Kellarin lattia rakenne - Fuktisol, suodatinkangas ja sepeli

[tommium]

Lattiat piikattu pois ja sorat poistettu siltille asti. Lattiarakenteeksi tulossa alhaalta ylöspäin suodatinkangas, sepeli, Fuktisol, suodatinkangas, raudoitus, lämmitysputket (vesikierto), betonivalu. Onko suodatinkankaalle jotain vaatimuksia? Mitä sepelilaatua pitää laittaa kapillaarikatkoksi? Riittääkö tosiaan sama Fuktiso lattiaan mitä seiniinkin tuli? isodrän edustaja sanoi ettei missään nimessä saisi laittaa samaa vaan pitää olla kestävämpää lattiaversiota.

[HillyMan]

Fuktisol on kapilaarikatko, ei se tartte mitään erityistä sepeliä allensa sen puolesta jos ei jotain muuta salaojittavaa syytä ole.
Jos ei kellariin ole painavaa tulossa (auto tai koneita) niin se sama fuktisol käy kun seinissäkin, ainakin mulla on tuo halvin malli toiminut ihan hyvin.

[P.S]

Niin, eiköhän toi levy itsessään toimi kapillaarikatkona, ainakin se on siihen tarkoitettu. Etkö/mikset haluaisi laittaa sitä tukevampaa levyä lattiaan, kuten edustaja neuvoi?
Lattiaversio on ainakin kivempi käsitellä, eikä hajoa yhtä helposti.

-P.S

[tommium]

Sepeliä tulee alimmaiseksi sen vuoksi että tarvitsemme sitä salaojituskanaviin mitä olemme silttiin kaivaneet. Kellari tulee asuinkäyttöön eli mitään raskasta sinne ei ole tulossa. Jos seinälevy on käypästä kamaa niin laitamme sitä, koska kustannuksiltaan se on aika paljon halvempaa.

[Matti Alander]

Mitään erillistä lattiaversiota ei ole olemassa, vaan salaojittavaa lämmöneristettä löytyy neljää eri lujuusluokkaa. Lujuusluokat taas määräytyvät käytetyn raaka-ainekilomäärän perusteella. Peruslevy on 100 mm 19 kg/m3 58,1 kpa, eli rikkoontumiskuormitus 5,8 tonnia neliölle. Seuraava lujuusluokka on 30 kg/m3 95 kpa, eli rikkoontumiskuormituksen kestävyys 9,5 tonnia neliölle.
Olen suositellut kovemman levyn käyttöä lattiarakenteissa, joissa käytetään vedeneristystä, joissa 50 vuotinen kokoonpuristuminen tulisi olla minimaalinen.
Autotallin lattia saattaisi olla myös tällainen paikka, vaikka pidänkin hätävarjelun liioitteluna käyttää sielläkään kovempaa levyä, kuin 19 kg/m3.
Lattialaatan kuormitus jakaantuu todella suurelle alueelle terästetyllä 80 mm betonilaatalla, joten oikeastaan lattian oma paino n. 250 kg neliölle on paljon suurempi, kuin auton paino. Normaali lattioissa 50 vuoden millin parin kokoon puristuma ei aiheuta minkäänlaisia ongelmia.
Lattian ja kellarinseinän välissä voi käyttää muovikalvosuikaletta 0.20, estämässä lattiavalun tarttumista seinään.
Fuktisol 19 kg levyä voi huoletta käyttää lattiarakenteen alla, samoin säästörakennetta Fuktisol/lattia Eps.
Suodatinkankaan tulisi olla vähintään käyttöluokkaa 2 tai N 1.
Varsinaisena kapillaarikatkona toimii salaojittava lämmöneriste ja sepelillä 5-11 mm on ainoastaan tasoittava ominaisuus, joka estää salaojittavan eristeen rikkoontumisen sen päällä kävellessä.
Mikäli on epäselvää levyn kovuuden valinnassa allekirjoittaneelta on mahdollisuus saada kuormitustaulukko, josta selviää pitkäaikais- ja lyhytaikaiskuormitukset.
Tällaisia tilanteita voisivat olla hyvin syvät kaivannot tai todella runsaasti kuormitettavat lattiat.
Valettaessa salaojittavan eristeen päälle jämähtää betoni huomattavasti nopeammin ja pinnan liippaukseen on ryhdyttävä heti, koska vesi ei tule nousemaan pintaan, kuten muovikalvon tai höyry tiiviin eristeen päälle valettaessa. Myös jälkikastelu on tärkeää koska betonilaatta kuivuu huomattavasti nopeammin, jotta halkeamat voidaan välttää.

