pilarit on kaivettu kallioon asti ja ne ulottuvat tosiaan asuinkerroksen laattaan asti. Hemmetin luja ja vakaa rakenne. Säästetty on vain ja ainoastaan noissa ei-kantavissa ulkoseinissä ja kellarin lattiassa, joka on jätetty kelluman ehkä alla olevia maita vaihtamatta. Ehkä jopa maa-aines kellarin pintalaatan alla on kunnon kamaa, kun et ole tosiaankaan lainkaan valittanut seinän ja lattian elävän eri tahtiin.

Fakta on, että sulla on kovaa betonia asuinkerroksen lattiassa ja se viittaa siihen, että kunnon kamaa on käytetty siellä missä on pitänytkin.

Noh noh, älä nyt ihan veisua tän talon perustuksia tee vaikkakin hyvältäpä tuntui lukea Joka nurkkaa ei vielä ole tullut kolkuteltua ja mun tuuri huomioonottaen...

Lattia on noin 5cm valulla ja selvästikin ilman raudoituksia, ainakin a-tallissa ja hiekkaa alla. Aurinkovaraajan johdosta kaivoin noin 30cm kuopan yhteen kohtaan. Tiedä sitten noista muista lattioista Hyvä juttu on tietty sekin ettei tuohon kaivantoon ole ilmennyt vettä vaikka heti kaivettuani ajattelin että olipa tyhmä teko. Lattian vierustat on "samaa puuta" seinien kanssa, eli ei halkeamia sielläpäin.

No, eipä tässä kai muuta kuin että rumahan tuo nyt on kuin mikä ja jos ei toisia ideoita rappaukseen tule niin HillyMan:in tyylillä kaiketi pitää joskus julkisivuremontin aikaan korjailla/siistiä. Saattaa mennä vaan aika monta vuotta vielä

[pikkuanni]

lähdettiin siis ylhäältä alaspäin tässä projektissa, koska teen yleensäkin asiat väärässä järjestyksessä niin mikä poikkeus nyt tämä taloremonttikaan on

-meillä aloitettiin kattoremontilla. Nyt voi kaikessa rauhassa miettiä muun talon remontteerausta, kun ei sada sisään :)!

[pvalila]

lähdettiin siis ylhäältä alaspäin tässä projektissa, koska teen yleensäkin asiat väärässä järjestyksessä niin mikä poikkeus nyt tämä taloremonttikaan on

-meillä aloitettiin kattoremontilla. Nyt voi kaikessa rauhassa miettiä muun talon remontteerausta, kun ei sada sisään :)!

Tuumalla tehtiin ylhäällä kaikki muu uusiksi, mutta kattopellit jäivät paikoilleen. Ai niin, ja alla on nyt eristeenä paperimassaa eli tuon vanhan katon on tosiaan syytä pitää vesi ulkona!

[A13]

Mä olen kanssa käyttänyt Vetonitin käsirappauslaastia kellarin seinistä ulkorappuun kaikenlaisten (säästö)betonipintojen paikkailuun ihan hyvällä menestyksellä. Tässä yhteydessä menestys tarkoittaa siis työn onnistumista ja siistiä lopputulosta - kestävyyttä voi vuoden jälkeen vasta arvuutella.

Olen käyttänyt seuraavanlaista taktiikkaa:
- paikattavista kohdista harjattiin teräsharjalla kaikki irtoava aines pois
- paikkauskohta kasteltiin ensiksi sumutinpullolla 2-3 kertaa
- otetaan putskauhaan laastia tarvittava määrä
- kauha paikkauskohdan alapuolelle vaakasuoraan ja siitä kääntöliikkeellä laasti ylös paikkauskohtaan
- muutaman sekunnin pito ennen kauhan vetämistä varovasti pintaa pitkin pois
- tasoitus ja lisätäyttö, kunnes paikkauskohta on hiukan kohollaan
- kastelu sumutinpullolla muutamaan kertaan 10-15 minuutin välein
- kun laasti on parin-kolmen tunnin päästä muuttunut selvästi jähmeäksi, kaavitaan putskauhan reunalla paikkauksen pinta oikeaan tasoon vetäen kauhaa myötäsuuntaisesti noin 15-30 asteen kulmassa seinään nähden useaan kertaan
- sumutetaan vettä paikkauskohtaan niin, että päälimmäiset hiekanjyväset puhdistuvat sementistä
Tätä rituaalia käyttäen olen saanut paikkauskohdat sulautumaan kiitettävän hyvin ympäristöön, joka siis on alkuperäinen yli 50-vuotias säästöbetonipinta.

