Innostuin aamulla hieman urheilemaan, joten kaivoin auki tuon yhden seinän jossa ei näkynyt patolevyä, juuri siis se seinä josta lumien sulaessa tuli vedet kellariin.
Noin metrin leveä, 130cm syvä ja 7 metriä pitkä railo syntyi yllättävän nopeasti (~4h), saattaa johtua tuon 2,5 vuotiaan juniorin kovasta kaivuutahdista.
Anturan tasolle kun saavuin, rupesi maa olemaan aika märkää.
Löytyi myös vanhat tiiliset salaojat jotka olivat täynnä vettä, joten eivät näköjään pura sitä minnekkään.
Kysymys kuuluukin siis näin:
Jätänkö nuo vanhat tuohon ja teen tuohon 60-80cm päähän anturasta uuden salaojan, joka on kunnolla anturatason alapuolella (10-15cm)?
Laitanko uudet tuohon samaan kohtaa kuin vanhat, eli vanhat pois uudet tilalle? Ovat vaan aika lähellä anturaa kaikin tavoin, ei viitsisi turhaan häiritä tuota kauan levännyttä maata.
Talonympärys kaivettu auki
-
miksa
Anturan tasolle kun saavuin, rupesi maa olemaan aika märkää.
Löytyi myös vanhat tiiliset salaojat jotka olivat täynnä vettä, joten eivät näköjään pura sitä minnekkään.
Kysymys kuuluukin siis näin:
Jätänkö nuo vanhat tuohon ja teen tuohon 60-80cm päähän anturasta uuden salaojan, joka on kunnolla anturatason alapuolella (10-15cm)?
Laitanko uudet tuohon samaan kohtaa kuin vanhat, eli vanhat pois uudet tilalle? Ovat vaan aika lähellä anturaa kaikin tavoin, ei viitsisi turhaan häiritä tuota kauan levännyttä maata.
Itse ottaisin vanhat tiiliputket pois, laittaisn uude tilalle siten että korkein kohta on anturan alapinna alapuolella. Laittasin riittävän kaltevuuden min 0.5 cm/m j alle sekä sivulle ja sokkelin viereen hyvälaatuista salaojasoraa ja sokkelin pintaan patolevyn. Tuskin kuitenkaan menetät mitään vaikka laiata salaojat kauemmaksi ja annat vanhat olla paikoillaan. Tässä tapauksessa sinun on selvitettävä ja koarjattava myös noiden vanhojen saöaojien purkupaikka. Varmuuden vuoksi
Löytyi myös vanhat tiiliset salaojat jotka olivat täynnä vettä, joten eivät näköjään pura sitä minnekkään.
Kysymys kuuluukin siis näin:
Jätänkö nuo vanhat tuohon ja teen tuohon 60-80cm päähän anturasta uuden salaojan, joka on kunnolla anturatason alapuolella (10-15cm)?
Laitanko uudet tuohon samaan kohtaa kuin vanhat, eli vanhat pois uudet tilalle? Ovat vaan aika lähellä anturaa kaikin tavoin, ei viitsisi turhaan häiritä tuota kauan levännyttä maata.
Itse ottaisin vanhat tiiliputket pois, laittaisn uude tilalle siten että korkein kohta on anturan alapinna alapuolella. Laittasin riittävän kaltevuuden min 0.5 cm/m j alle sekä sivulle ja sokkelin viereen hyvälaatuista salaojasoraa ja sokkelin pintaan patolevyn. Tuskin kuitenkaan menetät mitään vaikka laiata salaojat kauemmaksi ja annat vanhat olla paikoillaan. Tässä tapauksessa sinun on selvitettävä ja koarjattava myös noiden vanhojen saöaojien purkupaikka. Varmuuden vuoksi
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Salaojaremontti on syytä alkaa aina purkupaikasta, kuten Miksa jo aiemmin huomasikin.
Jos rakennat uudet hyvin toimivat salaojat yhdelle sivulle ja liität vanhoihin toimimattomiin, voivat ongelmat jopa pahentua.
Usein kaivetaan kuoppa sivulle, josta vesi on tullut sisään, koska se vetoaa maalaisjärkeen. Pääsääntöisesti vika on kuitenkin muualla.
