Sen verran jäi vastaus puutteelliseksi, että varmasti molempia tuotteita saa mistä tahansa rautakaupasta, mutta niitä ei yleisesti varastoida.
Kosteustekniikka rakennuksissa on yleisesti sen verran konstikasta, ettei rautakaupan tavarapaljoudessa tietenkään voi olla parasta mahdollista tietämystä. Siksi kannattaa ottaa yhteyttä tuotteiden maahantuojien tekniseen neuvontaan tai hyvään rakennesuunnittelijaan.
Kellarin kosteus ja lämmöneristys remontti?
Kuten jo mainitsit, on varsin vaikea tietää kenellä on luettettavin tieto näistä kosteuseristämisistä.
Jos käytää Fuktisolia sokkelin lämmöneristämiseen, miten käy sokkelin maanpäällisen osan? Talo näyttää aika hassulta jos levyn vetää ulkolaudoitukseen asti, toisaalta taas mietityttää että eikö suuri osa lämmöneristyksestä mene hukkaan jos sokkelin yläosa on kokonaan ilman eristettä? Eli eikö lämpö karkaa aina heikoimmasta lenkistä, tässä tapauksessa sokkelin eristämättömästä yläosasta..
Jos käytää Fuktisolia sokkelin lämmöneristämiseen, miten käy sokkelin maanpäällisen osan? Talo näyttää aika hassulta jos levyn vetää ulkolaudoitukseen asti, toisaalta taas mietityttää että eikö suuri osa lämmöneristyksestä mene hukkaan jos sokkelin yläosa on kokonaan ilman eristettä? Eli eikö lämpö karkaa aina heikoimmasta lenkistä, tässä tapauksessa sokkelin eristämättömästä yläosasta..
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Lämmitysenergiaa karkaa enemmän eristämättömästä seinärakenteesta ja eristetystä siinä määrin mikä on eristeen eristyskyky.
myös betonin ja eristeen kuivuudella on hieman merkitystä.
Yläosan eristys pitää ratkaista jollain tavoin, kombromissina voidaan käyttää yläosassa ohuempaa eristystä tai sisäpuolista eristystä.
Sisäpuolen eristys voidaan asentaa ainoastaan yläpuoliseen osaan, ristikkäin 300 mm ulkopuolisen Fuktisol eristeen kanssa, jolloin kylmäsilta jää mahdollisimman pieneksi.
Toinen mahdollisuus on eristää sisäpuolelta koko matkalta, mutta tällöin sisäpuolen eristeen eristyskyvyn pitäisi olla ulkopuolen Fuktisolia vähäisempi, jotta rakenteen kastepiste muodostuisi Fuktisol kerrokseen.
Eristeen eristyskykykyyn vaikuttavat sen paksuus, sekä materiaali.
On totta, että kosteustekniikan ja rakennusfysiikan osaajia on harvassa ja maallikon on aika vaikea asiaa selvittää.
Kuitenkin tuotteen valmistajilla ja maahantuojilla on yleensä hyvät tiedot tuotteestaan. Lisäksi jonkun suositellessa tuotettaan on hyvä saada myös perustelut miksi tuote toimii ilmaistulla tavalla.
Kotisivuiltamme http://www.malander.fi löydät laajasti informatiivista tietoa rintamamiestalon kellarin korjaustoimenpiteistä, myös rakennusteknillisiä piirustuksia, joissa esitellään erillaisia ratkaisuvaihtoehtoja.
Miettiessäsi rakennuksesi kosteusteknistä toimintaa, toistan vielä muutaman yksinkertaisen selventävän asian: Rakenteen tulee olla tiivis sisältä ja ulospäin harveneva. Pääosa lämmöneristeestä olisi asennettava rakenteen ulkopuolelle. Lattiarakenteen ja seinärakenteen välillä ei ole muuta toimintatapaeroa, kuin toinen on vaakasuorassa ja toinen pystysuorassa. Maaperän suhteellinen kosteus on aina likemmäs 100 % RF. Rakennuksen kosteustekninen käyttäytyminen on ratkaistava aina samanaikaisesti lämmöneristyksen yhteydessä. Kosteustekniikassa ajatus lämmöneristyksestä on käännettävä päälaelleen, eli eristämme maaperän lämpiämistä vastaan, jotta kosteus ei siirtyisi maaperästä viileämpään betonilaattaan tai huonetilaan vesihöyrynä.
myös betonin ja eristeen kuivuudella on hieman merkitystä.