Oikeastaan olen hämmästynyt, että jopa samalla konstilla tehty ulkorapun rapautuneen pinnan korjaus on kestänyt vaurioitta jo yhden talven.

[pvalila]

Oikeastaan olen hämmästynyt, että jopa samalla konstilla tehty ulkorapun rapautuneen pinnan korjaus on kestänyt vaurioitta jo yhden talven.

Että koko talven? Ei tuo ihan heikko tapa olekaan...


- kauha paikkauskohdan alapuolelle vaakasuoraan ja siitä kääntöliikkeellä laasti ylös paikkauskohtaan = millainen heitto tässä on kyseessä?

Minään kynsiä (ohuen ohut tartuntarappaus, joka saa kuivahtaa ennen kuin homma jatkuu) et ole pohjalle heitellyt ensin?

[Oto Hascak]

- kauha paikkauskohdan alapuolelle vaakasuoraan ja siitä kääntöliikkeellä laasti ylös paikkauskohtaan = millainen heitto tässä on kyseessä?

Tuohan ei ole heitto vaan pikemminkin liippaus. Eikä kai sitä mikään pakko heittää ole.

[pvalila]

- kauha paikkauskohdan alapuolelle vaakasuoraan ja siitä kääntöliikkeellä laasti ylös paikkauskohtaan = millainen heitto tässä on kyseessä?

Tuohan ei ole heitto vaan pikemminkin liippaus. Eikä kai sitä mikään pakko heittää ole.

Meillä kesämökin rappingit tippuvat alas kiihtyvää vauhtia, jotain pitäis kai tehdä, vaan kun en ole eläessäni rapannut. Kaikki vakuuttavat, että se on ihan helppoa, mutta niin mulle sanottiin Maxwellin yhtälöistäkin...

[A13]

Oikeastaan olen hämmästynyt, että jopa samalla konstilla tehty ulkorapun rapautuneen pinnan korjaus on kestänyt vaurioitta jo yhden talven.

Että koko talven? Ei tuo ihan heikko tapa olekaan...

Olisi vissiin pitänyt laittaa hymiö tuohon toteamukseen. Olin kuvitellut askelmien, siis niiden vaakapintojen korjauksen olevan varsin vaativaa. Niinpä tein tuon ylätasanteen korjauksen sillä ajatuksella, että onpahan edes vähän aikaa tasainen olettaen kuitenkin, että ainakin reunoilta paikkaus murenee jo ensimmäisen talven aikana pois, kun kerrospaksuus oli paikoin hyvinkin ohut. Ja nyt olen sitten vilpittömän hämmästynyt, että korjaus tuolla varsin helpolla tavalla ja ihan perusaineilla voisi jopa ihan oikeasti toimia.

- kauha paikkauskohdan alapuolelle vaakasuoraan ja siitä kääntöliikkeellä laasti ylös paikkauskohtaan = millainen heitto tässä on kyseessä?

Minään kynsiä (ohuen ohut tartuntarappaus, joka saa kuivahtaa ennen kuin homma jatkuu) et ole pohjalle heitellyt ensin?

Kuten Oto jo totesikin, kyseessä ei ole lainkaan heitto, vaan ennemminkin liippaus. Laasti painetaan paikkauskohtaan ja pidetään siinä muutama sekunti, ennen kuin putskauha vedetään pinnan suuntaisesti pois. Isompiin koloihin täytön on joutunut tekemään useammassa vaiheessa, kun kertatäyttöön riittävä määrä ei vaan pysy siellä seinässä. Silloin olen kyllä suosiolla antanut paikan kovettua kunnolla ennen toista täyttöä.

Ei tämä varmasti mikään universumin paras ja hienoin menetelmä ole, mutta minun taidoillani toimivaksi osoittautunut.