Yksi yleisimmistä on salaojien kokoojakaivon eli perusvesikaivon lietepinnan korkeus, joka on tukkinut kaivosta lähtevän purkuputken pään. Kaivon kansi on useasti maanpinnan alapuolella näkymättömissä, eikä lietettä ole poistettu sakkatilasta ehkä kertaakaan.
Lietteet salaojakaivoista tulisi tyhjentää vähintään kymmenen vuoden välein.
Mikäli purkuaukko on ojassa on putken pään tukkeentuminen myös varsin yleistä juuriston ja kasvuston aiheuttamana, talvisaikaan jäätyminenkään ei ole kovin harvinaista.
Monissa kaupungeissa on ollut käytössä sekavesiviemäröinti, jolloin salaojitus on kytketty saostuskaivojen jälkeen likavesiviemäriin. Tällöin viemäriputkistoon tehdyissä korjauksissa on unohtunut toisinaan uuden liitoksen tekeminen tai sujutuskorjauksissa liittymä on yksinkertaisesti tukittu muoviputkella.
Toimintahäiriöitä salaojituksille usein aiheuttaa autotallin luiskissa tai porrasmontuissa matalalla sijaitseva tiilisalaojaputki, joka talvisaikaan jäätyy ja näin vuosien varrella rapaantuu, sekä lopuksi luhistuu.
Siis mikäli vastapuolelta tulee vesi yllättävästi kellariin, saattaa vika ollakkin aivan toisella puolella taloa.
Edullinen tapa korjata salaojitus on kaivojen tyhjennys ja putkistojen pesu, jonka yhteydessä mahdolliset rikkoutumatkin selviävät. Lisäksi putkisto voidaan myös videokuvata.
Kuitenkin rintamamiestaloissa on jo ikää melkoisesti ja perustukset alkavat tulla jo muutenkin peruskorjausvaiheeseen, lisäksi jos vielä alakerran tilojen käyttötarkoitus muuttuu on pidemmän päälle kannattavaa uusia salaojitus ja kellarinseinien eristys.
Samalla saadaan asennettua tarvittaessa lämmöneristys oikeaoppisesti ulkopuolelle ja siirrettyä kastepiste perustusten ulkopuolelle.
Rintamamiestalojen pääongelmaa kapillaarista kosteudennousua ei pysty poistamaan pelkästään salaojituksella, eikä oikein patolevyilläkään.
Käytettäessä patolevyjä on turvallisinta jättää rakenteen sisäänpäinkuivumismahdollisuus alkuperäiseen muotoonsa, en suosittele edes kellarinseinän maalausta tiiviillä maalikerroksella.
Kannattaa lueskella tällä palstalla olevia kymmeniä artikkeleita, jotka käsittelevät aihetta ja tehdä vasta sen jälkeen päätöksiä. Aivan liian usein lähivuosina tehtyjä epäonnistuneita perustusremontteja joudutaan tekemään uusiksi kallein kustannuksin, korjaten ulkopuoli ja sisäpuoli samanaikaisesti.
Näissä omatoimi remonteissa on syytä noudattaa rakennustapaohjeita ja tuotteiden valmistajien ohjeita, sekä tyyppihyväksyntiä, myöhempien ongelmien välttämiseksi.
Oma ongelmansa on tietysti rakennustapaohjeissakin olevat virheet, jotka johtuvat siitä, että uudisrakennuksessa ja korjausrakentamisessa on eroa.
Esimerkiksi uudessa kellariperustuksessa kapillaarinen kosteudennousu saadaan paremmin hallintaan kapillaarikatkoilla jo anturan alla tai huopakaistaleella anturan ja perustusharkon välissä.
Rintamamiestalossa kapillaarikatkon tekeminen on miltei mahdotonta ja siksi ylimääräinen kapillaarisesti nouseva kosteus olisi tärkeää työntää vesihöyrynä ulos kohti viileämpää maaperää, jossa se voi kyllästyä vedeksi.
Jos rakennat uudet hyvin toimivat salaojat yhdelle sivulle ja liität vanhoihin toimimattomiin, voivat ongelmat jopa pahentua.
