Keittiössä vaarallinen jännite?

[sami236]

Hei!

Pahoittelen jos tässä lämmittelen puhkikulunutta aihetta, mutta en löytänyt täältä keskustelua ongelmastani. En itse asu rintamamiestalossa, mutta täällä näyttää kirjoittelevan sähkötekniikasta ymmärtävää porukkaa, joten kysynpä siis.

Olen insinöörismies, ja suorittanut sähköturvallisuuden peruskurssin (tms.) joskus 90-luvun puolivälissä - jonka jälkeen en ole juurikaan ollut tekemisissä sähköasennusten kanssa. Olen siis täysi amatööri tällä alueella.

Ostin vuosi sitten rivitaloasunnon, joka on rakennettu vuonna 1975. Kaikki pistorasiat ovat maadoittamattomia, ts. niihin tulee vain sininen ja musta johto. Ainoa suojamaajohto joka talossa on, löytyy lieden sähkörasiasta. Olen vaihtanut talon kaikki pistorasiat.

Kun pidän yhtaikaa kiinni tiskialtaasta ja pesukoneesta, tunnen kuinka sähkövirtaa menee lävitseni. Se ei kuitenkaan tunnu miltään 230 voltin jännitteeltä, mutta aika kova virta tuntuu olevan.

En ole kytkenyt sinistä johtoa pistorasioiden suojamaahan (kutsutaanko tätä rasianollaukseksi?), koska muistelin, että toimenpide ei ole sallittu.

Jos tekisin rasianollauksen johdonmukaisesti joka rasiassa, pääsisinkö "ongelmasta" eroon? Miksi tämä sähkövirta aiheutuu? Onko se mahdollisesti vaarallinen, ja mitä minun tulisi tehdä?

Sami

[Kauppis]

1: Rasianollaus on samalla henkivakuutuksen nollaus
2: Astainpesukone ei ole suojamaadotetussa pistokkeessa kiinni?
3: Lopeta ihmettely: siinä ihmetellessä ja kokeillessa voipi mennä henki.

Eli myös sille tiskarille ehdottomasti se suojamaadotettu rasia.
Ellei ole todella iso, keittiö, niin siellä pitää kaikkien rasioiden olla samanlaisia, eli suojamaadotettuja. Nyt en muista metrimääriä ja veteen liittyviä lisäjuttuja, mutta en ihan heti kyllä jatkaisi kokeiluja siitä, miten iso jännite siella oikein kulkee tiskarista vesiputkiverkon kautta maahan.

[kaukomäki]

Miksi APK:ssa on virta rungossa?? Jostain se vuotaa, ja jos rasianollaus olisi tehty, taululta palaisi sulake.

( apk rungossa linjavirta, nollavirta maadoituksessa, sulake poks)

[Jokapaikanhöylä]

No tuota... olisko niissä alkuperäisissä pistorasioissa ollut juurikin tämä 70-luvulla varsin yleinen kytekntätapa, jossa pistorasian maadotus kytketään "hyppylangalla" suoraan nollajohtoon? Eli siis kun olet vaihtanut rasiat, puuttuu uusista rasioista tämä alkeellinenkin "maadoitus". Kyllä tuo maadoitus on parempi kuin ei maata ollenkaan, sillä se polttaa sulakkeen mikäli laitteessa sattuu jännite karkaamaan jostain syystä kuoreen/runkoon. Muistan omasta lapsuudenkodistani selkeästi sen, että esim mikroaaltouunin sarana kutitti kivasti, kun samaan aikaan koski vesikiertoiseen lämpöpatteriin... ja hengissä ollaan Niin ja siitä laillisuudesta: Käsittääkseni tuo on ollut 70-luvulla vielä laillinen systeemi, eli siis sitä "saa käyttää" edelleen, mutta uudet asennukset on tehtävä nykymääräysten mukaisesti. Korjatka, jos olen väärässä

[kaukomäki]

Tuolta italiasta kun koneita tuodaan, niin tilatessa täytyy aina muistaa erikseen pyytää KEVI:llä varustettu johdotus, muuten tulee nollamaadoitus systeemillä. Siellä on nollamaa aivan normaali ja laillinen.

[pvalila]

Vähän huono ajatus tuo oli, käyttää itseään jännite- ja virtamittarina. Yleismittarit eivät ole kalliita ja ovat aika paljon parempia tuohon käyttöön...

