Kylpyhuone kellariin.
Kylpyhuone kellariin.
Tilanne olisi tämä:Talossa on noin 20 neliön kellari jossa tällä hetkellä on pieni wc,kattilahuone ja varastotilaa.Tilan korkeus on 2 metriä.Nyt suunnitelmissa olisi tuon tilan käyttöönotto kylpyhuoneeksi,wc:ksi ja kodinhoitohuoneeksi,tuttu tarina siis.
Öljylämmitysvermeet puretaan pois jolloin saadaan tuo 20 neliötä kokonaan käyttöön.Lattia olisi tarkoitus piikata auki ja kaivaa hieman syvemmäksi, samalla tietysti uusitaan viemärit.Lattiaan on suunniteltu lattialämmitystä.Kellarin pinta-ala on vain noin kolmannes koko talon pohjapinta-alasta ja muualla talossa on rossipohja.Kellarista siis kaksi seinää on ulkoseiniä ja kaksi talon keskellä.Tällä hetkellä talossa ei ole salaojia mutta ne on tarkoitus tehdä ennen kylpyhuoneprojektia.Tontti on hiekkamaata eikä perustuksissa ole minkäänlaisia vaurioita,kaiken kaikkiaan talo on erinomaisessa ryhdissä.Kysymys kuuluu että miten tekisitte "pohjatyöt" ennen vesieristystä ja laatoitusta?Pitäisikö tehdä rivinteeraus?Mitä tehdä sokkelin ulkopinnoille?Auttakaa miestä mäessä kun kokemusta kellarisektorilta ei ole!
Lueskelin aikaisempia ketjuja mutta vielä en päässyt täyteen selvyyteen asian tiimoilta!
Täässäkin on selvästi kaksi "koulukuntaa" tuommonen perinteinen "rivinteeraus" on vissiinkin umpinainen ja tällöin lämmineristyskin parempaa. Mutta itse jätän sen avonaiseksi molemmilta reunoilta ja vielä katonrajastakin, uskon että mahdollinen kosteus pääsee tuulettumaan sieltä helpommin ja kivijalkakin saa hiukan lämpöä niin ei mahdollisesti joskus kostea kivijalka pääse jäätymään/halkeamaan, mutta tämä vain minun käsitys. Jos sisäpuolelta laittaa eristeet suoraan seinään+ kosteussulun niin tällöin käsittääkseni täytyy ulkopuolella olla fuktisol ja erittäin hyvä salaojitus. Tuo kellarihan tuulettuu perinteisesti sisäänpäin, niin täytyy antaa mahdollisuus tuulettua sisäänpäin.
Ulkopuolella fuktisolia on tarkoitus käyttääkin ulkoseinillä mutta kun kaksi seinää on rossipohjaa vasten niin sinne tuon fuktisolin asentaminen ulkopuolelle on hiukan hankalaa.
Kiitoksia kommenteista,muutkin voisivat heräillä antamaan oman näkemyksensä!Pistetään tuo rivinteeraus siporexilla harkintaan.