Usein kaivetaan kuoppa sivulle, josta vesi on tullut sisään, koska se vetoaa maalaisjärkeen. Pääsääntöisesti vika on kuitenkin muualla.
Yksi yleisimmistä on salaojien kokoojakaivon eli perusvesikaivon lietepinnan korkeus, joka on tukkinut kaivosta lähtevän purkuputken pään. Kaivon kansi on useasti maanpinnan alapuolella näkymättömissä, eikä lietettä ole poistettu sakkatilasta ehkä kertaakaan.
Lietteet salaojakaivoista tulisi tyhjentää vähintään kymmenen vuoden välein.
Mikäli purkuaukko on ojassa on putken pään tukkeentuminen myös varsin yleistä juuriston ja kasvuston aiheuttamana, talvisaikaan jäätyminenkään ei ole kovin harvinaista.
Monissa kaupungeissa on ollut käytössä sekavesiviemäröinti, jolloin salaojitus on kytketty saostuskaivojen jälkeen likavesiviemäriin. Tällöin viemäriputkistoon tehdyissä korjauksissa on unohtunut toisinaan uuden liitoksen tekeminen tai sujutuskorjauksissa liittymä on yksinkertaisesti tukittu muoviputkella.
Toimintahäiriöitä salaojituksille usein aiheuttaa autotallin luiskissa tai porrasmontuissa matalalla sijaitseva tiilisalaojaputki, joka talvisaikaan jäätyy ja näin vuosien varrella rapaantuu, sekä lopuksi luhistuu.
Siis mikäli vastapuolelta tulee vesi yllättävästi kellariin, saattaa vika ollakkin aivan toisella puolella taloa.
Edullinen tapa korjata salaojitus on kaivojen tyhjennys ja putkistojen pesu, jonka yhteydessä mahdolliset rikkoutumatkin selviävät. Lisäksi putkisto voidaan myös videokuvata.
Kuitenkin rintamamiestaloissa on jo ikää melkoisesti ja perustukset alkavat tulla jo muutenkin peruskorjausvaiheeseen, lisäksi jos vielä alakerran tilojen käyttötarkoitus muuttuu on pidemmän päälle kannattavaa uusia salaojitus ja kellarinseinien eristys.
Samalla saadaan asennettua tarvittaessa lämmöneristys oikeaoppisesti ulkopuolelle ja siirrettyä kastepiste perustusten ulkopuolelle.
Rintamamiestalojen pääongelmaa kapillaarista kosteudennousua ei pysty poistamaan pelkästään salaojituksella, eikä oikein patolevyilläkään.
Käytettäessä patolevyjä on turvallisinta jättää rakenteen sisäänpäinkuivumismahdollisuus alkuperäiseen muotoonsa, en suosittele edes kellarinseinän maalausta tiiviillä maalikerroksella.
Kannattaa lueskella tällä palstalla olevia kymmeniä artikkeleita, jotka käsittelevät aihetta ja tehdä vasta sen jälkeen päätöksiä. Aivan liian usein lähivuosina tehtyjä epäonnistuneita perustusremontteja joudutaan tekemään uusiksi kallein kustannuksin, korjaten ulkopuoli ja sisäpuoli samanaikaisesti.
Näissä omatoimi remonteissa on syytä noudattaa rakennustapaohjeita ja tuotteiden valmistajien ohjeita, sekä tyyppihyväksyntiä, myöhempien ongelmien välttämiseksi.
Oma ongelmansa on tietysti rakennustapaohjeissakin olevat virheet, jotka johtuvat siitä, että uudisrakennuksessa ja korjausrakentamisessa on eroa.
Esimerkiksi uudessa kellariperustuksessa kapillaarinen kosteudennousu saadaan paremmin hallintaan kapillaarikatkoilla jo anturan alla tai huopakaistaleella anturan ja perustusharkon välissä.
Rintamamiestalossa kapillaarikatkon tekeminen on miltei mahdotonta ja siksi ylimääräinen kapillaarisesti nouseva kosteus olisi tärkeää työntää vesihöyrynä ulos kohti viileämpää maaperää, jossa se voi kyllästyä vedeksi.