Yläosan eristys pitää ratkaista jollain tavoin, kombromissina voidaan käyttää yläosassa ohuempaa eristystä tai sisäpuolista eristystä.
Sisäpuolen eristys voidaan asentaa ainoastaan yläpuoliseen osaan, ristikkäin 300 mm ulkopuolisen Fuktisol eristeen kanssa, jolloin kylmäsilta jää mahdollisimman pieneksi.
Toinen mahdollisuus on eristää sisäpuolelta koko matkalta, mutta tällöin sisäpuolen eristeen eristyskyvyn pitäisi olla ulkopuolen Fuktisolia vähäisempi, jotta rakenteen kastepiste muodostuisi Fuktisol kerrokseen.
Eristeen eristyskykykyyn vaikuttavat sen paksuus, sekä materiaali.
On totta, että kosteustekniikan ja rakennusfysiikan osaajia on harvassa ja maallikon on aika vaikea asiaa selvittää.
Kuitenkin tuotteen valmistajilla ja maahantuojilla on yleensä hyvät tiedot tuotteestaan. Lisäksi jonkun suositellessa tuotettaan on hyvä saada myös perustelut miksi tuote toimii ilmaistulla tavalla.
Kotisivuiltamme http://www.malander.fi löydät laajasti informatiivista tietoa rintamamiestalon kellarin korjaustoimenpiteistä, myös rakennusteknillisiä piirustuksia, joissa esitellään erillaisia ratkaisuvaihtoehtoja.
Miettiessäsi rakennuksesi kosteusteknistä toimintaa, toistan vielä muutaman yksinkertaisen selventävän asian: Rakenteen tulee olla tiivis sisältä ja ulospäin harveneva. Pääosa lämmöneristeestä olisi asennettava rakenteen ulkopuolelle. Lattiarakenteen ja seinärakenteen välillä ei ole muuta toimintatapaeroa, kuin toinen on vaakasuorassa ja toinen pystysuorassa. Maaperän suhteellinen kosteus on aina likemmäs 100 % RF. Rakennuksen kosteustekninen käyttäytyminen on ratkaistava aina samanaikaisesti lämmöneristyksen yhteydessä. Kosteustekniikassa ajatus lämmöneristyksestä on käännettävä päälaelleen, eli eristämme maaperän lämpiämistä vastaan, jotta kosteus ei siirtyisi maaperästä viileämpään betonilaattaan tai huonetilaan vesihöyrynä.
Taas kerran puutun tähän Matti Alanderin opinkappaleeseen, jolla hän perustelee markkinoimansa Fuktisolin välttämättömyyttä asuinkäyttöön otetussa kellarissa. Eli siihen perusajatukseen, että lämmitetty kellari olisi kylmempi kuin maaperä ja kellaria lämmitettäessä maaperä ilman lämmöneristettä lämpiää ja ulkopuolinen maa tulee lämpimämmäksi kuin kellarin betoniseinä tai betonilattia.Kosteustekniikassa ajatus lämmöneristyksestä on käännettävä päälaelleen, eli eristämme maaperän lämpiämistä vastaan, jotta kosteus ei siirtyisi maaperästä viileämpään betonilaattaan tai huonetilaan vesihöyrynä.
Taas kerran kysyn: Missä tilanteessa voisi olla mahdollista että asuinkäyttöön otettu ja lämmitetty kellari tai kellarin seinä olisi maaperää kylmempi???
No, tästähän keskusteltiin jo aiemminkin...
