Joka Kodin Tietokirja -48

[JukkaK]

Moi,

Tarttui muinoin kirpparilta mukaan Joka Kodin Tietokirja vuodelta 1948. Tuota voi hyvinkin pitää rintamamiestalon pikakäyttöoppaana ja monet asiat pätee vielä tänäkin päivänä yleiseen elämän menoon. Kirjassa on tietoa aina talouden suunnittelusta, ruokaohjeisiin ja terveydenhuoltoon. Ajattelin ruveta koostamaan noita taloon ja ylläpitoon liittyviä osia tänne sähköiseen muotoon. Toivottavasti on hyodyksi muillekin. Tässä ensimmäinen osio. Pahoittelen mahdollisia ja todennäköisiä kirjotusvirheitä.

****************************************************'
KODIN SISUSTUS JA VARUSTEET

1. Koti ja asunto

Asunnon pitää suoda perheenjäsenille mahdollisuus henkilökohtaiseen itsensä hoitamiseen, lepoon ja virkistykseen, yhdessäoloon perhepiirissä ja työrauhaan, ja sen tulee tarjota lapsille sopiva kasvuympäristö.

Asunnon pitää olla terveellinen. Terveellisen asunnon tulee olla valoisa ja tarpeeksi tilava perheen kokoon katsoen, siinä pitää olla hyvät tuuletus- ja lämmitysmahdollisuudet, se ei saa olla kostea, eikä siinä tietenkään saa olla syöpäläisiä.

Asunnon sijainnilla on tärkeä teveydellinen merkitys. Terveydeltään heikkojen henkilöiden ja lapsiperheiden olisi ennen kaikkea pyrittävä hankkimaan aurinkoinen ja avoin asunnon paikka. Lasten ulkoilun kannalta on on tärkeätä, että asunnon lähellä on rauhallinen leikkipaikka.

Asuntoa suunniteltaessa on kaikki tila käytettävä mahdollisimman tarkasti. Varsinkin pienasunnoissa on pinta-ala käytettävä järkiperäisesti. Pitkä käytävät, hallit ym. ottavat kallista lattiapinta-alaa vähentämättä kuitenkaan olennaisesti tilantarvetta. Varsinkin lapsiperheissä on ensi sijassa otettava huomioon eristettyjen makuu- ja työpaikkojen tarve sekä riittävät säilytystilat: vaatekomerot kaapit jne.

Teknillisten varusteiden pitää olla tyydyttävät. Ainakin asuinhuoneissa, keittiöissä, ruokakomerossa, WC:ssä ja kylpyhuoneessa ovat tuuletuslaitteet välttämättömät, mutta ne pitäisi olla myös vaatekomeroissa, siivouskaapissa ym. Vesijohto, likaviemäri sekä ainakin lieteen kuuluva lämminvesisäiliö ovat mukavuuksia, joiden pitäisi nykyään kuulua jokaisen asunnon välttämättömiin varusteisiin. Sama koskee myös sähköä.

Asunnon pitäisi olla helposti puhtaana pidettävä, lattian ja muiden pintojen mahdollisimman vaivattomasti hoidettavia. Korkkimattolattia esim. on sellainen. Säilytystilojen ja työpaikkojen tulee olla nopeasti puhdistettavia ja hyvin valaistuja.

Koti

Kunkin perheen on sisustettava kotinsa omien perhesuhteidensa vaatimalla tavalla, ennenkiun asuntoa voidaaan käyttää järkiperäisesti. Sen "mitä on tapana" täytyy väistyä yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten tieltä. Kodissa on mahdollisuuksien mukaan koetettava järjestää jokaiselle perheenjäsenelle oma erikoisnurkkaus ja perheenjäsenten yhteinen oleskelupaikka. Ensi sijassa onb huolehdittava siitä, että lapsilla on rauhallinen makuu- ja läksyjenlukupaikkansa. Huoneistosta ei ole syytä varata mitään vierashuonetta, niin kauna kuin sen vaatima tila jollakin muula tavalla voidaan paremmin käyttää perheen hyväksi.

Tarpeellisuusnäkökohtien mukaan sisustettu koti saa persoonallisen leiman, sillä siellä pääsevät perheenjäsenten yksilölliset harrastukset esiin. Tyydyttävä asunto auttaa luomaan hyvät kotiolot ja tarjoaa edullisen ympäristön kodin toiminnalle.