Meillähän tilanne on se, että talo on aukaistu kaikilta muilta seiniltä 15 vuotta sitten. Muilla seinillä on salaojat, kokoaja kaivoon päätty kaikki salaojat. Kaivo on tarkastettu, puhdistettu ja toimivaksi todettu. Siinä on pumppu jolla vedet pumpataan viereiseen avo-ojaan.
Tuota yhtä seinää ei vaan jostain syystä ole kaivettu auki. Muilla seinillä on patolevy, ja myös uudenaikaiset salaojat löytyvät.
Siksi ajattelinkin kaivaa vain tuon yhden seinän auki kokoaja kaivoon asti, laittaa uuden salaojaputken, ja lämpöeristää samalla ulkoseinän. Tämän jälkeen koko talon ympärillä pitäisi olla uudenaikaiset salaojat.
EDIT: Ja Fuktisoliahan minulle on tulossa pintaan... joten odottelen edelleen tarjoustasi Matti.
Tuota yhtä seinää ei vaan jostain syystä ole kaivettu auki. Muilla seinillä on patolevy, ja myös uudenaikaiset salaojat löytyvät.
Siksi ajattelinkin kaivaa vain tuon yhden seinän auki kokoaja kaivoon asti, laittaa uuden salaojaputken, ja lämpöeristää samalla ulkoseinän. Tämän jälkeen koko talon ympärillä pitäisi olla uudenaikaiset salaojat.
EDIT: Ja Fuktisoliahan minulle on tulossa pintaan... joten odottelen edelleen tarjoustasi Matti.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Nyt on kaivettu hieman enemmän auki. Tässä tulos:
Uusi salaojaputki löytyi nurman luota.
Ongelmana on se, että salaojat on asennettu aika korkealle, putken alapinta on juuri ja juuri anturan alapuolella.
Kellarin lattiat ovat vain 10 cm anturatason yläpuolella.
Kellarissa ei ole ollut ongelmia altapäin tulevan kosteuden kanssa.
Kannattaisiko nyt kaivaa ylös tuo salaojaputki ja asentaa uusi hieman alemmas, vai vaan antaa olla? Kun kerran altapäin tuleva kosteus ei ole ollut ongelmana.
Vesi nousee tuolle nykyiselle salaojakorkeudelle, ei yli sen, joten salaojat toimivat.
Hieman mietityttää tuo alemmas asentaminen, ettei vaan toinen puoli talosta kuivu enemmän kuin toinen, tai muutenkin vaan talon alus kuivu niin paljon, että syntyy ylimääräistä liikettä.
Maan on silttiä... eli melkein savea.
Uusi salaojaputki löytyi nurman luota.
Ongelmana on se, että salaojat on asennettu aika korkealle, putken alapinta on juuri ja juuri anturan alapuolella.
Kellarin lattiat ovat vain 10 cm anturatason yläpuolella.
Kellarissa ei ole ollut ongelmia altapäin tulevan kosteuden kanssa.
Kannattaisiko nyt kaivaa ylös tuo salaojaputki ja asentaa uusi hieman alemmas, vai vaan antaa olla? Kun kerran altapäin tuleva kosteus ei ole ollut ongelmana.
Vesi nousee tuolle nykyiselle salaojakorkeudelle, ei yli sen, joten salaojat toimivat.
Hieman mietityttää tuo alemmas asentaminen, ettei vaan toinen puoli talosta kuivu enemmän kuin toinen, tai muutenkin vaan talon alus kuivu niin paljon, että syntyy ylimääräistä liikettä.
Maan on silttiä... eli melkein savea.
Tänään kävi sitten kosteusmittaaja/rakennusmestari tuttu kääntymässä aamulla. Koko saunan/pesuhuoneen lattiassa korkeat kosteuslukemat.
Piti hälyttävänä sitä, että rakenne ja piirrustukset eivät pidä paikkaansa. Piirrustusten mukaan lattia on anturatason yläpuolella, tosiasiassa se on anturan alapuolella (en kyllä tiedä miten tuo on tehty... joku palkki tuossa näyttää sokkelin sisäpuolella olevan valettu.