Kävin toissa päivänä mittaamassa kosteudet ko. kellarista ja lukemat liikkuivat lattiassa 3-10% välillä ja seinien alaosissa 2-6 % välillä.Käsittääkseni nuo ovat varsin kuivia lukemia varsinkin kun talossa ei siis ole salaojia.Nuo rossipohjaa vasten olevat kaksi seinää ovat betonia,se on nyt varmistettu.Tällä hetkellä suunnitelma on se että talon kolme sivua kaivetaan auki,salaojitetaan ja rännivedet ohjataan omaan viemäröintiin.Tuo neljäs seinä on kadun puolella jossa on reilu kaato poispäin sokkelista joten se ei mielestäni salaojaa tarvitse varsinkin kun kellari ei ole sillä puolella taloa vaan rossipohja.Kellarin puoleisille seinille joita on siis kaksi tehdään ulkopuolelle fuktisolilla eristys.Kellaritilan vanha lattia piikataan auki ja kaivetaan syvemmäksi ja eristetään fuktisolilla.Samalla viemärit uusiksi ja lattialämmitys uuteen lattiaan.Kaikki neljä sisäseinää olisi tarkoitus rivinteerata siporexilla ja jättää noin 5 cm tuuletusrako sokkelin ja rivinteerauksen väliin.Jos lattia on fuktisolilla eristetty niin kapillaarikatkoa rivinteerauksen alle ei tarvita,vai kuinka?Mites noilla kellarin puoleisilla ulkoseinillä kun osa seinän mitasta on kellaria ja osa rossipohjaa niin miten tuo fuktisol kannattaisi laittaa tuossa "saumakohdassa" vai laitetaanko fuktisol koko seinän mitalle siis myös tuon rossipohjan osuudelle?Seinän mitta on noin 8 m josta reilu puolet on kellaria.Mielipiteitä suunnitelmasta?
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kun kerran alkaa kaiveleen, samalla operoi koko talon ympäryksen.
Myös rossipohjassa on eduksi kuivuminen ulospäin. Lisäksi Fuktisol eristyksessä tulee samalla lämmöneristystä, joka nostaa rossitilan lämpötilaa ja pienentää rossitiloille hyvin tyypillistä kondenssiriskiä.
Sisäpuolen rivinteeraukseen käy mikä tahansa kivimateriaali: Siporex, tiili, kevytsoraharkot jne...
Rivinteeraus on käytännössä todettu toimivaksi rakenteeksi.
Rivinteerauksen alla on hyvä käyttää aina huopakaistaa varmuuden välttämäsiksi. Huopakaistasta ei ole haittaa, vaikka lattiakin on Fuktisol eristetty.
Rivinteerauksen takse ei pidä päästää sisäilmaa, vaan se tehdään tiiviiksi.
Kondenssiriski ulkoseinärakenteen pintaan varsinkin yläosassa käy todella suureksi, jos grammoina paljon kosteutta sisältävä sisäilma kohtaa hyvinkin viileän ulkopinnan.
Kosteusmittarisi tuskin näyttää prosentteja, vaan jotain lukusarjoja, joista voidaan tulkita seinärakenteen kosteutta.
Painoprosentit tosin voivat olla kyseessä, mutta sellaista mittaria en ole nähnyt.
Kannattaa tutustua mittari käyttöohjeisiin, jotta voit tulkita mittarin näyttämiä.
Hyvä konsti tutkia seinä- tai lattiarakenteen kosteutta on teipata tiivis muovikalvo esim. ilmastointiteipillä rakenteen pintaan, jos viikkoon ei tiivisty vesihelmiä muovikalvoon on rakenne varmasti kuiva.
Tällä kokeella voitte myös testata suulakepuristettujen levyjen tai Uretaanilevyjen käyttömahdollisuutta rakenteessa. Siis jos tulee vesihelmiä muovin alle, ei pidä myöskään käyttää tiiviitä eristeitä tai maaleja pinnoittamisessa.
Paras ja pitkäikäisin tulos saavutetaan aina eristämällä ulkopuolelta, niin lattiat, kuin seinätkin erinomaisesti vesihöyryä läpäisevillä Fuktisol eristeellä.
Levyn hyvä ja jäätymätön pystysalaojitus eliminoi myös ulkopuolen vedenpaineen, maan ja seinän välistä.
Myös sisäilman laatu paranee ja maakellarinomainen tunkkainen haju poistuu, lisäksi tuuletuksen tarve kosteuden osalta vähenee.
Myös rossipohjassa on eduksi kuivuminen ulospäin. Lisäksi Fuktisol eristyksessä tulee samalla lämmöneristystä, joka nostaa rossitilan lämpötilaa ja pienentää rossitiloille hyvin tyypillistä kondenssiriskiä.
