Kongo

[maalari]

RakMK E3 (2007) siirtymäaika 1.9.2009 asti, jota ennen vireille tulleisiin rakennushankkeisiin voidaan soveltaa RakMK E3 (1988).

http://www.finlex.fi/data/normit/1937-e3.pdf
sivu 9

[johny_t]

Dodih, tuli valtionkin kanta asiaan selväksi. :)

Meillä on tehty justiinsakin noin.


-J-

[pelkka]

Edit: Kruunusta en osaa kommentoida, ties vaikka vaikuttais asiaan jotenkin, mutta piipunhattu on itsestään selvyys. Betonisen kannen valaisin siksi, ettei vettä vain pääse kertymään tiilien päälle ja jäätymään reikiin.

Komppaan. Nuo kohdat ovat kuitenkin säälle sekä aikamoisille lämpötilaeroille alttiina.

[Pekka Huhta]

Erillistä kantta ei ole pakko valaa, mutta vähintäänkin ne kranssin "pykälien" päälliset pitää valaa umpeen ja sen verran sisäreunasta koholle että kaato tulee ulospäin. Aika usen näkee sellaistakin että kranssin yläpuolelle on valettu niiden ulkonevien tiilien varaan kaato piipun yläpäästä kranssin ulkoreunaan.

Pekka

[Oto Hascak]

Joo. Tai siis etukäteen oli selvää, että piipun nokkaan ei tule tuollaista "perinteistä" laattaa. Sen sijaan tuollainen Pekan kuvailema taitaa tulla... Pongasin juurikin äsken sellaisen, jossa on ainoastaan ne kranssin pykälät (tai siis ylin pykälä) valettu 45 asteen kulmalla umpeen eli kallistamaan ulos. Tällöin näyttää siltä, että piipun ylin kerros on viistetty. Pitää vaan muurata yksi varvi lisää tiiltä keskelle piippua, jotta saa sen ylimmän pykälän tehtyä. Nyt tuo kyseinen kerros puuttuu, koska ajattelin ensin saada käsiini sen piipun hatun, jotta voi sen kiinnityksen suunnitella samaan syssyyn. Täytyy se ylin varvi muurata vielä kaiken lisäksi umpitiililellä, niin jää reiät pois.

Tässä pari kuvaa punaisesta kummituksesta:

[Pekka Huhta]

Kivan näköinen kranssi. Mallaappa tiilillä että tuleeko hassu jos tekisit vielä kaksi kerrosta yhden sijaan: yhden kranssin paksuiseksi ja toisen piipun paksuiseksi. Voi tulla liika korkea, mutta saattaa se keventääkin hauskasti. Ainakin se on helppo vaan latomalla kattoa silmäänsä nätiksi.

Mun silmään tuossa se 45 asteen kulma voi tehdä just tuon näköisestä kranssista vähän ylhäältä raskaan näköisen, kun tossa kumminkin on jo pari kerrosta leveempää. Mutta äkkiäkö senkin mallaa, lauta nurkalleen malliksi ja oravana pihalle tölläämään.

Mulla ei oo piipunhattua enkä henno semmoista laittaa vanhaan taloon. Kyllä torvet lämmittämällä kuivuu, tärkeintä on jotta on nättiä

[Oto Hascak]

Keskityin eilisen päivän tuolla maailmalla kulkiessani piippujen kruunuihin... Melko kattava otanta Turusta ja Raumalta tuli katseltua. Monennäköistä tuli nähtyä, mutta selkeästi yleisin malli oli tuo Kongon malli + yksi kerros viisteellä (n. 45 astetta). Eli kranssit/kruunut olivat neljän tiilen korkuisia ja jako meni seuraavalla tavalla: kruunun ensimmäinen tiili alhaalta lukien leventää piippua hieman reilun tuuman verran (Kongossa 35 milliä), seuraavat kaksi varvia leventävät uudestaan noin tuuman verran (Kongo 35 milliä) ja neljäs eli ylin varvi kaventaa pääsääntöisesti viisteellä sen tuuman verran. Eli korotan piippuani vielä yhden varvin verran, mutta taidan tehdä sen betonista valamalla ja viistän samalla ne reunat.