Ehdotti reijän poraamista lattiaan saunan lauteiden alle, että nähdään lattian rakenne, ja mitä siellä alla on (toivottavasti ei sentään vettä).
Ehdotti salaojien kaivamista alemmas hieman kauempana talosta... noin 80 cm päähän. Kavetaan niin alas, että salaojat ovat alempana kuin tuo saunan ja pesuhuoneen laskettu lattia. Uusi salaojakaivo joka on tarpeeksi syvä, ja pohjalle pumppu. Eristetään isodränillä/fuktisolilla seinät ulkopuolelta.
Tehdään uusi sauna, jossa seinät ovat siporexia, kapillaarikatko varmuuden vuoksi alle. Seinän yläosaan niin paksu uretanieriste mikä mahtuu tuon siporexin ja vanhan betoniseinän väliin. Alas ei mitään eristettä. Puretaan siis kaikki vanhat puurakenteet.
Miltä kuulostaa?
Piti hälyttävänä sitä, että rakenne ja piirrustukset eivät pidä paikkaansa. Piirrustusten mukaan lattia on anturatason yläpuolella, tosiasiassa se on anturan alapuolella (en kyllä tiedä miten tuo on tehty... joku palkki tuossa näyttää sokkelin sisäpuolella olevan valettu.
Ehdotti reijän poraamista lattiaan saunan lauteiden alle, että nähdään lattian rakenne, ja mitä siellä alla on (toivottavasti ei sentään vettä).
Ehdotti salaojien kaivamista alemmas hieman kauempana talosta... noin 80 cm päähän. Kavetaan niin alas, että salaojat ovat alempana kuin tuo saunan ja pesuhuoneen laskettu lattia. Uusi salaojakaivo joka on tarpeeksi syvä, ja pohjalle pumppu. Eristetään isodränillä/fuktisolilla seinät ulkopuolelta.
Tehdään uusi sauna, jossa seinät ovat siporexia, kapillaarikatko varmuuden vuoksi alle. Seinän yläosaan niin paksu uretanieriste mikä mahtuu tuon siporexin ja vanhan betoniseinän väliin. Alas ei mitään eristettä. Puretaan siis kaikki vanhat puurakenteet.
Miltä kuulostaa?
Nyt on reikä porattu, lattian alla ei ole eristettä, vaikka piirrustukset niin väittävät. Laatan alla taitaa olla soraa, siltä ainakin kuulosti kun poranterä laatan läpi meni. Kaikista hauskin juttu oli se, että reijästä rupesi nousemaan vettä samantien... ei nyt sentään ruiskuten, mutta ihan kuitenkin nousi. Siinä se nyt lorisee lattiakaivoon hitaasti.
Eli salaojarempan ja pesuhuoneen + saunan rempan lisäksi tuli hommaksi saunan ja pesuhoneen lattian auki piikkaaminen, ja uuden tekeminen. Tosi kivaa
En kyllä helposti rupea ruinaamaan rahaa keneltäkään, mutta nämä ovat kyllä jo mielestäni sen verran suuria piileviä virheitä, että jokin korvaus olisi paikallaan.
Salaojitus liian korkealle asennettu, ja vanhat putket tukittu/rikottu.
Saunan pohjalaatta märkänä.
Piirrustukset eivät pidä paikkaansa lattiarakenteen eikä sen eristyksen suhteen. Lattiarakenne ei ole piirrustusten mukainen anturan suhteen.
Tuon salaoja ongelman jne olisin vielä kestänyt, ja samoin tuon tulevan saunarempan. Mutta kun rakenteet eivät ole sitä mitä ne ovat piirrustusten/lupahakemusten mukaan, niin ylittyy raja mielestäni.
Mitäs mieltä te olette?
Eli salaojarempan ja pesuhuoneen + saunan rempan lisäksi tuli hommaksi saunan ja pesuhoneen lattian auki piikkaaminen, ja uuden tekeminen. Tosi kivaa
En kyllä helposti rupea ruinaamaan rahaa keneltäkään, mutta nämä ovat kyllä jo mielestäni sen verran suuria piileviä virheitä, että jokin korvaus olisi paikallaan.
Salaojitus liian korkealle asennettu, ja vanhat putket tukittu/rikottu.