Sisäpuolen rivinteeraukseen käy mikä tahansa kivimateriaali: Siporex, tiili, kevytsoraharkot jne...
Rivinteeraus on käytännössä todettu toimivaksi rakenteeksi.
Rivinteerauksen alla on hyvä käyttää aina huopakaistaa varmuuden välttämäsiksi. Huopakaistasta ei ole haittaa, vaikka lattiakin on Fuktisol eristetty.
Rivinteerauksen takse ei pidä päästää sisäilmaa, vaan se tehdään tiiviiksi.
Kondenssiriski ulkoseinärakenteen pintaan varsinkin yläosassa käy todella suureksi, jos grammoina paljon kosteutta sisältävä sisäilma kohtaa hyvinkin viileän ulkopinnan.
Kosteusmittarisi tuskin näyttää prosentteja, vaan jotain lukusarjoja, joista voidaan tulkita seinärakenteen kosteutta.
Painoprosentit tosin voivat olla kyseessä, mutta sellaista mittaria en ole nähnyt.
Kannattaa tutustua mittari käyttöohjeisiin, jotta voit tulkita mittarin näyttämiä.
Hyvä konsti tutkia seinä- tai lattiarakenteen kosteutta on teipata tiivis muovikalvo esim. ilmastointiteipillä rakenteen pintaan, jos viikkoon ei tiivisty vesihelmiä muovikalvoon on rakenne varmasti kuiva.
Tällä kokeella voitte myös testata suulakepuristettujen levyjen tai Uretaanilevyjen käyttömahdollisuutta rakenteessa. Siis jos tulee vesihelmiä muovin alle, ei pidä myöskään käyttää tiiviitä eristeitä tai maaleja pinnoittamisessa.
Paras ja pitkäikäisin tulos saavutetaan aina eristämällä ulkopuolelta, niin lattiat, kuin seinätkin erinomaisesti vesihöyryä läpäisevillä Fuktisol eristeellä.
Levyn hyvä ja jäätymätön pystysalaojitus eliminoi myös ulkopuolen vedenpaineen, maan ja seinän välistä.
Myös sisäilman laatu paranee ja maakellarinomainen tunkkainen haju poistuu, lisäksi tuuletuksen tarve kosteuden osalta vähenee.
Kiitoksia Matti!Ehkäpä tosiaan on viisainta kiertää koko sokkeli fuktisolilla kun kerran kaivetaan,siinä konkurssissa moinen lisäkustannus ei enään maata kaada.Olisiko siis viisainta kaivaa myös tuo kadun puoli auki ja salaojittaa vaiko vain kolme seinää?Tuota kadun puolen kaivamista en mielelläni tekisi kun se tietää sitten myös vanhan ja kauniin pensasaidan lähtöä.
Rossin lämpötilaa tulee osaltaan nostamaan myös tulisijat jotka tehdään asuinkerrokseen purettujen tilalle.
Tuo käyttämäni kosteusmittari oli vuokraamosta haettu pintakosteusmittari jonka käyttöön sain ohjeistuksen vuokraamossa.Mittarissa oli eri materiaaleille(puu,betoni jne.) omat ohjearvot kosteudesta jotka ilmaistiin prosentteina.Kuivan betonin ohjearvo oli 3-5%.Mittari oli niin helppokäyttöinen kuin olla ja voi joten käyttäjässä tuskin oli vikaa.
Liekö sitten noita painoprosentteja?
Tuo käyttämäni kosteusmittari oli vuokraamosta haettu pintakosteusmittari jonka käyttöön sain ohjeistuksen vuokraamossa.Mittarissa oli eri materiaaleille(puu,betoni jne.) omat ohjearvot kosteudesta jotka ilmaistiin prosentteina.Kuivan betonin ohjearvo oli 3-5%.Mittari oli niin helppokäyttöinen kuin olla ja voi joten käyttäjässä tuskin oli vikaa.
Liekö sitten noita painoprosentteja?