Mulla on ollut koko ajan selviö, että piippuun tulee hattu. Nyt en ole enään ihan varma. Selvää on ollut myös se, että hattu ei ole suora eikä "harjakattoinen". Olin ajatellut pyöreää (eli puolipyöreätä) piipun hattua ihan vaan siitä syystä, että ne ovat omaan silmääni olleet tosi nättejä. Eilen vaan tein reissuillani sellaisen havainnon, että noinkin leveässä piipussa, joka Kongostakin löytyy, ei ollut nähtävissä pyöreitä hattuja. Pyöreät hatut löytyivät kapeista piipuista. Kun alkaa miettiä, että Kongon piippu on kruunun kanssa jo kolmen kiven levyinen, niin kuinka jumalattoman mololta se näyttää sillä pyöreällä hatulla varustettuna?? Toinen seikka on selkeästi hatun hinta... Olin varautunut maksamaan aika reilustikkin hatusta, mutta josko sittenkin jättäisin maksamatta. Jos kerran valan piipun nokkaan laatan, josta löytyy kallistukset, niin piipun ylimmät varvit kestävät kelien armoilla jokatapauksessa useamman vuosikymmenen. Fakta on kuitenkin se, että kivemmanhan näköinen se piippu on ilman hattua, olkoon hattu sitten kuinka nätti tahansa. Aktiivisessa käytössä oleva piippu ei rapaudu samaan tapaan kuin satunnaisessa käytössä olevat eli tältäkin kantilta ajatellen hattu on hiukan hassu ratkaisu.

Kun hatun valaa, niin mistä materiaalista askarrellaan hormireikien kohdat? Siis muotitustöissä. Voiko siinä käyttää esmes styroksia vai pitääkö tehdä puusta? Ulkoreuan tulee laudasta, mutta entä hormit?

[Pekka Huhta]

Jos päädyt siihen 45 asteen yläviisteeseen, niin kyllähän sen koko yläkakun voi valaa. Sittenpähän olis myöskin päällimmäisten tiilien päälliset suojassa. Ja tiilestä muuraten yläosa on tasainen, valaessa voi tehdä koko yläosasta vähän mykevän, vähän ulospäin kaatavan.

Styroksi käy ihan hyvin horminreikien tukkimiseen. Siinä on sekin kiva puoli että jos jostain 100 mm rytoksista leikkelee horminreikien kokoiset palikat, niin styroksipalan alaosa menee hormiin ja loput voi linjata just muotin pinnan tasoon, niin valukin helpottuu. Vetää vaan kuran palikoiden yläpintaa pitkin.

Mun mielestä hattu ja kranssi näyttää tosi oudoilta yhdessä, ei siitä vaan mihinkään pääse. Eikä hatut vanhoissa taloissa nättejä ole muutenkaan. Semmoisia olen nähnyt että kranssin yläviiste on pellitetty ja varsinainen hattu laitettu niihin pelteihin kiinni, semmoinen voisi näyttää ihan metkalta.

Vanhoissa (1900-1930) omakotitaloissa hormeja on pääsääntöisesti melko vähän, ja vasta sota-ajan jälkeen päädyttiin siihen että hormeja piti olla oma joka huussiin ja huoneeseen. Ei ole välttämättä edes harvinaista että 50-luvun rm-talossa on yli kymmenen puolen kiven hormia, kun ennen 30-lukua yhdessä piipussa on tyypillisesti ollut selkeästi alle kymmenen (ehkä 3-8) hormia. Vanhaan aikaan hormeja yhdisteltiin, nykyään pitää joka hommaan olla ihan omat torvensa. En nyt oo ennätyksiä etsiskellyt, mutta kaverin 50-lukulaisessa öljylämmitteisessä talossa oli 12 tai 14 puolen kiven hormia.

Mutta siis minusta hatut on tulleet kuvioon selvästi vasta rm-ajan jälkeen ja erityisesti isoihin hormistoihin. Pienissä ne näyttää enempi ja vähempi tökeröiltä, vanhoissa vielä vähän aikakaudesta irrallaan olevilta.

Jos meidän hormia ei käytettäis niin laittaisin hatun kyllä, mutta nyt kun se on kesäkuukausia lukuunottamatta käytössä niin pidän estetiikkaa tärkeämpänä.