2. Asunnon hankkiminen

Ihanteellisen asunnon löytäminen on monesti melkeinpä mahdotonta, joissakin kohdissa on vaatimuksista aina tingittävä. Eri asuntojen etuja ja haittoja on silloin vertailtava ja päädyttävä olevissa olosuhteissa parhaaseen mahdolliseen. Perheen on ensiksi selvitettävä itselleen asunnolle asettamansa perusvaatimukset ja samalla aina katsottava, ettei asunnossa ole sellaisia epäkohtia, jotka suoranaisesti voivat tehdä sen epäviihtyisäksi.

Asuntoa valittaessa on kiinnitettävä huomiota ainakin niihin terveydellisiin perusvaatimuksiin, jotka esitettiin edellisessä luvussa. Mutta huomioon otettavia näkökohtia ovat myös seuraavat.

Sellaiset seikat kuin "hieno paikka", kalliit sisustukset ja muut sisustushienoudet, jotka parantavat ulkonäköä, mutta joista ei ole todellista hyötyä, eivät saa vaikuttaa valintaan. Asunnon sijainti ja kulkuyhteydet perheenjäsenten työpaikkoihin sekä tarpeen vaatiessa koulumatkat ovat huomionarvoisia seikkoja.

Perheenjäsenten yksilöllinen tilantarve on niinikään asunnossa aina otettava huomioon. Jos erillisten makuupaikkojen tarve on suuri, valitaan mikäli mahdollista useampihuoneinen asunto. Jos perheen on edullista syödä keittiössä, otetaan tämä asuntoa valittaessa huomioon jne. Jos perheessä on yötyössä käyvä henkilö, on erikoisen tärkeätä , että hänen huoneensa voidaan päivällä eristää. Lapsilla pitää olla leikki- ja läksyjenlukupaikkansa sekä mahdollisuus rauhalliseen nukkumiseen.

Useampihuoneisessa asunnossa ei suinkaan välttämättä tarvitse olla enemmän lattiapinta-alaa kuin vähemmän huoneita sisältävässä asunnossa.

Säilytystiloja (vaatekomerot, liinavaatekaappi, siivouskomero, ruokakomero, ullakko, kellari ym) pitää olla perheen tarpeisiin riittävästi.

Hyvä yhteys eri huoneiden välillä tekee mahdolliseksi niiden monipuolisen käytön. Esim. lasten silmälläpito toisesta huoneesta käy hyvin päinsä. Sairaustapauksissa tms. on taas huoneiden eristämismahdollisuus tärkeä.

Huoneitten muodon, seinäpintojen koon sekä ikkunoiden ja ovien sijoituksen pitää olla sellainen, että huoneet voidaan kalustaa tarkoituksenmukaisesti ja käyttää huoneiden tila tarkoin hyväksi. Työpaikkojen pitää olla valoisat, rauhallinen paikka on tarpeen perheen yhdessäoloon. Vuoteet sijoitetaan jos mahdollista sisäseinille.

Tuuletus- ja "ristiveto" -mahdollisuudet on myös tutkittava. Olisi suotavaa, että ikkunoita oli eri ilmansuuntiin.Ääneneristyksistä talossa olisi niinikään saatava selvä.

Keittiö sisustuksen ja varusteiden pitää vastata talouden vaatimuksia. Tämä koskee varsinkin keittiö kokoa ja asemaa muihin huoneisii verraten. työpaikkoja, säilytyspaikkoja liedenmallia ja muitakin teknisiä laitteita.

Kylpy- tai pesuhuone on tarkastettava ja samalla on katsottava, onko mahdollisuutta pikkupesun kuivattamiseen.

********************************************

Jatkoa seuraa...tulossa mm.:

-kodin perustaminen
- keittiö
-keittiön työ- ja säilytyspaikat
- kellari ja ullakko
-vaatekomerot ja liinavaatekaappi
- pesu- tai kylpyhuone
- sauna
- huonekalut

Voispa jossain vaihessa syssymmällä skannata tuo koko kirjankin ja pistää PDF:t jakoon.

[JukkaK]

Joka Kodin tietokirja vm 1948 jatkuu...

