Sähköt nollassa

[miksei]

Johdot siten väärinpäin että kolmevaihevikarille tulevat johdot olikin laitettu lähtevien puolelle ja päinvastoin. Toimi kyllä kun sen perässä oli vain yksi voimavirtapistorasia. Kun piti lisätä tavallinen pistorasia, nolla ei tullutkaan läpi. Keskuksen kasaajalla oli käynyt siis moka.

[MX1K]

Ei ollut vanha johto, 2002 laitettu. Itsekin laittanut valokatkaisijalle virtaa mmj:llä. Siinä sit tussilla maalannut kevin ja sinisen vaiheen väriin. Olipa tässä kolmisen vuotta sitten rakennetussa sulaketaulussa vikavirtasuojakin väärin päin. Tulevat ja lähtevät johdot. Toimi reilun vuoden kunnes tuli ilppiasentaja ja löysi vian. Ei sähköhommelit vaikeita ole, siinä pitää vaan olla koko ajan enemmän kuin tarkkana. Putket voi vuotaa ja kastella, sähkö tappaa.

Kyllä sähkö tappaa myös sen sähkärin kun ei arvaa sellasta tehdyn tai huomaa niitä haalistuneita tussejas siinä kevin päällä...
Ei näin, ei todellakaan näin. Torppa kun palaa tai joku kuolee niin kaikki maksavat osapuolet paitti sinä voi pestä kätensä.

[kaukomäki]

Kyllä sähkö tappaa myös sen sähkärin kun ei arvaa sellasta tehdyn tai huomaa niitä haalistuneita tussejas siinä kevin päällä...
Ei näin, ei todellakaan näin. Torppa kun palaa tai joku kuolee niin kaikki maksavat osapuolet paitti sinä voi pestä kätensä.

Se on notta vähän sillälailla että jos joku on niin amatööri että menee sörkkimään rasioita, johtoja tms. ilman että on ottanut sulaketta pois tai päävirtoja, niin on oma häpeä jos kuolee saamaansa tälliin.

[MX1K]

Kyllä sähkö tappaa myös sen sähkärin kun ei arvaa sellasta tehdyn tai huomaa niitä haalistuneita tussejas siinä kevin päällä...
Ei näin, ei todellakaan näin. Torppa kun palaa tai joku kuolee niin kaikki maksavat osapuolet paitti sinä voi pestä kätensä.

Se on notta vähän sillälailla että jos joku on niin amatööri että menee sörkkimään rasioita, johtoja tms. ilman että on ottanut sulaketta pois tai päävirtoja, niin on oma häpeä jos kuolee saamaansa tälliin.

No eipä ole.
Rasiat on suunniteltu niin että ne voi ammattimies turvallisesti avata ja sörkkiä sähköt päällä. :)

[kaukomäki]

Kyllä sähkö tappaa myös sen sähkärin kun ei arvaa sellasta tehdyn tai huomaa niitä haalistuneita tussejas siinä kevin päällä...
Ei näin, ei todellakaan näin. Torppa kun palaa tai joku kuolee niin kaikki maksavat osapuolet paitti sinä voi pestä kätensä.

Se on notta vähän sillälailla että jos joku on niin amatööri että menee sörkkimään rasioita, johtoja tms. ilman että on ottanut sulaketta pois tai päävirtoja, niin on oma häpeä jos kuolee saamaansa tälliin.

No eipä ole.
Rasiat on suunniteltu niin että ne voi ammattimies turvallisesti avata ja sörkkiä sähköt päällä. :)

No kyllä se typeryyttä on jos sormella koittaa mittarin sijaan. Sähkömiehen työkalu on mittari, gynegologin sormet.

[kkk]

Keviä on käytetty kylmästi yleisenä maapiuhana, ruskeaa jatkuvana virtana ja sininen (jota luulit maaksi) toi vaiheen kylppärin valokatkaisimen kautta peilikaapin lampulle.
Noin se nimittäin on pakko tehdä, jos on liian nuuka ostamaan neli- tai viisipiuhaista kaapelia.

Myöskin 3 x 1,5 MMJ:tä saa yleisesti Kevittömänä, oisko värit mu, ru, sin ?, kannttaa tätä varata ko tilanteeseen.