Vähän huono homma oli se, että vaihdoit keittiöön uudet pistorasiat ja siinä sivussa purit rasioista nollauksen pois: parempi se rasiassa tapahtuva nollaus on kun ei maadoitusta lainkaan.

Tuo rasiassa tapahtuva nollaus on ongelma tasan yhdessä tilanteessa: kun se ainoa maajohto katkeaa. Tällöin laitteen runkoon tulee (laitteen itsensä läpi) verkkojännite kun laite napsautetaan päälle: mikäli kyseessä on esimerkiksi parin kilowatin vastus niin se ei rajoita virtaa nimeksikään.

Ainoa nykymääräysten mukainen tapa ratkaista ongelma on vetää suojamaa tauluun asti. Vanhassa talossa olisi alkuperäinen kytkentä ollut sallittu jatkossakin, jos sitä ei olisi välillä purettu pois: kuka sitä tosin tietää.

Minun mielestäni vanhoissa taloissa olisi pitänyt riittää vikavirtasuojalla varustetun pistorasian käyttö niissä tapauksissa, kun uuden piuhan veto on kohtuuttoman hankalaa. Vikavirtasuoja vertaa laitteeseen vaiheen kautta tulevan virran suuruutta ja sieltä nollan kautta poistuvan virran suuruutta: jos ne eivät ole yhtä suuret, virtaa karkaa jonkin sivupolun (vaikka käyttäjän ruumiin) kautta ja laite katkaisee virrat. Vastoin yleistä uskomusta laite toimii kyllä ilman erillistä suojamaata, mutta kytkettäessä on tällöin huolehdittava siitä, ettei laitetta kytketä niin hölmösti, että sähkölaitteen runkoon koskeminen katkaisee virrat.

[sami236]

2: Astainpesukone ei ole suojamaadotetussa pistokkeessa kiinni?

Tässä talossa ei ole keltavihreää piuhaa vedetty metriäkään. Ilmeisesti vanhoissa rasioissa oli johdonmukaisesti tehty rasianollaus. En huomannut asiaa katsoa kun purkuvaiheessa irrotin kaikki sarjatyönä. Sehän oli kai 70-luvulla yleinen ja suosittu tapa.

Eli myös sille tiskarille ehdottomasti se suojamaadotettu rasia. Ellei ole todella iso, keittiö, niin siellä pitää kaikkien rasioiden olla samanlaisia, eli suojamaadotettuja.

Tarkoitatko, että minun pitäisi vetää keltavihreät piuhat sulaketaulululta asti? Tuo tarkoittaisi kohtuuttoman työlästä remonttia, koska etäisyyttä on niin paljon. Tähän ei yksinkertaisesti ole mitään mahdollisuutta.

Onko asia niin, että pistorasioita ei saisi vaihtaa jos ei samalla uusi johdotuksia nykyaikaiseksi?

Sami

PS. Jos rasianollauksen tekeminen on myös henkivakuutuksen nollaus, niin onko tämä nykytilanne sitten mielestänne turvallisempi?

[sami236]

Vähän huono ajatus tuo oli, käyttää itseään jännite- ja virtamittarina. Yleismittarit eivät ole kalliita

Yleismittari näyttää tiskarin ja tiskipöydän välistä jännite-eroa nolla volttia, mutta käsin jännitteen tuntee selvästi. Ilmeisesti virtaa alkaa kulkemaan vain alhaisemmalla vastuksella.

Vähän huono homma oli se, että vaihdoit keittiöön uudet pistorasiat ja siinä sivussa purit rasioista nollauksen pois: parempi se rasiassa tapahtuva nollaus on kun ei maadoitusta lainkaan.

Hetkinen, hetkinen!

Olisin ihan mielelläni tehnyt sen rasianollauksen - ja voin sen tarvittaessa edelleenkin tehdä kaikkiin rasioihin - mutta jätin sen tekemättä turvallisuussyistä. Siis kumpi nyt on turvallisempaa - tehdä se nollaus samanlaiseksi kuin vanhoissa rasioissa (oletettavasti) oli - vai jättää nollaus tekemättä?

Ainoa nykymääräysten mukainen tapa ratkaista ongelma on vetää suojamaa tauluun asti. Vanhassa talossa olisi alkuperäinen kytkentä ollut sallittu jatkossakin, jos sitä ei olisi välillä purettu pois: kuka sitä tosin tietää.

Siis kymppitonnin remppa - tai vanhat rasiat rasianollauksineen takaisin. Tässäkö on vaihtoehdot?