3. KODIN PERUSTAMINEN

Kodin perustamisen esivalmisteluissa on ehkä talousarvio tärkein. Kodin talousarvio perustuu todennäköisiin vuosituloihin. Kodin olisi heti alunperin vastattava perheen taloudellisia mahdollisuuksia ja yksilöllisiä tarpeita. Puhtaasti taloudellisten näkökohtien lisäksi on kodinperustamisessa otettava huomioon kodin soveltuminen lapsille.

KODIN SISUSTUS

Oli koti sitten suuri tai pieni, varusteiden pitäisi heti alusta pitäen olla parhaat mahdolliset. Siihen tarvitaan paitsi pääomaa, myös molempien asianomaisten taitoa ja harrastusta. Jos voidaan luottaa omaa arvostelukykyyn onnistutaan ostoissa ehkä parhaiten. Asiantuntijoilta, näyttelyistä ja kirjallisuudesta saadut ohjeet ovat arvokkaita, jos niitä osataan harkiten soveltaa oleviin olosuhteisiin. Silloin voidaankin koti kalustaa oman maun ja omien tarpeiden mukaisesti.

Kotia perustettaessa ei suinkaan saa ottaa ohjeeksi sitä, kuinka on "tapana olla" tai kuinka toisilla on, vaan kodinperustajien on itsenäisesti ratkaistava, mitä he tarvitsevat. Ei ole myöskään tarpeellista eikä toivottavaakaan, että koti heti alusta pitäen olisi täydellinen. On viihtyisämpää ja persoonallisempaa, että koti saa olosuhteiden mukaisesti vähitellen kasvaa täyttämään perheenjäsenten yksilöllisiä ja koko perheen yhteisiä tarpeita.

Käymällä näyttelyissä ja liikkeissä katsomassa huonekaluja ja hankkimalla esittelyvihkosia ja hinnastoja voidaan verrata toisiinsa eri liikkeiden malleja ja hintoja. Huonekaluja voidaan myös tilata puusepältä piirustusten mukaan. Ne voidaan ostaa myös ilman minkäänlaista pintakäsittelyä, joten taitava kodinperustaja voi itse käsitellä pinnan mieleisekseen. Jos on kätevä voi itsekin valmistaa huonekaluja kotiin.

Lamppuja hankittaessa on tärkein seikka niiden hyvä valaisukyky. Sen ohessa niiden tietysti tulisi hyvin sopeutua muuhun ympäristöön, kuten valitettavasti useinkaan ei ole asianlaita.


4. KEITTIÖ

Keittiössä suoritetaan useimmat taloustyöt, niin että jo sen tähden sen pitää täyttää hyvälle työhuoneelle asetetut hygieenisyysvaatimukset, mutta kun keittiössä päätyönä on ruoanvalmistus, täytyy näistä vaatimuksista pitää vielä tarkemmin kiinni. Jos perhe syö keittiössä, on sekin otettava huomioon keittiötä sisustettaessa.

Keittiön koko ja sisustus riippuvat suuresti perheen kotitaloudesta. Pienelle perheelle, varsinkin jos vain toinen ateria syödään kotona, riittää pieni keittiö tai mahdollisesti vain keittokomero, kun taas suuri perhe tarvitsee kunnollisen keittiön täydellisine varusteineen. Keittiöstä pitää olla hyvä yhteys ruokailuhuoneeseen, lasten leikkipaikkaan ym.

Sileät pinnat ja kestävä pintakäsittely helpottavat suuresti keittiön puhtaanapitoa.Pestävät öljyvärein maalatut pinnat ovat keittiössä seinä- ja kattopintoina parhaat. Läpipainettu paksu korkkimatto on hyvä keittiön lattian päällyste. Ainakin työpöytien kohdalta on keittiön seinät peitettävä pestävällä suojuksella.

Hyvä ilmanvaihto on keittiössä välttämätön. Sitä varten pitää olla sekä avattava ikkuna, että tulo- ja poistoventtiilit.

Hyvä valaistus on niinikään tärkeä. Kaikkiin työpaikkoihin pitää valon sattua hyvin. Lamput on sijoiteltava niin, ettei emäntä joudu työskentelemään omassa varjossaan. Päivänvaloa on käytettävä hyväksi ja sijoitettava työpaikat ikkunan lähelle.