[Labyrint64]

Kymmenen vuotta sitten sai ainakin käyttää nollaa (sinistä) jännitejohtona. MUTTA tärkeää on merkata johdot eli musta teippirenkula väärinkäytetyn johdon ympärille. Parhaan saa kun leikkaa 2cm pätkän sähköteippiä ja liimaa liimapinnat toisiinsa johdon ympäri. Jos vain kieputtaa teippiä johtimen ympäri niin vuosien saatossa teippi saattaa pyöriä itsekseen auki ja tippua rasian pohjalle. Liimapinta liimapinnassa puree hyvin.

Katkaisijalla on melkein pakko käyttää nollajohtoa jännitteen siirtoon jos MMJ:llä vetää. Mut se on paskapuhetta että rasiat pitäis olla jännitteellisenä sörkittävinä. Ikinä ei pidä jännitteellistä johtoa koska sormin ja sähkäritkin sörrii niitä sähkärin ruuvarilla joka on eristetty. Itse kerran kytkin jännitteelliseen keskukseen (teollisuudessa normaalia kun koneet käy eikä koko keskusta voi vetää pimeeksi koska koneiden pitää pyöriä) uutta johtoa ja sähkömiehen pihdeillä otin kiinni eräästä toisesta johdosta ja väänsin sitä hieman syrjään. Kuului kunnon pamaus ja sulake paloi. Pihtien terävä reuna oli puristuksen saattelemana painunut johtimen eristeen läpi tai ainakin niin lähelle kuparia että sähkö hyppäsi läpi. Opetus tuokin.

Se on kuitenkin selvää että kytkentöjä tehdessä AINA sulake pois tai vielä varmempi että pääkytkin nollalle. Monissa taloissa saa virtakynän hehkumaan irrallisesta nollajohtimesta koska joku laite jossain päin taloa vuotaa virtaa läpi. Vanha pesukone kuulemma saattaa näin tehdä. Tuo vuotovirta harvoin riittää tappamaan mutta oon mitannut maata vasten jopa 90 voltin jännitteitä.

Ainiin, sähkäreiden ikivanha konsti joka on monilla tullut ihan rutiiniksi on lyödä VARMANA PITÄMÄNSÄ jännitteettömän johtimen päähän sormella nopeasti. On kuulemma joskus pelastanut hengen. Pitää lyödä siksi että muuten voi sähköisku vetää lihakset kramppiin etkä pääse johdosta enää eroon. Lyömällä käden liike jatkuu vaikka tuliskin tälli.

[pekkap]

Kymmenen vuotta sitten sai ainakin käyttää nollaa (sinistä) jännitejohtona. MUTTA tärkeää on merkata johdot eli musta teippirenkula väärinkäytetyn johdon ympärille. Parhaan saa kun leikkaa 2cm pätkän sähköteippiä ja liimaa liimapinnat toisiinsa johdon ympäri. Jos vain kieputtaa teippiä johtimen ympäri niin vuosien saatossa teippi saattaa pyöriä itsekseen auki ja tippua rasian pohjalle. Liimapinta liimapinnassa puree hyvin.

Katkaisijalla on melkein pakko käyttää nollajohtoa jännitteen siirtoon jos MMJ:llä vetää.

Ei kai tässä kukaan (ainakaan minä) ole yrittänyt väittää etteikö sinistä saisi käyttää katkaisijan kytkemisessä myös jännitteen siirtoon. (siis MMJ 2x1,5N rasialta katkaisijalle, ruskea kiinteä vaihe, sininen katkaisijan katkoma vaihe).
Sinisen käyttö tällä tavalla on laillista (ollut aiemmin ja on edelleen).
Mutta se mikä ei ole määräysten mukaista on kevin käyttö esim. kruunukatkaisijan kytkemiseen MMJ-3x1,5S-johdolla. Ei vaikka merkitsisi teippaamalla.

[MX1K]

Kymmenen vuotta sitten sai ainakin käyttää nollaa (sinistä) jännitejohtona. MUTTA tärkeää on merkata johdot eli musta teippirenkula väärinkäytetyn johdon ympärille. Parhaan saa kun leikkaa 2cm pätkän sähköteippiä ja liimaa liimapinnat toisiinsa johdon ympäri. Jos vain kieputtaa teippiä johtimen ympäri niin vuosien saatossa teippi saattaa pyöriä itsekseen auki ja tippua rasian pohjalle. Liimapinta liimapinnassa puree hyvin.

