Keittiökaapiston koolaus ulkoseinään

[HelaKammo]

Oheinen kysymys on toisellakin foorumilla, josta ei valitettaasti tullut kovin toteuttamiskelpoisia ideoita, eli miten teen oikeaoppisen tuuletuksen ulkoseinän puoleiseen kaappiriviin?

Ulkoseinään tulee L-mallinen kaapisto välitilalla, eikä ulkoseinäasennukseen ole oikein ohjeita missään. Yleisesti ohjeistetaan, että ulkoseinälle pitää jättää kiintokalusteissa tuuletus, mutta miten iso rako? Sokkeliin pitää tietysti laittaa myös ritilät, jotta tuloilma tulee jostain, mutta miten työtason kohdalla saadaan ilma kiertämään?

Yläkaapisto on toki helppo tekemällä vaakakoolaus, joka on hiukan irti seinästä vaikka vanerisoiroin, mutta alakaapiston toteutus hiukan hakusessa. Onko moinen turhaa hömpötystä, ja laitanko kiinni vaan, niin neuvoi eräs rakennusmies, mutta ei oikein vakuuta tehdä asiaa noin, kun käsittääkseni umpinaisesta kaapintauksesta on löydetty hometta yms. muuta. Seinässä 100 mm villat, joten riski saattaa olla todellinen.

Lähinnä kyse siis siitä, että kaapin ja seinälevyn väliin voi syntyä kondenssia, varsinkin kun kyse on keittiöstä, jossa lämpöä ja kosteutta välillä riittää, ja kaasutaso ei kyllä sitä puolta vähennä varmasti parempaan päin.

[Limes]

Pystykoolaus 20-50 mm ja levytys niin että ylös ja alas jää...sanotaan nyt vaikka 100 mm rakoa lattiaan ja kattoon.
Ainakin tältä istumalta itse tekisin noin. Tolleen välitilan mahdolliselle laatoituksellekin on alusta.
Vaneri varmaankin olisi hyvä...saisi yläkaapit tukevasti kiini.

[HelaKammo]

Tuo levytys olisi ehkä aika ronski ja ruma ratkaisu, hiukan kevyempi tapa olisi hyvä.

Itse olen tässä vääntänyt ideaa, jossa alasokkelissa olisi ritilät, kaapistossa takana rimoitus 20 mm ja 6 mm nosto soiroilla irti seinästä. Tason ja seinän väliin jättäisin raon, tason taakse laittaisin alumiinisen listan estämään rojun tippumista taakse. Yläkaapisto siis samalla tavoin, kun alakaapisto. Putkimieheltä täytyy tiedustella, josko vedettäisi lenkki patteriputkea tuonne alle, siten että se toimisi lämmittimenä pienellä kierrolla vettä, ei termaria, vaan hana.

Onkohan koko homma vain hätävarjelun liioittelua?

[Limes]

Tuo levytys olisi ehkä aika ronski ja ruma ratkaisu, hiukan kevyempi tapa olisi hyvä.

Itse olen tässä vääntänyt ideaa, jossa alasokkelissa olisi ritilät, kaapistossa takana rimoitus 20 mm ja 6 mm nosto soiroilla irti seinästä. Tason ja seinän väliin jättäisin raon, tason taakse laittaisin alumiinisen listan estämään rojun tippumista taakse. Yläkaapisto siis samalla tavoin, kun alakaapisto. Putkimieheltä täytyy tiedustella, josko vedettäisi lenkki patteriputkea tuonne alle, siten että se toimisi lämmittimenä pienellä kierrolla vettä, ei termaria, vaan hana.

Onkohan koko homma vain hätävarjelun liioittelua?

Minä käsitin että koko seinä on kaappeja täynään jolloin koko seinän levyttämällä näyttäisi kuin kaapit olisi normaalisti seinää vasten,koska tuuletusraot
jää kaappien taakse. Tietenkin myös sokkelissa ja yläkaapin "sokkelissa" tarvitaan rako/reijät/ritilä.
No kauneus on katsojan silmässä
Nimittäin henkilökohtaisesti rako ja alulista ottaisi pahasti silmään.