Keittiön työpaikat pitää ryhmittää tarkoituksenmukaisesti, niin ettei työntekijälle tule turhia jalkavaivoja hänen juostessaan kaapilta toiselle. Työpöydän ja säilytyspaikkojen pitää sijaita sopivasti toistensa lähettyvillä, ja vesijohdon ja viemärin, missä sellaiset on, tulee olla käden ulottuvilla. Astiainpesupöytä sijoitetaan usein työpöydän ja lieden väliin, jotta vesi ja viemäri olisivat lähellä. Sopivampi olisi kuitenkin työjärjestyksen mukainen sijoitus: ruokakomero - työpöytä - liesi - astiainpesupöytä ja sen yläpuolella Työtehoseuran mainio astiainkuivauskaappi. Työpaikoissa pitää olla tarpeeksi tilaa työn vaatimien liikkeiden suorittamiseen. Työvälineet sijoitetaan aivan työpaikkojen lähelle.

Tärkein keittövaruste nykyaikaisessa kotitaloudessa on Työtehoseuran kotitalousosastolla suunniteltu emännän työtuoli, jota on useita eri malleja. Sitä käyttämällä voidaan monet keittiötyöt suorittaa istuen, mikä rasittaa työntekijää paljon vähemmän kuin seisominen. Työpöydissä pitää kuitenkin silloin hyvä työasennon saamiseksi olla jalkatila.

Keittiövarusteisiin kuuluvat vielä kuivauslaitteet, joihin pyyhkeet ym. voidaan heittää kuivumaan.

5. KEITTIÖN TYÖPAIKAT

Isossa ja pienessä keittiössä tarvitaan jonkin verran erilaiset varusteet. Kummassakin tarvitaan kuitenkin aina astiainpesupöytä, jota pienissä keittiöissä olosuhteiden pakosta joudutaan käyttämään myös työpöytänä. Joka tapauksessa pienissäkin tiloissa ainakin yksi kunnollinen tarpeeksi iso pöytä on paljon käyttökelpoisempi kuin monta pientä.

Pesupöydän pitää olla niin iso, että siihen hyvin mahtuu kaksi pesusoikkoa. Jos on vesijohto, käytetään usein pöytään upotettuja altaita.Ne eivät kuitenkaa ole yhtä käytännöllisiä kuin irralliset soikot, sillä silloin pöytää on vaikeampi käyttää työpöytänä. Jos pesupöytä ei ole tarpeeksi iso, järjestetään pestävät astiat joko pesupöytään rajoittuvalle työpöydälle tai erilliselle tarjoilupöytänäkin käytettävälle rullapöydälle. Astiainkuivauskaappia käytettäessä eivät pestyt astiat vaadi sanottavasti pöytätilaa.

Astiainpesupöydän korkeus riippuu sen rakenteesta. Jos siinä on upotetut altaa, se saa olla n. 85cm korkea. Irrallisia soikkoja käytettäessä riittää pöydän korkeudeksi 80cm.

Paras pesupöydän päällyste on ruostumatos teräs, mutta nykyisissä olosuhteissa se lienee meillä kutakuinkin saavuttamattomissa. Normaaliaikanakin se tulee verraten kalliiksi, vaikka onkin ajan pitkään edullinen. Tavallisin pesupöydän päällys on meillä paksu sinkkilevy, joka on paljotöinen, jos se pidetään kirkkaana. Parasta onkin antaa sen tasaisesti tummua. Se pidentää levyn ikää huomattavasti. Pellavaöljyllä kyllästetystä koivulaudasta tulee myös hyvä ja halpa pesupöytä. Vernissattu korkkimatto on halpa pesupöydän päällyste, vaikkakin heikko kestävyydeltään. Se on tehtävä erittäin huolellisesti ettei vesi vesi pääse tunkeutumaan sen alle ja mädättämään sitä. Kaksi viimeksimainittua sopivat erittäin hyvin pieniin keittiöihin, sillä niitä voidaan hyvin käyttää työpöytinä. Erillinen mieluimmin pöydän sisään työnnettävä leivinpöytälevy on kuitenkin tarpeen. Uusissa kaupunkitaloissa käytetään paljon sementtimosaiikkia pesupöydän päällyksenä. Teakpuu, jos sitä on saatavissa, sopii myös pesupöydäksi.