Saunan pohjalaatta märkänä.
Piirrustukset eivät pidä paikkaansa lattiarakenteen eikä sen eristyksen suhteen. Lattiarakenne ei ole piirrustusten mukainen anturan suhteen.
Tuon salaoja ongelman jne olisin vielä kestänyt, ja samoin tuon tulevan saunarempan. Mutta kun rakenteet eivät ole sitä mitä ne ovat piirrustusten/lupahakemusten mukaan, niin ylittyy raja mielestäni.
Mitäs mieltä te olette?
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Rakentamisen vastuukysymys
Nyt kyllä laitoit pahoja kysymyksia.
Yritän silti vastata. Perusvastuukysymyksissä on rakennevirheestä seuraava vastuu myyjälle. Alkuperäisen rakenteen ongelma on kuitenkin niin vanha ettei sitä edes välttämättä voida katsoa lähtökohtaisesti enää toimivaksi vaan toimimattomaksi vaikka se olisi asiallinen.
Tämä vastuu on suurempi, jos myyjä on alkuperäinen omistaja. Jos näin on niin tämä voisi tulla vielä kysymykseen.
Jos myyjä ei ole alkuperäinen omistaja, niin vastuussa mennään alueelle, jossa on monenlaisia tulkintoja. On takautuvaa vastuuta ja vastuutonta valvontaa sekä vastuuta siitä ettei kukaan ole edes koskaan ajatellut vastata asiasta.
Uskon, että ostovaiheen kuntotarkastus nousee ratkaisevaan asemaan. Jos sitä ei ole tehty niin homma jää ostajan vastuulle. Jos se on tehty niin vastuullista on vaikea löytää ja vielä vaikeampi on osoittaa taloudellinen vastuu ostajan suhteen - paitsi jos ostaja on kuntotarkastuksen tilaaja. Tällöin ostaja voisi saada kuntotarkastukseen liittyvän maksun osittain takaisin.
Tuohon Siporex rakenteeseen on vaikea ottaa kantaa. Siinä pitäisi laskea eristyksen tasot suhteessa ulkopuolelle tulevaan eristykseen. Ilmarakoja ei pitäisi jättää, mutta niitä jää 100% varmasti seinän oikaisussa Siporexillä.
Yritän silti vastata. Perusvastuukysymyksissä on rakennevirheestä seuraava vastuu myyjälle. Alkuperäisen rakenteen ongelma on kuitenkin niin vanha ettei sitä edes välttämättä voida katsoa lähtökohtaisesti enää toimivaksi vaan toimimattomaksi vaikka se olisi asiallinen.
Tämä vastuu on suurempi, jos myyjä on alkuperäinen omistaja. Jos näin on niin tämä voisi tulla vielä kysymykseen.
Jos myyjä ei ole alkuperäinen omistaja, niin vastuussa mennään alueelle, jossa on monenlaisia tulkintoja. On takautuvaa vastuuta ja vastuutonta valvontaa sekä vastuuta siitä ettei kukaan ole edes koskaan ajatellut vastata asiasta.
Uskon, että ostovaiheen kuntotarkastus nousee ratkaisevaan asemaan. Jos sitä ei ole tehty niin homma jää ostajan vastuulle. Jos se on tehty niin vastuullista on vaikea löytää ja vielä vaikeampi on osoittaa taloudellinen vastuu ostajan suhteen - paitsi jos ostaja on kuntotarkastuksen tilaaja. Tällöin ostaja voisi saada kuntotarkastukseen liittyvän maksun osittain takaisin.
Tuohon Siporex rakenteeseen on vaikea ottaa kantaa. Siinä pitäisi laskea eristyksen tasot suhteessa ulkopuolelle tulevaan eristykseen. Ilmarakoja ei pitäisi jättää, mutta niitä jää 100% varmasti seinän oikaisussa Siporexillä.
Kuntokartoitus on tehty, lattiassa kaivojen ympärillä hieman kosteutta.
Kuntokartoitus ei ota mitään kantaa lattian rakenteeseen.