Pitäähän se liimapinta joo mutta luonnollisesti aina pyritään käyttämään vaiheina vaiheväreissä olevia johtimia.
Sinisen saa teipata mutta kevia ei.

Katkaisijalla on melkein pakko käyttää nollajohtoa jännitteen siirtoon jos MMJ:llä vetää. Mut se on paskapuhetta että rasiat pitäis olla jännitteellisenä sörkittävinä. Ikinä ei pidä jännitteellistä johtoa koska sormin ja sähkäritkin sörrii niitä sähkärin ruuvarilla joka on eristetty. Itse kerran kytkin jännitteelliseen keskukseen (teollisuudessa normaalia kun koneet käy eikä koko keskusta voi vetää pimeeksi koska koneiden pitää pyöriä) uutta johtoa ja sähkömiehen pihdeillä otin kiinni eräästä toisesta johdosta ja väänsin sitä hieman syrjään. Kuului kunnon pamaus ja sulake paloi. Pihtien terävä reuna oli puristuksen saattelemana painunut johtimen eristeen läpi tai ainakin niin lähelle kuparia että sähkö hyppäsi läpi. Opetus tuokin.

No eihän niiden pakko ole olla mutta siihen pyritään ettei olis jännitteellisiä osia näkyvillä ja sitten kun sinne tehdäänkin muutoksia ja se kevikevi luullaan jännitteettömäksi ja jätetään rasian pohjalle ilman hupparia...

Se on kuitenkin selvää että kytkentöjä tehdessä AINA sulake pois tai vielä varmempi että pääkytkin nollalle. Monissa taloissa saa virtakynän hehkumaan irrallisesta nollajohtimesta koska joku laite jossain päin taloa vuotaa virtaa läpi. Vanha pesukone kuulemma saattaa näin tehdä. Tuo vuotovirta harvoin riittää tappamaan mutta oon mitannut maata vasten jopa 90 voltin jännitteitä.

Kyllä se vuotovirtakin ripsauttaa mehevästi. :)

Ainiin, sähkäreiden ikivanha konsti joka on monilla tullut ihan rutiiniksi on lyödä VARMANA PITÄMÄNSÄ jännitteettömän johtimen päähän sormella nopeasti. On kuulemma joskus pelastanut hengen. Pitää lyödä siksi että muuten voi sähköisku vetää lihakset kramppiin etkä pääse johdosta enää eroon. Lyömällä käden liike jatkuu vaikka tuliskin tälli.

Joo, toi opetettiin koulussa hyväksi keinoksi hengen säilyttämiseksi parin tällin verran pidempään. Rutiiniksi tullut jo itelläkin, Sellanen nopee pyyhkäsy sormen pään kanssa.

[vesahy]

Minä en sormiani pistäisi peliin edes tuon vertaa. Minä oikosuljen johdot tyynen rauhallisesti ruuvimeisselillä ja jos se ei olekaan jännitteetön, niin komiastihan se rapsahtaa.

Mennee jo hiukan otsikon ulkopuolelle, mutta nuorena poikana opettelin laivoja rakentamaan telakalla. Siellä hitsausvirta tuotiin rakenteilla olevaan laivaan ranteenpaksuista kaapelia pitkin keskukseen, johon sai panna omat kaapelinsa kiinni ihan vaan mutterikiinnityksellä. Vaikka jännitteet ovat hitsauksessa vaarattomat, niin ampereita kyllä löytyy. Isosta jakoavaimesta katosi hetkessä toinen puoli, jos sen sattui vahingossa oikosulkemaan keskuksen kuoren kanssa.

[tarpola]

Niin se on näköjään sähköalallakin että säännöt ovat sääntöjä mutta melkeinpä tärkein osattava on Murphyn laki.

Omaan ammattitaitooni liittyvistä asioista tuon jo tiesinkin, tai oikeastaan elämä on sen opettanut. Toki jotain muuta joskus luulin.

[vesahy]

Tietoa sähköistä etsiessäni kuukkelin haaviin osui oivallinen dokumentti, jonka haluan jakaa teidän kanssanne.

Sähköturvallisuusmääräykset kuvina