Ainakaan ainoata likaviemäriä ei saisi sijoittaa astiainpesupöytään, sillä se ei ole siinä siisti. Se on kuitenkin sijoitettava pesupöydän lähelle ja sen yläpuolelle vesijohto niin korkealle, että alla voidaan helposti täyttää sanko. Viemärisuppilossa pitää aina olla siivilä. Vesilukon pitää olla helposti avattava, niin että putki saadaan tarpeen vaatiessa puhdistetuksi siivilän alta. Jos talossa on kuumavesi ja pesupöydässä altaat, pitää altaiden päällä olla vesijohto sekoitushanoineen. Altaissa on tietysti omat viemärinsä.

Pesupöydän alakaapissa säilytetään usein toisella puolen jätesankoa ja toisella varataan tilaa joko puhdistusaineille tai keittoastioille, ellei niille ole muualla tilaa. Hyllyt voivat silloin olla sälehyllyjä, ja kaappi tuulettuu oven ylä- ja alapuolella olevista rei'istä. Märkiä rättejä ei milloinkaan saa panna kaappiin, vaan ne on kuivattava lieden läheisyydessä.

Pesupöydän yläpuolelle järjestetään Työtehoseuran kotitalousosaston suunnittelema astiainkuivauskaappi, jossa astiat pölyltä suojassa kuivuvat, minkä jälkeen ne ovat taas valmiita käyttöön. Ellei kuivauskaappia ole, on valutustelinekin hyvä olemassa.

Työpöytä sijoitetaan parhaiten lieden ja ruokakomeron väliin. Sen pinnan voi kyllästää pellavaöljyllä tai jättää kokonaan maalaamattomaksi. Vaalea vernissattu korkkimatto on hyvä työpöydän päällyste. Sen alaosaan järjestetään paikkoja työvälineille, sikäli kuin tarve vaatii. Työpöydän korkeudeksi suositellaan 80-85cm n. puolet emännän pituudesta, sopiva leveys on 60cm. Vinokaappi työpöydän yläpuolella on erittäin käytännöllinen.

Usein tarvitaan keittiössä ja kotitaloustyössä yleensäkin matalia tikkaita. Työtehoseuran malli, jota voidaan käyttää myös keittiötuolina on erittäin sopiva.

On hyvä, jos lieden yläpuolella on alas lasketta hylly, johon voidaan lämpimään paikkaan hetkeksi jättää valmis ruoka tai nostaa taikina tai leipä kohoamaan ja kauhat, leikkuulaudat ym. kuivumaan. Leipäpelleille voidaan myös järjestää erikoiset pidikkeet, jotka käännetään seinää vasten, silloin kun niitä ei tarvita.

6. KEITTIÖN SÄILYTYSPAIKAT

Jokaisen keittiön yhteydessä pitäisi olla kunnollinen ruokakomero, jonka suuruus riippuu perheen taloudesta ja ostojen järjestämisestä. Tilantarve on suurin pyhien ja juhlien aikana ja siinä tapauksessa, että kotona valmistetut säilykkeet on säilytettävä ruokakomerossa.

Ruokakomeron paras paikka on pohjoisella ulkoseinällä. Komerossa pitää olla hyvä ilmanvaihto, kaksi venttiiliä, toinen ylhäällä, lähellä katon rajaa, toinen alhaalla. Pieni avattava ikkuna olisi myös tarpeen, niin että päivällä saataisiin komeroon valoa. Venttiileissä ja ikkunoissa pitäisi olla verkot, etteivät kärpäset pääsisi komeroon. Tuuletus on säännösteltävä vuodenaikojen mukaan. Jos ruokakomero on sisustettu kaapin tapaan, pitää hyllyissä olla raot ilman pääsyn helpottamiseksi. Hyvä valaistus on ruokakomerossa välttämätön, siksi siellä tarvitaan ainakin yksi hyvin sijoitettu sähkölamppu.