[kaukomäki]

"Jos rasianollauksen tekeminen on myös henkivakuutuksen nollaus""
Tuo on vain yksi kommentti, muiden mielestä rasianollaus parempi kuin ei mitään. Palauta ne, mutta tarkkana ettet maadoita linjaa!!
Jälkiviisaana täytyy muistuttaa, ettei sähköihin pitäisi kajota jos ei tiedä mitä tekee. ( Maadoitusten irtirepiminen ja täysin ilman jättö..)

[HillyMan]

Tuosta ensihätään 90 euron henkivakuutus siihen tiskariin, huomaa kytkentäkaaviosta tuo rasiassa nollaus.
http://products.ensto.com/documents/ii/ ... 01_UM2.pdf
Eli jos taululta ei tule kuin kaksi karvaa niin tuosta kytkentä sen mukaan.
Tulee samalla testattua onko se tiskari kunnossa vai laukeeko vikavirta heti.

Edit, toki löytyy muitakin kuin tuo ip44 versio

[Hep]

Kyllä se rasianollaus on parempi kuin ei suojamaadoitusta ollenkaan. Varsinkin kun käytössä on suojamaadoituksen vaativia laitteita (l. vikatilanteessa runko saattaa jännitteistyä). Mutta rasianollauksen kanssa tarkkana, ettei tule nollaus vaiheeseen. Siis varmistaa vaiheen muutenkin kuin johdon väristä. Nekin voi olla ristissä ja silloin tulisi jännite suoraan runkoon.

[pexi67]

jos johtojen vaihdon tekee vain niihin tiloihin ja ryhmiin joissa tarvitaa "kevi" johtoa niin ei se mikään kymppitonnin remontti ole! onhan johdot putkissa, eli arvioisin että kahdelta sähkäriltä työhön menee yksi päivä, jos sitäkään.

[Zener]

Eiköhän tuo astianpesukoneen säkäri tule sen virtalähteen kondensaattoreista, jotka maadoitettu runkoon. Jännitemittarilla mitatessa varmaankin noin puolet verkkojännitteestä, mutta virta on mitätön tappamaan.

Tuosta rasianollauksesta. Nollauksien tekeminen uusiin asennuksiin on tosiaan nykyään kielletty, mutta vanhoja vuonna miekka ja kilpi tehtyjä nollauksia saa edelleen käyttää. Rikkoontuneen pistorasian saa edelleen vaihtaa uuteen uusimatta koko talon sähköjä, joten luulisi, että nollauksenkin saa tuossa tapauksessa tehdä, kuten on ennenkin tehty.

[pvalila]

Niin, unohtui tuo varsinainen sähköiskuasia. Kun laitteiden runkoja ei ole maadoitettu saattavat rungot kellua missä tahansa potentiaalissa, tyypillisesti juuri siellä maan ja vaiheen puolivälissä. Virranantokykyä noilla kelluvilla rungoilla ei juuri ole, muutoinhan sulle olisi käynyt huonommin. Mutta kyllä tuon kellumisen pitäisi olla yleismittarilla todennettavaa lajia.

Niin, siis ihan käytännössä, älä kaiva niitä vanhoja rasioita esiin vaan asenna tuollaiset vikavirtasuojan sisältävät rasiat: saat suojamaan vedettyä nollapotentiaaliin ja olet silti suojattu siinäkin tilanteessa, että maajohto katkeaa jostain syystä.

- Onhan sekin mahdollista, että sun tiskikoneesi todellakin vuotaa vaihetta runkoon. Silloin härvelin toiminta lakkaa vikavirtasuojan asentamisen jälkeen saman tien, kun koneeseen kosketetaan.

Unohtui mainita yksi juttu: Jos tuo maajohto katkeaa, niin silloin laitteiden toiminta loppuu. Eli syntyneen vaaratilanteen kyllä huomaa pian, se saattaa vain ilman vikavirtasuojaa olla silti liian myöhäistä.

[sami236]

Niin, siis ihan käytännössä, älä kaiva niitä vanhoja rasioita esiin vaan asenna tuollaiset vikavirtasuojan sisältävät rasiat: saat suojamaan vedettyä nollapotentiaaliin ja olet silti suojattu siinäkin tilanteessa, että maajohto katkeaa jostain syystä.

Teen tällä tavalla.

Kiitos kaikille hyvistä neuvoista!

t. Sami