http://www.rintamamiestalo.net/Keskuste ... .php?t=522
Howerille kysymys...itse olen pähkäillyt pääni puhki tuon meidän kellarin seinän toteutuksesta kylpyhuoneen kohdalla...haluaisin jättää rakenteet ennalleen koska näin tölli ollut jo 50 vuotta ilman ongelmia mutta... Suihkuseinään haluan kuitenkin vesieristeet ja laatat 
tällöin lienee fiksuinta laittaa vaikka väliseinäharkoista ohut seinä minkä päälle eriste ja laatat. Mitens sitten se tuulettuvuus itse laittaisin ilmaraon n. 10 cm sokkelin ja uuden seinän välille mutta sekin on ilmeisesti väärin koska sinne kuulema kondensoituu vettä 
tällöin lienee fiksuinta laittaa vaikka väliseinäharkoista ohut seinä minkä päälle eriste ja laatat. Mitens sitten se tuulettuvuus itse laittaisin ilmaraon n. 10 cm sokkelin ja uuden seinän välille mutta sekin on ilmeisesti väärin koska sinne kuulema kondensoituu vettä Heitän ihan erilaisen kellarin eristys mahdollisuuden. Talo on hiekka harjulla. Meil on näin ulkoa sisälle: routaeristyksenä 5cm styrox pysty- sekä vaakatasossa, nurkissa 10 cm styrox. Maanpinnan alapuolella patolevy + lista (salaojat+ tarkistusluukut on) ja yläpuolella uretaani elastomer pinnoite ja maali, mikä ylettyy reilusti yli patolevyn. Sokkeli, Kestopuu koolaukset ruuveilla ja eristeenä puhallettu uretaani. Pinnoitteena on paneli tai EK-kyproc. Pesutiloissa puhallettu uretaani on sokkelin ja kahi-tiiliseinän valissä, vesieristeenä uretaani elastomer ja lopuksi laatat.
Kylähullu
Todennäköistä on tuo kapilaari asia, meillä on sokkelin yläosassa jätetty n. 3-4 cm ilman elastomeria. Puu- ja purualue sekä 25 mm runkoleijona ovat huokoisia ja pääsevät ns. hengittämään ja kuivumaan tuuletusrimoituksen avulla. Mutta vain aika näyttää miten asia on kapilaarin ja puun kuivumisen suhteen.
Kylähullu
Jep, samat aatokset mullakin: jätän vanhat rakenteet ennalleen muualla ja suihkusyvennys sitten moderniin tyyliin vesieristeilla ja laatoilla. Meillä on rivinteeratut ulkoseinät ja yksi suihkusyvennyksen seinä rajautuu ulkoseinään. Muut kaksi seinää muurataan harkoista. Voi olla että vaan tasoitan sen rivinteerauksen ja siihen vesieriste/laatat. Vesieristettyä pinta-alaa ulkoseinälle tulee siis vain n. 2m2 eli sisäänpäin kuivuminen tapahtuu sitten seinän muilla osin...haluaisin jättää rakenteet ennalleen koska näin tölli ollut jo 50 vuotta ilman ongelmia mutta... Suihkuseinään haluan kuitenkin vesieristeet ja laatat tällöin lienee fiksuinta laittaa vaikka väliseinäharkoista ohut seinä minkä päälle eriste ja laatat. Mitens sitten se tuulettuvuus itse laittaisin ilmaraon n. 10 cm sokkelin ja uuden seinän välille mutta sekin on ilmeisesti väärin koska sinne kuulema kondensoituu vettä
Ihan mutu-tuntumalla...jos jätät 10 cm tuulettuvan ilmaraon niin kyllä se niin lämpinä pysyy etten usko tuohon kondensoitumiseen.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Howerille hieman selvennystä asiaan: Kysymys on kellarin sisäilman lämpötilaerosta betoniseinän ja lattian välillä.
Eristämätön lattia tai tiivis massa lattian alla varaa lämpöä eri tavalla, kuin sisäilma.
Mikäli on eristämätön lattia ja varsinkin lattialämmitys saattaa maaperän lämpötila olla huonetilan lämpötilaa korkeampi. Tämä on tietysti jonkinverran teoriaa todellisuudessa rintamamiestalon kellarin toiminta perustui alkuunsa sisäänpäin kuivumiseen, periaatteella betonin tiheämmästä kosteudesta huonetilan harvempaan. Siis samaan Dalttonin kaasujen osapainelain tasaantumispyrkimykseen, jonka hän oivalsi jo 1760.
Lämmöneristeitä joita nyt on saatavilla ei ollut silloin kun rintamamiestaloja sodan jälkeisinä pulavuosina rakennettiin ja siksi pyrittiin toteuttamaan talot näillä periaatteilla. Todellisuudessa tietoa oli silloin jo ehkä enemmän, kuin nyt, vaikka opetus silloin tapahtui pääsääntöisesti oppipoikajärjestelmällä.