Ruokakomeron hyllyt tehdään mieluimmin erilevyisiä ja helposti irrotettavia. Lattian ja alimman hyllyn väliin jätetään lattiatilaa, niin että sinnekin mahtuu tavaraa. Jos komerossa on tilaa, olisi sinne hyvä varata työskentelypaikka sellaisten ruokatavaroitten käsittelyä varten, joita ei voida tuoda lämpimään.

Hyllyjen pitäisi oikeastaan olla vernissattuja, jotta ne olisi helppo pitää puhtaina. Samasta syystä pitäisi lattialla olla korkkimatto. "Pölynpesiä" on sisustuksessa koetettava välttää.

Kaupunkiasunnossa ruokakomeroa tarvitaan ensi sijassa päivän ruokatavaravaraston esim. meijerituotteiden, vihanneksien, lihan ym. säilytykseen. Nämä pannaan ruokakomeron viileimpään ja ilmavimpaan paikkaan. Helposti makua ottavia tuotteita, kuten esim. maitoa, ei saa sijoittaa voimakashajuisten ruoka-aineiden lähelle. Säilykkeiden paikka on komeron ylähyllyillä. Lähellä lattiaa säilytetään pieniä eriä perunoita ja juurikasveja, suolakala- ja suolakurkkuastiat ym. Siirtomaatavaroita säilytetään komerossa vain tilapäisesti, esim. lämpimänä vuodenaikana.

Myös kuivien ruoka-aineiden säilytystä varten tarvitaan jokin kaappi. Siihen tarkoitukseen voidaan sisustaa esim. keittiön työpöydän alakaappi, jossa on ulosvedettävät hyllyt tai lokerot, tai järjestetään näitä varten kaappi työpöydän yläpuolelle.

Keittiön astiakaappi on tarkoitettu pääasiassa arkitavaroiden säilytykseen. Pienenä posliinikaappina käytetään pesupöydän yläpuolella olevaa astiainkuivauskaappia tai vinokaappia. Jos keittiössä on isompi posliinikaappi ylä- ja alaosineen, voidaan alaosaan sijoittaa suuret, ruoanvalmistuksessa käytettävät astia, mikäli niille ei ole paikkaa työpöydän luona, ja yläosaan järjestetään arkinen pöytäkalusto helposti käsille saatavaksi. Tila voidaan käyttää parhaiten hyväksi, jos kaapissa on erilevyiset hyllyt. Jos kaappi on hyvin korkea järjestetään ylimmille hyllyille harvoin tarvittavat tavarat.

Patakaappi on sijoitettavan lieden lähelle. Se sopii hyvin esim. pesupöydän alle, jos pesupöytä on lähellä liettä. Patakaappiin tehdään sälehyllyt ilmanvaihdon tehostamiseksi. Säleitten pitäisi olla irroitettavia. Kansille pannaan listakkeen kaapin oviin ja leivinpelleille järjestetään kaappiin oma paikkansa.

Puulaatikon paikka on lieden luona. Sen pitää olla helposti puhdistettava. Säilytystiloihin kuuluu vielä erillinen siivouskaappi, mutta se voidaan hyvin sijoittaa eteiseen.

Pienissäkin keittiöissä, joissa tilanpuutteen vuoksi ei voida varata erillisiä säilytyspaikkoja kaikille tavaroille. olisi tarvikkeet ryhmitettävä harkiten ja parhaiten sopivat järjestettävä yhteen. Pääasia on kuitenkin, että kullakin esineellä on oma tietty paikkansa.

Jäähdytyskaappia on meikäläisissä oloissa totuttu pitämään ylellisyytenä, eikä sitä olekaan kuin kaupungeissa kaikkein uudenaikaisimmissa ja kalleimmissa taloissa, joten sillä ei ole sanottavaa merkitystä suomalaisessa kotitaloudessa. Lämpimänä vuodenaikana sellainen tietysti olisi hyvä olemassa arkojen ruokatavaroiden säilytyksessä. Maaseudulla kuitenkin sen korvaa hyvä kellari, kaupungeissa taas on niin lyhyt kauppamatkat, että kuumimpana aikana voidaan hankkia ruokaa vain päivän tarve kerrallaan.

7. KELLARI JA ULLAKKO

Hyvän kellarin pitää olla viileä, puhdas ja helposti tuuletettava, niin että se voidaan pitää sopivan kuivailmaisena. Kylmänä vuodenaikana siellä ei saa olla jäätymisvaaraa. Rottien pääsyn estämiseksi on kaikki aukot suojattava tiheällä teräslankaverkolla.