Itse en olisi vaatimassa myyjältä saunarempan kustannuksia jotka johtuvat siitä, että vesi tuli seinässä olevasta halkeamasta sisään. Tuo halkeama oli kuvattu jo kuntokartoituksessa ja todettu, että pitää tarkistaa maamuodot ja patolevy. Kaikki nuo piti tarkistaa nyt keväällä, mutta enpä ehtinyt.
Korvauksissa tulee kyseeseen lähinnä se, että rakenteellinen poikkeus piirrustuksista on niin suuri, ja rakenne sisältää niin suuren riskin, että jos olisimme kauppatilanteessa tuon tienneet, olisimme tuskin taloa hankkineet, tai ainakin olisimme tehneet huomattavasti alemman tarjouksen. Nyt maksoimme talosta käypän hinnan hyväkuntoisena, kaikki muutokset hyväksyttynä ja dokumentoituna. Tosin nythän kävi selväksi, että nuo ovat vain paperia ja todellisuus onkin toinen.
Myyjä on teettänyt kuntokartoituksen.
Myyjä ei ole itse tehnyt kyseistä remonttia.
Kosteutta on luultavasti tullut myös edellisen omistajan aikana, tosin sitä ei ole tullut ylhäältäpäin, vaan alhaalta. Hänkin oli joskus ihmetellyt valkoista härmää jota oli hieman puskenut ulos kellarin lattian tasolla olevast betonipalkista. Tämä selvisi nyt käydyissä keskusteluissa.
Hankala tilanne, tiedän sen.
Kuntokartoitus ei ota mitään kantaa lattian rakenteeseen.
Itse en olisi vaatimassa myyjältä saunarempan kustannuksia jotka johtuvat siitä, että vesi tuli seinässä olevasta halkeamasta sisään. Tuo halkeama oli kuvattu jo kuntokartoituksessa ja todettu, että pitää tarkistaa maamuodot ja patolevy. Kaikki nuo piti tarkistaa nyt keväällä, mutta enpä ehtinyt.
Korvauksissa tulee kyseeseen lähinnä se, että rakenteellinen poikkeus piirrustuksista on niin suuri, ja rakenne sisältää niin suuren riskin, että jos olisimme kauppatilanteessa tuon tienneet, olisimme tuskin taloa hankkineet, tai ainakin olisimme tehneet huomattavasti alemman tarjouksen. Nyt maksoimme talosta käypän hinnan hyväkuntoisena, kaikki muutokset hyväksyttynä ja dokumentoituna. Tosin nythän kävi selväksi, että nuo ovat vain paperia ja todellisuus onkin toinen.
Myyjä on teettänyt kuntokartoituksen.
Myyjä ei ole itse tehnyt kyseistä remonttia.
Kosteutta on luultavasti tullut myös edellisen omistajan aikana, tosin sitä ei ole tullut ylhäältäpäin, vaan alhaalta. Hänkin oli joskus ihmetellyt valkoista härmää jota oli hieman puskenut ulos kellarin lattian tasolla olevast betonipalkista. Tämä selvisi nyt käydyissä keskusteluissa.
Hankala tilanne, tiedän sen.
Yksinpuhelu jatkuu.
Soitin välittäjälle. Hänen mielestään hinnanalennus on aiheellinen, tietyissä määrin.
Eli ajatus oli hieman tämäntapainen:
Maksamme itse saunan rempan, mutta salaojitus ja pesuhuoneen ja saunan lattian uusiminen + eristeet + lattiaan kohdistuvat piikaukset, valut, kosteuseristykset, lämmitysputket jne. voisivat mennä myyjän piikkiin.
Kuulostaisi ihan hyvältä ratkaisulta, silloin noin 15-20ke rempasta noin 4-6ke menisi edellisen omistajan piikkiin.
Oikeasti alkuperäisen remontin tehnyt firma on vastuussa tuosta, koska se on laiminlyönnyt hyväksyttyjä piirrustuksia. Tosin tuota firmaan tuskin enää löytyy... 10 vuoden vastuu kun ei kuulemma lakkaa noin rankoissa laiminlyönneissä.
Soitin välittäjälle. Hänen mielestään hinnanalennus on aiheellinen, tietyissä määrin.