Pekka

[Oto Hascak]

Tässä on nyt viikonlopun verran askarreltu palomuureja savupiipun ja palokarojen väleihin. Viime kesänä kävi kattotuolien yhteydessä pienimuotoinen virhe eli tuli tilattua yksi ylimäärinen tuoli. Se sinänsä ei virhe ollut, mutta tuolloin ei käynyt mielessä, että yhden ylimääräisen tuolin mukaan tuominen vaikuttaa luonnollisesti piipun sijaintiin. Summasummaarum eli piippu on pari-kolkyt senttiä sivussa alkuperäisestä paikasta. Tuokaan ei ongelma ole, itseasiassa jopa parempi, kun kettiön hellalle sekä makkarin pönttikselle tuli paremmat sijoituspaikat. Sen sijaan olohuoneen pönttis olisi jäänyt liian syvään "poteroon", jos sen olisi muurannut piippuun kiinni. Ratkaisin asian siten, että muuraan piipun ja olohuoneen pönttiksen väliin ylimääräisen seinän ja tuo seinämä tulee kahden palomuurin väliin...

Noh, tuohon seinämään menee luonnollisesti ylimääräistä työtä, aikaa, vaivaa ja materiaalia. Massaahan siinä sentään tulee lisää sydänmuuriin. Kyseisen seinämän ja piipun väliin jää kymmenen senttiä syvä tila. Leveyttä tuolla "salaisella" ontelolla on noin 50 senttiä ja korkeutta karvan vajaa kolme metriä. Ontelo on siis pönttöuunin ja piipun välissä, seinämän toiselta sivulta löytyy kuumana hehkuva puuhella. Periaatteessa voisi kuvitella, että ontelossa on jossakin määrin lämmin sisällä..? Pakko olla. Ontelo on alhaalta suljettu, koska se rajoittuu muurin perustukseen. Ontelon yläosa tulee umpeen, koska valan sen yläpuolelle yläkerran tulisijan laatan. Lämmin ja suljettu tila, pystynkö valjastamaan sen hyötykäyttöön?

Nyt kun aloin palomuureja muurata, niin jätin puolen kiven kokoisen reiän onteloon. Saisin tuotua tuohon reikään IV-putken ryömintätilasta. IV-putkella pystyisi vetämään useamman metrin kiekautuksen ontelossa. Alhaalta sisään ja suoraan ylös kolme metriä, kolme metriä alas ja vielä kerran kolme ylös. Tämän jälkeen ottaisin tuon IV-putken yläpohjan lämmöneristeisiin ja haaroittaisin sen makuhuoneen sekä olohuoneen kattoon tuomaan lämmintä raitista ilmaa, siis raitisilmaventtiilit. Raitista ilmaa ei otettaisi suoraan ryömintätilasta, vaan vetäisin IV-putken kissanluukulle eli selkeästi ulkoilmaan. Mahdollista olisi esilämmittää ilmaa hiukan ennen onteloa kaivamalla sitä ryömintätilassa maahan tai ihan vaan "lekapapukotelolla".

Kertokaapas viisaammat, että... Ehtisikö ilma lämmetä yhtään siinä noin yhdeksän metrin kiekautuksessa ontelossa? Kondensoituuko putken pintaan vettä? Vai unohdanko koko jutun?

[tuuma]

Ehtisikö ilma lämmetä yhtään siinä noin yhdeksän metrin kiekautuksessa ontelossa? Kondensoituuko putken pintaan vettä? Vai unohdanko koko jutun?

Ihan mielenkiintoinen ajatelma/kehitelmä Äkkipäätä ajatellen saattaisi toimia. Lämpeneminen riippuu tietty ilmanvirtauksen nopeudesta sekä siitä että kuinka kuuma tuo palomuuri kulloinkin on. Ehkä ilmankulkua täytyy avittaa puhaltimella ta sitten tuo hyvinkin voi toimia jopa painovoimaisena, jolloin ilmanvirtaus kiihtyy mitä kuumempi muuri on. Kondenssia ei tule kuin silloin jos muuri on kylmempi kuin ulkoilma eli tuskin vakiasumisessa noin käy milloinkaan. Jos tuo on helppo/vaiva pieni niin tee varauksena ja jos ei toimi niin tulpat päihin.

[Schaza]

Tuohon ihan ensimmäiseen viestiin tuli tartuttua, kun oli kirjoitettu ettei hirsitalon kehikkoa kannata kovin kaukaa hakea... olipa tuossa taannon täälä E-Pohjanmaalla purkuporukka tuhoamassa vanhaa (hieman jo lahoakin) pohjalaistaloa viedäkseen sen tukkirekalla, lavetilla, tmsv. laitteella vallan useiden satojen kilometrien päähän. Saa nyt nähdä millainen värkki tuolle työmaalle ilmestyy. :D

Mä taidan olla kolmesta laiskin, mä nyt olen sentäs rassannut omaa taloani jo viisi vuotta enkä oo saanut aikaan kun puolet huoneista.