Kellarin lattian pitäisi olla sementtiä ja puuosien vernissattuja. Ikkunassa tulee olla puuluukku, sillä kaikkia tuotteitä ei voidä säilyttää valossa. Katto ja seinät voidaan kalkita. Hyvä valaistus on kellarissa välttämätön, joten sinne on johdettava sähkö.

Kellariin järjestetään, jos suinkin mahdollista, eri tuotteille eri osastot. Perunat ja juurikasvit säilytetään omassa osastossaan ja ainakin säilykkeet ja muut ruokatavarat toisessa. Suuret erät eri ruokatavaroita säilytetään aina kellarissa ja tuodaan vähitellen ruokakomeroon. Säilykkeet sekä savustetut ja suolatut tuotteet säilytetään kellarissa. Lihan säilytystä varten pannaan kellarin kattoon vahvat koukut.

Jos kellarissa on säilytettävä paljon hedelmiä, jos esim. on omenia oman puutarhan satoa, pitää niille olla oma osastonsa ja erittäin hyvä tuuletus. Sälehyllyt sopivat hyvin omenille.

Perunoita ja juurikasveja säilytetään sälelaatikoissa. Perunoita on hyvä viettäväpohjainen laatikko, josta niitä on helppo ottaa. Sen alle olisi kuitenkin järjestettävä multalaatikko. Joitakin ohutkuorisia juurikasveja säilytetään hiekassa.

Ullakko tai jokin muu vastaava säilytyspaikka tarvitaan aika ajoin käytettävien esineiden, kuten kesä- ja talvivaatteiden urheiluvälineiden ja matkatarvikkeiden säilytyspaikaksi. Ullakolle ei kuitenkaan saa kerätä kaikenlaista romua, joka yhtä hyvin voitaisiin heittää pois. Erikoisesti on siellä varottava säilyttämästä tulenarkaa tavaraa, kuten paperia, lastuvillaa, pellavaoljyyn kastettua trasselia ym. Yksinkertaiset rimahyllyt tai kaapit ovat sopivia pienten esineiden säilyttämiseen. Vuodevaatteitä säilytetään mieluimmin patjojen levyisillä säleiköillä. Kirjoja yms. säilytetään pakkilaatikoissa. Kaappeihin ja laatikkoihin on muistin verestämiseksi hyvä merkitä niiden sisällys, niin että jotakin haettaessa ei jouduta penkomaan jokaista laatikkoa. Ullakkotavarat on järjestettävä siten, että heti saadaan koko ullakkokomeron sisällyksestä hyvä yleiskatsaus. Arat esineet peitetään.

*************************

Jatkuu taas noin viikon kuluttua aiheista vaatekomerot, pesutilat ja sauna.

[JukkaK]

Joka kodin tietokirja vm. 1948 jatkuu ...

*********
8. VAATEKOMERO JA LIINAVAATEKAAPPI

Komerotiloihin on kiinnitettävä erikoinen huomio, sillä niillä on suuri merkitys kodin hoidossa ja järjestyksessä. Useampihenkisessä perheessä pitäisi olla vähintään kaksi vaatekomeroa, mieluummin useampiakin. Kussakin komerossa pidetään vain sinne kuuluvia vaatteita, umpimähkään ei niihin panna mitään vaatekappaletta, jota sitten saadaan hakea ja "sattumalta" löytyy kaapista. Joissakin perheissä järjestetään eri komero miesten ja naisten vaatteille, toisilla taas järjestetään arkivaatteet ja paremmat vaatteet sekä lasten tamineet eri komeroihin. Milloinkaan ei vaatekomeroon saisi ripustaa harjaamatonta ja tuulettamatonta vaatetta.

Vaatekomeron kaikkien pintojen pitäisi olla helposti puhdistettavia - kattojen ja seinien vernissattuja ja lattialla korkkimatto. Venttiili ilmanvaihtoa varten ja sähkövalo olisivat myös hyvät olemassa. Vaatekomeron kiinteään sisustukseen kuuluu noin 180cm korkeudella oleva hylly ja sen alla tanko ripustinpuita varten. Kengille järjestetään hylly tai teline esim. oveen.