Juuri viikko sitten loppuneen talonrakentajakurssin opettaja kertoi homeisiin kaappien tauksiin
törmänneensä useisiin,siis jos ollut ulkoseinää vasten.

[HelaKammo]

Tjees, ilmeisesti täällä tai muualla on usein vaan tapana laittaa ne kaapit seinään, eikä tuota tuuletusta tule ajatelleeksi, itse ajattelin, joten pitäisi varmaan jotain keksiä. Entiset kaapit olivat vain yhdeltä päädyltä ulkoseinällä ja takana oli 50 mm kotelointi kaapin päässä, uudet tulevat selkä seinää vasten.

Pitäiskö laittaa yksi isohko tietokonepuhallin tuonne huutamaan alle...

[Tinakenkäpoika]

Täällä päin ainakin vanhat keittiönkaapit oli seinää vaste ollut alkuperäisestä, eipi ollut hometta tai muutakaan kasvustoa. Kuka kumma sinne kaapin taakse vettä nyt kaatelis ja seinäkin kun on "hengittävä" niin mistä sinne sitä tulisikaan..sisältä tiivis, ulospäin harveneva.

[Jokapaikanhöylä]

Omassa visiossa on laittaa (sitten joskus) kaikki alakalusteen pelkkien teräsjalkojen päälle (säädettävien), ei jää kylmää sokkelia kosteutta keräämään. Seiniin puolestaan jo aikaisemmin mainitut vaakakoolaukset kaappien ylä- ja alareunaan (yläkaapeissa) ja alakalusteissa vain yläreunaan. Seinän levy, vaneri, tai mikä sinne ikinä tuleekaan kiinni normaalisti ja tiiviisti hirsipintaan, toki alle tiivis pinkopahvi/ilmansulkupaperikerros. Yläkaappien päälle ei tule sinnekään mitään sokkelia/peitelevyä... Itseasiassa jaloilla seisovat ja ylhääntä avoimet kaappirivit antavat melkoisesti tilantuntua ja keveyttä kalusteriville (lattia ja katto näkyvissä seinään asti). Kannattaa tutkailla erilaisten ratkaisujen antamia vaikutelmia remppalehdistä ja muista vastaavista

[HelaKammo]

Juu, omassa tapauksessa seinä ei ole "hengittävä", eli pintana on lastulevy, jonka alla höyrynsulkupaperi, ja sitten 100 villaa.

Taitaa mennä tuolla vaakakoolauksella, eiköhän se toimi niin tarpeeksi hyvin.

[HelaKammo]

Loppujen lopuksi, nurkkakaappi sallii taakseen "hormin", eli nurkasta saadaan ilma liikkeelle yläkaapistossa. Oletan että vaakakoolaus riittää erin omaisesti vetämään ilmaa n. 120-100 cm sivuista päin. Alakaapin alle jää 16 cm tyhjää ja reilu rako koko tauksen alalta. Eiköhän noilla selvitä hengissä seuraavat 20 vuotta. Rungot kasassa ja punkkua lasissa

[jari h]

Kysyin kyseessä olevaa asiaa keittiömyyjältä ja timpurilta, mutta kumpikaan ei ollut kuullut mistään tällaisesta. Kaksi kaappia juuri puretussa keittiössä on ollut ulkoseinää vasten ja ihan hyviltä niiden taustat näyttivät.

[HelaKammo]

Juu naapurinkin mies, joka ikänsä tehnyt raksahommaa, totesi, että länttää seinään vaan. Tein itse koolingit 20 mm puusta ja alle vielä 10 (ja parissa kohtaa ylikin) mm soirot kiilaamaan irti seinästä. 30 mm rako siis kauttaaltaan ja nurkkakaapin taus auki rasiaporalla, nyt joutuu kikkailemaan tasot irti kaapista, laatoitus tulee suoraan seinään, joten joku lista täytyy rakentaa.

En ainakaan ala näkemään painajaisia, hyvä tuli ja toiminee ainakin.

[Oto Hascak]

Lainaan vanhaa ketjua kysymykseeni.

Millainen koolaus keittiökaappien taakse? Lähinnä koitan selvittää, että millaiset tuet/kiinnitykset tai pikemminkin taustat kaappien kiinnityksille pitää askarrella?