Kannattaa mietiä se niin että mulla meni keittiön tekoon viisi kuukautta, kylppäriin vissiinkin ykstoista ja kaikkea muuta mä olen nakertanut sen lopun viisi vuotta. Jossain vaiheessa pitää vielä elääkin :)

Köh... alkaa oikein heikompaa jo hävettää. :D Täällä asuttu reilu 2 vuotta... ja aikaan on saatu:
- ulkosaunalle välitön ensiapu ostokesänä, kunnon remontti aloittamatta
- 1 tuommoinen 6 neliön pikkuhuone toista vuotta listoja ja söpöstelyä vaille
- keittiön maalaus aloitettiin heti ostokesänä, edelleen kesken
- olohuoneen tapetointi alkoi tänä kesänä, edelleen kesken
- makuuhuoneen tapetointi kesällä heti valmiiksi, mutta sähköt roikkuu nauloilla edelleen
- kylppäriä en ole edes aloittanut
- n 10 neliön pikkuhuoneen tapetointi alkoi kuukausi sitten, edelleen kesken
- makuuhuoneen ikkunaremontista on puhuttu 2 vuotta
- kuistin rakentaminen alkoi toukokuussa, puuttuu 5 lautaa ja valot seinästä
- saunaterassin (n. 10 neliöö) rakennus alkoi kesäkuussa, tukirakenteet ja perustus melkein valmiina

Nyt jumankeuta pitäisi mennä nukkumaan, että voi 3,5 tunnin päästä herätä... kiinnostavampaa vain on lueskella Kongo-projektin kulkua, ja miettiä mitä pitäisi tai olisi voinut tehdä tänäkin aikana.

[Oto Hascak]

Lämpeneminen riippuu tietty ilmanvirtauksen nopeudesta sekä siitä että kuinka kuuma tuo palomuuri kulloinkin on. Ehkä ilmankulkua täytyy avittaa puhaltimella ta sitten tuo hyvinkin voi toimia jopa painovoimaisena, jolloin ilmanvirtaus kiihtyy mitä kuumempi muuri on.

Tää idea syntyi ihan vaan siitä ajatuksesta, että tulisijojen kautta palamisen yhteydessä poistuneen ilman tilalle on saatava uutta tilalle eli korvausilmaa. Ne tulisijat kun imaisevat aika paljonkin sinä aikana, kun valkea on pesässä. Korvausilma olisi kiva saada edes hitusen ulkoilmaa lämpimänä sisään pirttiin. Mutta miksei tuo toimisi painovoimaisenakin? Se on ihan varmaa, että ne tulisijat imaisevat tarvitsevansa ilman ihan mistä tahansa, mutta miksei se ilma vaihtuisi ihan vaan painovoimaisen poistonkin avulla, tai sitten hiukan koneellisesti autetun poiston avulla. Jostain sitä ilmaa tulee poistuneen tilalle, niin miksei sitten ainakin periaatteessa jo olemassa olevan reiäin kautta eli siitä palomuuriin piilotetusta IV-putkesta? Äkkiseltäänhän tämä tuntuu aika paljon fiksummalta kuin ihan vaan pelkät raitisilmaventtiilit olkkarin ja makkarin seinässä. Vai?

Poistoja mulle tulee nyt jokatapauksessa kylppäriin ja keittiöön. Keittiössä on jo nyt yksi savupiipun hormeista valjastettu tähän käyttöön ja eiköhän liesituulettimestakin joku poisto lähde. Asialla ei mikään kiire ole, paitsi että se palomuuriin piilotetteva IV-putkitus on tehtävä ensi viikolla pois, koska jälkeen päin sitä ei sinne enään saa askarreltua... Mutta eipä siitä putkesta mitään haittaakaan ilmeisesti siellä poterossaan ole. Ihan niin kuin sanoit, eli tulpat putkien päihin.

Tuohon ihan ensimmäiseen viestiin tuli tartuttua, kun oli kirjoitettu ettei hirsitalon kehikkoa kannata kovin kaukaa hakea...