Takaisin Fuktisol tekniikkaan sen verran, että aukeaa: Käyttämällä eristettä ulkopuolella, saadaan lämpötilaerot maan ja betonirakenteen välille, jolloin kosteus saadaan siirrettyä betonista ulospäin.
Tärkeää on että eriste on hyvin vesihöyryä läpäisevää ja vettymätöntä.
Fuktisol levyllä on lisäksi erinomainen salaojituskyky 370 litraa minuutissa metrin matkalla, joka estää vedenpaineen kastelemasta seinää ulkopuolelta.
Partek aikoinaan on koettanut käyttää kivivillaa samalla idealla, mutta ongelmaksi muodostui salaojituskyky.
Lattian alla taas kivivillakin hakkaa toimintakyvyltään tavallisen Styroxin ja suulakepuristetut levyt.
Lopuksi voisin täsmentää, että lämpötilaerot toteutetaan korjausvaiheessa eristämällä ulkopuolelta ja nyrkkisääntönä voidaan pitää vähintään 3 asteen minimieroa toiminnan varmistamiseksi.
Eristämätön lattia tai tiivis massa lattian alla varaa lämpöä eri tavalla, kuin sisäilma.
Mikäli on eristämätön lattia ja varsinkin lattialämmitys saattaa maaperän lämpötila olla huonetilan lämpötilaa korkeampi. Tämä on tietysti jonkinverran teoriaa todellisuudessa rintamamiestalon kellarin toiminta perustui alkuunsa sisäänpäin kuivumiseen, periaatteella betonin tiheämmästä kosteudesta huonetilan harvempaan. Siis samaan Dalttonin kaasujen osapainelain tasaantumispyrkimykseen, jonka hän oivalsi jo 1760.
Lämmöneristeitä joita nyt on saatavilla ei ollut silloin kun rintamamiestaloja sodan jälkeisinä pulavuosina rakennettiin ja siksi pyrittiin toteuttamaan talot näillä periaatteilla. Todellisuudessa tietoa oli silloin jo ehkä enemmän, kuin nyt, vaikka opetus silloin tapahtui pääsääntöisesti oppipoikajärjestelmällä.
Takaisin Fuktisol tekniikkaan sen verran, että aukeaa: Käyttämällä eristettä ulkopuolella, saadaan lämpötilaerot maan ja betonirakenteen välille, jolloin kosteus saadaan siirrettyä betonista ulospäin.
Tärkeää on että eriste on hyvin vesihöyryä läpäisevää ja vettymätöntä.
Fuktisol levyllä on lisäksi erinomainen salaojituskyky 370 litraa minuutissa metrin matkalla, joka estää vedenpaineen kastelemasta seinää ulkopuolelta.
Partek aikoinaan on koettanut käyttää kivivillaa samalla idealla, mutta ongelmaksi muodostui salaojituskyky.
Lattian alla taas kivivillakin hakkaa toimintakyvyltään tavallisen Styroxin ja suulakepuristetut levyt.
Lopuksi voisin täsmentää, että lämpötilaerot toteutetaan korjausvaiheessa eristämällä ulkopuolelta ja nyrkkisääntönä voidaan pitää vähintään 3 asteen minimieroa toiminnan varmistamiseksi.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Suulakepuristeut solupolystyreeni tuotteet ovat erinomaisen hyviä oikeassa paikassa käytettynä. Niisä on ylivoimainen puristuksenkesto, kun sitä tarvitaan. Melkein muovikalvoon verrattava höyrytiiveys, kun sitä tarvitaan.
Vettyvät varsin hitaasti. Lämmöneristyskyky huippuluokkaa jne...
Siis käyettynä oikeassa paikassa aivan erinomaisia tuotteita, korostan oikeassa paikassa.
Tavallisia solupolystyreeni levyjä, joista Styrox on yksi tuotemerkki, käytetään pääasiassa halvan hinnan, lahoamattomuuden ja mätänemättömyyden takia. Myös usein siksi kun naapurikin käytti sitä.
Rakennusfysiikan ihmeet ovat harvemmin päätöksen perusteena.
Muovikalvon sopimattomuus rakenteen kylmälle puolelle on jo varsin hyvin tiedetty ja se on rakennustapaohjeissakin huomioitu.
Yleensä ei vaan hoksata, että vesihöyrytiiviit eristeet käyttäytyvät samoin.