Mulla on hirren päällä 12mm halteksi. Sen päälle tulee pystykoolaus 22mm laudasta ja sen päälle vaneri. Onko pystykoolauksen tiheydelle vaatimuksia, k600 vai k400? Tarviiko vielä vaakasuuntaisia tukia pystykoolauksien väliin yläkaappien kiinnityksen varmistamiseksi? Vanerin vahvuus?

Asiaa vaikeuttaa hivenen se, että kaappien mallia tai kokoja ei oo päätetty. Tiedetään kuitenkin, että mille seinälle kaapit tulee...

[A13]

Miksi Oton seinärakenteessa on tuo 22 mm pystykoolaus? Jokatapauksessa hirren päälle on tulossa sen verran vähän tavaraa, että minä vetäisin yläkaapit yksinkertaisesti pitkillä ruuveilla tahi pulteilla pintakerrosten läpi kiinni hirsiseinään.

[Oto Hascak]

Miksi Oton seinärakenteessa on tuo 22 mm pystykoolaus?

Mää en niin kamalasti ole koolauksien ja absoluuttistenvatupassisuorienrakenteiden perään, mutta ajattelin tuon yhden kaapistoseinän pistää suoraan (vaikka eipä tuossa seinässä muutenkaan juurikaan mutkia ole). On kaiketi paljon mukavempaa asentaa kaapit suorille pohjille, kuulemma. Siellä koolinkien välissä saa ne muutamat sähköjohdotkin vedettyä näppärästi.

Googlailin vähän asiaa, kun en laiskuuksissani jaksa raksallekkaan lähteä. Taidan läimiä koolingit k400 jaolla ja jättää sen vanerin pois. En laita mitään vaakasuuntaisia tukirakenteita koolinkien väliin. Kaapit, etenkin ne yläkaapit, kokoan useamman yksikön kokonaisuuksiksi ja nostan kerralla seinälle (väliaikaisen vaakasuuntaisen aputuen päälle). Sitten kiinnitys suoraan pystysuuntaisiin koolinkeihin, jotka ovat aika tiuhalla jaolla. Välitilaan tulee ek kyprokki tai joku muu patenttihässäkkä.

Osaako joku kalustemestari sanoa, että onko tuo systeemi suurin piirtein ok? Pikkaisenhan siinä tulee ylimääräistä listoittamista, kun joutuu kaapistojen/koolinkien sivureunat siistimään piiloon.

[tarpola]

Miksi Oton seinärakenteessa on tuo 22 mm pystykoolaus?

Mää en niin kamalasti ole koolauksien ja absoluuttistenvatupassisuorienrakenteiden perään, mutta ajattelin tuon yhden kaapistoseinän pistää suoraan (vaikka eipä tuossa seinässä muutenkaan juurikaan mutkia ole). On kaiketi paljon mukavempaa asentaa kaapit suorille pohjille, kuulemma. Siellä koolinkien välissä saa ne muutamat sähköjohdotkin vedettyä näppärästi.

Googlailin vähän asiaa, kun en laiskuuksissani jaksa raksallekkaan lähteä. Taidan läimiä koolingit k400 jaolla ja jättää sen vanerin pois. En laita mitään vaakasuuntaisia tukirakenteita koolinkien väliin. Kaapit, etenkin ne yläkaapit, kokoan useamman yksikön kokonaisuuksiksi ja nostan kerralla seinälle (väliaikaisen vaakasuuntaisen aputuen päälle). Sitten kiinnitys suoraan pystysuuntaisiin koolinkeihin, jotka ovat aika tiuhalla jaolla. Välitilaan tulee ek kyprokki tai joku muu patenttihässäkkä.

Osaako joku kalustemestari sanoa, että onko tuo systeemi suurin piirtein ok? Pikkaisenhan siinä tulee ylimääräistä listoittamista, kun joutuu kaapistojen/koolinkien sivureunat siistimään piiloon.

Tarvinneeko listoittaa? Jos koolaukset jäävät reilummasti kaapin taakse, ei niitä kukaan sieltä näe. Voisi olla tyylikkään näköistä kun yläkaapit olisivat pari senttiä irti seinästä. Välitilassa lakattu vaneri samalla periaatteella, sikäli kun materiaali sisustukseen sopii.