Vaatekomerossa tarvitaan lisäksi riittävästi eri vaatekappaleille sopivia vaatteenripustinpuita. Niitä säilytetään erikoisessa paikassa, josta niitä tarpeen vaatiessa voidaan ottaa käyttöön. Vaatekomeron oveen ripustetaan kankaisia lokeropusseja sukkien ja hienompien kenkien yms. säilytystä varten. Samoin varataan oveen teline, vöitä, solmioita yms. varten. Erilaisia pikkuesineitä säilytetään pahvikoteloissa joiden päälle on kirjoitettu mitä ne sisältävät. Hatut säilytetään hattukoteloissa. Komeron lattiaa ei saa ahtaa tavaraa täyteen, sillä se ei vaikuta siistiltä ja sitä paitsi se vaikeutta komeron siistimistä.

Lasten vaatekomero on sisustettava niin, että lapset voivat sinne itse ripustaa vaatteensa. Heidän kengillään ja muilla vaatekappaleillaan pitää myös olla määräpaikkansa. Tilaa voidaan säästää, jos vaatekomeroon sijoitetaan kaksi tankoa toinen toisen yläpuolelle. Ylempään tankoon ripustetaan paremmat vaatteet ja alempaan ripustavat lapset itse arkivaatteensa.

Eteisessä tai muussa päällysvaatteiden säilytyspaikassa pitää olla hattuhylly ja sen alla vaatenaulakko kunnollisine vaatteenripustinpuineen. Lattialla on päällyskengille varattava helposti puhdistettava paikka.

Liinavaatevarasto sopii parhaiten kaappiin, jossa on eri korkuisia ja levyisiä hyllyjä. Hyllyt voidaan maalata tai vernissata, silloin ne on helpompi pitää puhtaina. Liinavaatekaappiin varataan paikka myös parsimiskorille ja korjattaville liinavaatteille. Kaapin ovessa on luettelo liinavaatteista sekä lokeropussi, jossa säilytetään pesulistat ym.

9. PESU- TAI KYLPYHUONE

Meidän maassamma on varsinainen peseytymispaikka sauna. Kylpyhuoneella ei meidän oloissamme ole sitä merkitystä kuin esim. naapurimaassamme Ruotsissa. Kylpyhuoneita on tavallisesti vain kaupunkiasunnoissa, mutta jonkinlainen peseytymispaikka - mieluimmin aivan erillinen pieni pesuhuone - on joka kodissa välttämätön jokapäiväistä peseytymistä varten. Jos siis voidaan, järjestetään jokaiseen kotiin peseytymiskomero. Mutta ellei siihe ole mahdollisuuksia, on pesupöydälle ja pesukalustolle järjestettävä jokin sopiva paikka. Seinä suojataan pesupaikan ympäriltä jollakin helposti pestävällä aineella.

10. SAUNA

Sauna on suomalaisten varsinainen peseytymispaikka. Se kuuluu maaseudulla melkeinpä jokaiseen kotiin, ja kaupungeissa niitä on kaikkien käytettävissä pientä maksua vastaan. Pienissä omakotitaloissa pyritään joskus järjestämään sauna kellarikerrokseen, mutta tavallisesti se on erillisenä rakennuksena oman pihan piirissä.

Saunat olisi suunniteltava erikoisen huolellisesti, ja siinä olisi aina kysyttävä asiantuntijan neuvoa, sillä huonoja saunoja on viime aikoina maassamme rakennettu jopa niin paljon, että saunanystävät alkavat olla huolissaan paljon puhutun suomalaisen saunan kohtalosta. Samoin kustannuksin mitä huonoon saunaan käytetään, voidaan jokseenkin varmasti asiantuntemusta apuna käyttäen rakentaa kunnollinen sauna, josta omistajalleen on pitkäaikainen ilo ja hyöty.

Saunaa on myös huolellisesti hoidettava. Paitsi tavanmukaista siivousta joka käytön jälkeen, on sielläkin pari kertaa vuodessa pidettävä perusteellinen suursiivous, ennenkuin se pysyy moitteettomassa kunnossa.

**************
Ja ensi kerralla luvassa mm. kodin sähköoppia jne.