Ei mikään estä hakemasta sitä kehikkoa kauempaakin. Mulla oli siinä taustalla se ajatus, että jos kehikko on lähellä nykyistä asuinpaikkaa ja tulevaa siirtopaikkaa, niin sitten pysyy kuljetuskustannukset mahdollisimman pieninä ja purkajalla on mahdollista ajella itse vaikkapa päivittäin purku-/pystytystyömaalle. Etelä-Suomesta ei kovinkaan moni ajele itse Pohjanmaalle niitä purkutöitä suorittamaan oman työpäivän päätteeksi.

[tuuma]

Äkkiseltäänhän tämä tuntuu aika paljon fiksummalta kuin ihan vaan pelkät raitisilmaventtiilit olkkarin ja makkarin seinässä. Vai?

Kyllä. Kuka sitä nyt pakkasilmaa niskaansa haluaa.

Toisen kerran pohtiessa tuli hyvin pieni kauhuskenaario mieleen: Jos laitat jonkun kierresaumaputken rossissa kulkemaan niin saattaa kondenssipeikko tulla huonolla tuurilla putken ulkopintaan, kun siellä rossissa on kuitenkin kesän jälkeen aika lämmin sekä syksyn sateiden jälkeen suht kosteaa. Ulkoilma alkutalvesta kun on jo aika kylmää niin saattaa mennä jopa pinnaltaan huuruun. Jos tuon sitten kuitenkin eristäisi jollain niin pääsisi tuosta pahasta. Sitten kun kylmä ilma jatkaa matkaa palomuuriin niin voi olla myös sama mahdollisuus jos muurin ja putken välissä olisi jostain syystä kosteaa ilmaa. Itse tekisin ehkä niin että eristetyllä putkella palomuuriin saakka ja se sun ajattelema sokkelo ihan vain tiilikanavalla, jonka jälkeen voisikin jo huoletta jatkaa taas putkena makkariin jne. Nuohousmahdollisuuskin kai tuossa kanavassa olisi hyvä olla kun imee kaikenlaista pölyä eikä vähiten siitepölyä putken seinämille kiusaamaan

Saattaa tämä tietty olla vaan varmuuden maksimointia mutta ehkä parempi miettiä silti enemmänkin kuin kahteen kertaan ettei tee putkesta varsinaista hometorvea

[HillyMan]

Nyt kun aloin palomuureja muurata, niin jätin puolen kiven kokoisen reiän onteloon. Saisin tuotua tuohon reikään IV-putken ryömintätilasta. IV-putkella pystyisi vetämään useamman metrin kiekautuksen ontelossa. Alhaalta sisään ja suoraan ylös kolme metriä, kolme metriä alas ja vielä kerran kolme ylös. Tämän jälkeen ottaisin tuon IV-putken yläpohjan lämmöneristeisiin ja haaroittaisin sen makuhuoneen sekä olohuoneen kattoon tuomaan lämmintä raitista ilmaa, siis raitisilmaventtiilit. Raitista ilmaa ei otettaisi suoraan ryömintätilasta, vaan vetäisin IV-putken kissanluukulle eli selkeästi ulkoilmaan. Mahdollista olisi esilämmittää ilmaa hiukan ennen onteloa kaivamalla sitä ryömintätilassa maahan tai ihan vaan "lekapapukotelolla".

Kertokaapas viisaammat, että... Ehtisikö ilma lämmetä yhtään siinä noin yhdeksän metrin kiekautuksessa ontelossa? Kondensoituuko putken pintaan vettä? Vai unohdanko koko jutun?

Aivan varmasti kondensoituu, ei epäilystäkään.
Tuo ennemmin eristettynä se putki rossissa sinne tiilikotelon alalaitaan ja ylös lautasventtiili. Ilma kulkee hitaammin siinä isohkossa tiilikanavassa ja lämpeää sen minkä lämpeää matkalla mutta mikään ei kondensoi. Kylmä metalli kondensoi aina lämpimässä tilassa. Periaatteessa se rossitilassa oleva putki voisi olla eristämätönkin, jos siitä sen kondensoimisesta tulee ongelma niin voihan sen eristää jälkikäteenkin.

[Oto Hascak]

Summasummaarum:

Ei IV-putkea palomuurin ja piipun väliin. Jos ilmaa halua siellä kierrättää, niin pitää muurata tiilikanavat.

Taitaa olla yksinkertaisinta väkertää raitisilmaventtiilit olkkarin ja makkarin huonetilojen katonrajaan ulkoseinille.

Kiitokset asiantuntevalle raadille.