Lopuksi voin todeta, että kaliimpia tuotteita rakennusalalla joutuu mainostamaan enemmän, halpa myy paljon helpommin ja korostan rakennusalalla, veneet, autot ym. on jo usein toisinpäin.
Vettyvät varsin hitaasti. Lämmöneristyskyky huippuluokkaa jne...
Siis käyettynä oikeassa paikassa aivan erinomaisia tuotteita, korostan oikeassa paikassa.
Tavallisia solupolystyreeni levyjä, joista Styrox on yksi tuotemerkki, käytetään pääasiassa halvan hinnan, lahoamattomuuden ja mätänemättömyyden takia. Myös usein siksi kun naapurikin käytti sitä.
Rakennusfysiikan ihmeet ovat harvemmin päätöksen perusteena.
Muovikalvon sopimattomuus rakenteen kylmälle puolelle on jo varsin hyvin tiedetty ja se on rakennustapaohjeissakin huomioitu.
Yleensä ei vaan hoksata, että vesihöyrytiiviit eristeet käyttäytyvät samoin.
Lopuksi voin todeta, että kaliimpia tuotteita rakennusalalla joutuu mainostamaan enemmän, halpa myy paljon helpommin ja korostan rakennusalalla, veneet, autot ym. on jo usein toisinpäin.
Kyllä toi ihan järkeen käy ja kun enempi asiaa pohtii niin tuli mieleen seuraava ajatus, kun tosta radonista on puhuttu toisaalla.
Pesutiloihin ja muihin mihin tulee vesieriste niin on ihan järkeenkäypää laittaa lattiavaluun alle höyryä läpäisevä hengittävä materiaali. Eikös vesieriste estä radonin läpipääsyn?
Mutta mitäs nämä kuivat tilat, oisko sinne järkevää laittaa valuun alle radonia läpi päästämätön finnfoam ja onko se edes sitä. Valuuhan hengittäisi sisäänpäin jos panee päälle vain laatan, saumoistahan se hengittää.
Eli kai se on tärkeää että lattia hengittää jompaan kumpaan suuntaan, onko suunnalla sitten väliä?
Tää nyt oli vaan ihan pähkäilyä ilman sen kummempaa tietoa.
Vois hommaa sitä fuktisolia ja laittaa vaikka noi jo hommatut finfoamit löylyhuoneen seinään ja kattoon.
Pesutiloihin ja muihin mihin tulee vesieriste niin on ihan järkeenkäypää laittaa lattiavaluun alle höyryä läpäisevä hengittävä materiaali. Eikös vesieriste estä radonin läpipääsyn?
Mutta mitäs nämä kuivat tilat, oisko sinne järkevää laittaa valuun alle radonia läpi päästämätön finnfoam ja onko se edes sitä. Valuuhan hengittäisi sisäänpäin jos panee päälle vain laatan, saumoistahan se hengittää.
Eli kai se on tärkeää että lattia hengittää jompaan kumpaan suuntaan, onko suunnalla sitten väliä?
Tää nyt oli vaan ihan pähkäilyä ilman sen kummempaa tietoa.
Vois hommaa sitä fuktisolia ja laittaa vaikka noi jo hommatut finfoamit löylyhuoneen seinään ja kattoon.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Radon on kaasu joka purkautuu pienemmän paineen suuntaan, tällöin putki maanpinnalle Fuktisol kerroksesta, päästää Radonin purkautumaan ulkoilmaan.
Fuktisol eristettä on Ruotsissa käytetty myös rakennuksen Radon tuuletukseen, mutta tästä ei minulla vielä ole riittävästi tietoa, mutta tutkin asian ja palaan tarvittaessa aiheeseen.
Fuktisol eristettä on Ruotsissa käytetty myös rakennuksen Radon tuuletukseen, mutta tästä ei minulla vielä ole riittävästi tietoa, mutta tutkin asian ja palaan tarvittaessa aiheeseen.
Eli ei olis yhtään pöllömpi vetästä salaojaputkella kieppi fuktisolin alle ja kovalla putkella pihalle. Tosin voi olla astetta hankalampi jos ei halua putkea näkyviin. Mitenkähän jos on ylimääräisiä reikiä hormissa. Tulis painovoimanen ilmanvaihto lattian alta sen mukaan mitä sitä radonia purkautuu.