[Snipa]

Moi,
kohteena on ok-talon kellarissa oleva huone ja sen viereen tuleva laajennusosa, jotka edellyttävät louhintaa riittävän syvyyden saavuttamiseksi. Mikä olisi järkevä rakenne ja eristyspaksuus, jolla saavutettaisiin salaojitus lattian alla ja riittävä eristystaso. Lattioihin tulee vesikiertoinen lattialämmitys. Mitään huippueristystä ei haeta, mutta siis järkevä eristyspaksuus? Onko tarpeen käyttää epsiä Fuktisolin päällä (hyödyt/haitat)? Louhintaa tehdään sokkelin vierestä ja olemassa olevan huoneen lattian alta niin paljon kuin järkevä syvyys edellyttää. Talo on kalliorinteessä, joten jonkin verran kosteutta voi ylärinteestä tulla talon alle. Tosin ylärinteen puoleinen osa kellarista on osin louhimatonta (kallio näkyvissä) eikä sitä oteta käyttöön. Siellä ei ole ollut isompia kosteuksia, mitä nyt rankkasateilla näkyvä kallio joskus kostuu. Ylärinteen puolella sokkelin ja kallion liitoskohtaa pyritään tiivistämään, mitkä ovat hyviä menetelmiä tähän?

[Matti Alander]

Betonilattia ja kellarin seinä toimivat periaatteessa samoin tavoin, toinen on vain vaakasuorassa ja toinen pystysuorassa.
Lattia vaatii parempaa eristystä, kuin seinä, koska maaperän lämpiäminen talon alla tuo omat haasteensa.
200 mm kerros salaojittavaa lämmöneristettä on suositeltava paksuus lattiassa, johon toteutetaan lämmitys. Lattioita on toteutettu jo vähintään 15 vuotta niin sanottuna säästörakenteena, jossa alimmaisena on kapillaarikatkona 100 mm Fuktisol eristys ja päällä 100 mm harvaa lattia eps eristettä.
Rakenne on toiminut moitteetta, ainoastaan uuden betonilattian kuivuminen on ollut hieman hitaampaa, kuin 200 mm Fuktisol kerroksella.
Fuktisol eriste on harvana rakenteena, joka muovipaketeissa kuljetettuna säilyy puhtaana erinomainen kapillaarikatko ja erillistä sepelikerrosta kapillaarisuuden katkoon ei tarvita.
Salaojittavassa eristeessä ei vesi viihdy, vaan se valuu välittömästi pois, eikä haitallista vedenpainetta pääse syntymään.
Huonekorkeutta saadaan samalla pari kolmekymmentä senttiä säästettyä, mikä monasti on ollut ongelmana matalassa kellarissa.
Maaperän lämpiämistä ja sen haitallisuutta kun on tutkittu, on todettu kellarillisienkin rakennusten alaosissa korkeita lämpötiloja maaperässä. Tähän auttaa myös eristekerroksen tuplaaminen 200 mm kerrokseen kellarin seinässä samoin tavoin.
Muovikalvon käyttö lattian alla on poistettu ohjeistamme jo ajat sitten, silti vielä joskus näkee sitäkin käytettävän eristeen päällä, niin lattian alla kuin routaeristeenkin. Muovikalvo ja siihen verrattavat muut tuotteet estävät hyvin eristetyn lattian alaspäin kuivumisen ja mahdollisten vuotovesien poistumisen, mikä on tuttua kuivausfirmojenkin työntekijöille.
Kevytsora ja vaahtolasi ovat lattian alla myös hyviä tuotteita, niiden huonon eristyskyvyn vuoksi sopivat kuitenkin paremmin uudisrakentamiseen, jonne lattian alle voidaan suunnitella riittävästi tilaa.
Lämmitetyn lattian alla pitäisin miniminä 150 mm kerrosta Fuktisolia, mutta 200 mm on tietysti aina parempi.
Kalliossa kiinni olevat rakenteet ovat niitä vaikeimmin korjattavia ja lattian alta tulisi olla vedelle aina mahdollisuus ulospääsyyn. Pienet kosteusmäärät lattian alla hoidetaan kapillaarikatkolla ja hyvällä lämmöneristyksellä, joka aiheuttaa riittävän höyrynpaine-eron betonilaatan ja maaperän välille.