Vanhan kellarin lattian piikkaus
Käyt ostamassa Tarjoustalosta ison rälläkän, timanttilaikan ja kunnollisen hengityssuojaimen ja ärrältä karhunpennun tai koko mäyräkoiran.
Ajat reunat timanttilaikalla ja loput vuokraamosta haetulla isolla piikkauskoneella, sen voi hakee sitten seuraavana viikonloppuna ja kotiin tullessa taas ärrän kautta. Veikkaan että teet ihan kivan tilin ja saat vielä rälläkän kaupan päälle, miks ei jopa piikkauskoneenkin jos ostaa omaksi.
Näin mä ainakin teen tossa heinäkuun aikana.
Ajat reunat timanttilaikalla ja loput vuokraamosta haetulla isolla piikkauskoneella, sen voi hakee sitten seuraavana viikonloppuna ja kotiin tullessa taas ärrän kautta. Veikkaan että teet ihan kivan tilin ja saat vielä rälläkän kaupan päälle, miks ei jopa piikkauskoneenkin jos ostaa omaksi.
Näin mä ainakin teen tossa heinäkuun aikana.
Esim. tämä:
http://www.timanttiurakointi.com/
Lisää täältä:
http://www.suomenyritykset.fi/pikahakuy ... rku+betoni
http://www.timanttiurakointi.com/
Lisää täältä:
http://www.suomenyritykset.fi/pikahakuy ... rku+betoni
Tämähän ei aina pidä paikkaansa. Vanhaan taloon voidaan tehdä painumisen estämiseksi/johdosta ns. puristuslaatta jolla talon paino voidaan jakaa suuremmalle alalle kuin pelkkien anturoiden avulla.JJ kirjoitti:Ok, eli lattia ei oikein voi olla kantava kun on jälkeenpäin tehty.
Toimenpide yksinkertaisuudessaan on seuraavanlainen:
- Vanha lattia pois, jos sellainen on.
- Hieman tulevan valun yläpinnan alapuolelle sokkeliin ajetaan timantilla teräväreunainen ura ja piikataan alapuolelta tavaraa pois. Eli tehdään tartuntakynsi.
- Valetaan tukeva ja hyvin raudoitettu laatta pitäen huoli siitä, että varsinkin tuo reunoille ajettu tartunta on hyvin täyttynyt.
Tarkempaa tietoa ja kuvia kaipaavat löytävät niitä museoviraston korvauskortista numero 24.
http://www.nba.fi/tiedostot/9765c60a.pdf
Maanantaiaamut ovat kauheimpia.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Puhelinkeskustelussa saimmekin jo selvitettyä rakenteen alkuperän ja päädyimme siihen, että se ei olisikaan kantava, vaan mahdollisesti toteutettu noinkin paksuna jonkinlaisena varaavana massana.
Eristämättömässä näin paksussa massassa viiveet lämmityksessä ovat varsin hulppeita ja energiaa painuu maaperään melkoisesti.
Laatta vaan pois ja rakenteet uusiksi, kallistahan tuo on kun työssä on veroja ym. vastaavia yli puolet.
Hilly Manille sen verran, että Fuktisol eristeellä ja Finfoamilla ei ole oikeastaan muuta yhteistä, kuin raaka-aine Solupolystyreeni.
Fuktisol on erinomaisesti vesihöyryä läpäisevä ja Finfoam taas miltei höyrytiivis.
Silloin kun lämmöneristys asennetaan rakenteen kylmälle puolelle on sen hyvä olla vesihöyryä läpäisevää ja taas lämpimällä puolella päinvastoin.
Lisäksi Fuktisol levy on salaojittava ja vettymätön.
Kellarirakenteissa ulkopuolinen lämmöneristys on aina paras vaihtoehto, joka pitää betonin kuivana, sekä lämpimänä, eikä rakenteeseen riittävän korkeassa lämpötilassa synny kastepistettä.
Solupolystyreeni sinänsä on erinomaisen hyvä raaka-aine lämmöneristeelle, koska se ei lahoa tai mätäne.
Eristämättömässä näin paksussa massassa viiveet lämmityksessä ovat varsin hulppeita ja energiaa painuu maaperään melkoisesti.
Laatta vaan pois ja rakenteet uusiksi, kallistahan tuo on kun työssä on veroja ym. vastaavia yli puolet.
Hilly Manille sen verran, että Fuktisol eristeellä ja Finfoamilla ei ole oikeastaan muuta yhteistä, kuin raaka-aine Solupolystyreeni.
Fuktisol on erinomaisesti vesihöyryä läpäisevä ja Finfoam taas miltei höyrytiivis.
Silloin kun lämmöneristys asennetaan rakenteen kylmälle puolelle on sen hyvä olla vesihöyryä läpäisevää ja taas lämpimällä puolella päinvastoin.
Lisäksi Fuktisol levy on salaojittava ja vettymätön.
Kellarirakenteissa ulkopuolinen lämmöneristys on aina paras vaihtoehto, joka pitää betonin kuivana, sekä lämpimänä, eikä rakenteeseen riittävän korkeassa lämpötilassa synny kastepistettä.
Solupolystyreeni sinänsä on erinomaisen hyvä raaka-aine lämmöneristeelle, koska se ei lahoa tai mätäne.