Eli ajatus oli hieman tämäntapainen:
Maksamme itse saunan rempan, mutta salaojitus ja pesuhuoneen ja saunan lattian uusiminen + eristeet + lattiaan kohdistuvat piikaukset, valut, kosteuseristykset, lämmitysputket jne. voisivat mennä myyjän piikkiin.
Kuulostaisi ihan hyvältä ratkaisulta, silloin noin 15-20ke rempasta noin 4-6ke menisi edellisen omistajan piikkiin.
Oikeasti alkuperäisen remontin tehnyt firma on vastuussa tuosta, koska se on laiminlyönnyt hyväksyttyjä piirrustuksia. Tosin tuota firmaan tuskin enää löytyy... 10 vuoden vastuu kun ei kuulemma lakkaa noin rankoissa laiminlyönneissä.
Korvausasiat selvisi, hyvä niin.
Nyt olen taas rempan kimpussa. Välillä piti käydä hieman reissussa.
Vanhat salaojat on poistettu, maat on muotoiltu jne.
Tuli vaan sellainen ongelma vastaan, että alemmaksi ei salaojien kanssa voi mennä, nurkalla oleva viemärikaivo johon tulee parin muunkin talon viemäriputket on tiellä.
Muiden talojen liityntä putket, kuten omakin, kulkevat juuri ja juuri anturan alapuolella. Tuohon tyssää siis kaivaminen, tai voihan sitä kaivaa, mutta sitten pitää kaivaa jo niin syvälle että tuntuu hieman riskialttiilta, varsinkin kun joutuisi kaivamaan aivan anturan vierestä (tuo kaivo on noin 40 cm päässä talosta.
Jos tälle tasolle laitan salaojat, ovat ne juuri ja juuri anturan alla, mutta eivät vieläkään tarpeeksi alhaalla tuota mataloitettua lattiaa ajatellen.
Mutta salaojat tuohon ja fuktisolit seinään, alaosaan vielä tuplakerros tehostamaan kuivumista. Pitäisi kai toimia ainakin tosi paljon paremmin kuin aikaisemmin.
Sitten vaan sisältä lattia pois, fuktisolit sinne myös uusi laatta hieman korkeammalle ja avot, homma valmis. Sitten sauna ja pesuhuoneen pinnat kuntoon... jonka jälkeen voikin jatkaa talon ja katon maalaamista.
Hauska
Mutta joo, kuulostaako tuo aivan hullulta suunnitelmalta? Tuntuu aika hurjalta tuo syvemmälle kaivaminen.
Nyt olen taas rempan kimpussa. Välillä piti käydä hieman reissussa.
Vanhat salaojat on poistettu, maat on muotoiltu jne.
Tuli vaan sellainen ongelma vastaan, että alemmaksi ei salaojien kanssa voi mennä, nurkalla oleva viemärikaivo johon tulee parin muunkin talon viemäriputket on tiellä.
Muiden talojen liityntä putket, kuten omakin, kulkevat juuri ja juuri anturan alapuolella. Tuohon tyssää siis kaivaminen, tai voihan sitä kaivaa, mutta sitten pitää kaivaa jo niin syvälle että tuntuu hieman riskialttiilta, varsinkin kun joutuisi kaivamaan aivan anturan vierestä (tuo kaivo on noin 40 cm päässä talosta.
Jos tälle tasolle laitan salaojat, ovat ne juuri ja juuri anturan alla, mutta eivät vieläkään tarpeeksi alhaalla tuota mataloitettua lattiaa ajatellen.
Mutta salaojat tuohon ja fuktisolit seinään, alaosaan vielä tuplakerros tehostamaan kuivumista. Pitäisi kai toimia ainakin tosi paljon paremmin kuin aikaisemmin.
Sitten vaan sisältä lattia pois, fuktisolit sinne myös uusi laatta hieman korkeammalle ja avot, homma valmis. Sitten sauna ja pesuhuoneen pinnat kuntoon... jonka jälkeen voikin jatkaa talon ja katon maalaamista.
Hauska
Mutta joo, kuulostaako tuo aivan hullulta suunnitelmalta? Tuntuu aika hurjalta tuo syvemmälle kaivaminen.
