Loppukesästä lunastin omani ja sukuni hämmästykseksi itselleni isovanhempieni v. 1946 rakentaman rintamamiestalon. Isoisäni ja naapurinmiesten hirsistä rakentama talo, nk. "siirtoväen pika-asutustoimintaa varten valmistettu maatalousseurojen keskusliiton asutusvaliokunnan tyyppitalo A5" sijaitsee navetoineen, talleineen ja aittarakennuksineen Pohjois-Savossa, yli 400 km päässä kotoani. Vaikka välimatka on melkoinen, ovat ajatukseni koko ajan siellä
Taloon on rakentamisen, siis 40-luvun, jälkeen tehty seuraavat nykyaikaistamiset: Sähköt 50-luvulla, johtoja uudistettu ihan oikean sähköfirman toimesta parikymmentä vuotta sitten, jolloin taloon on laitettu sähköpatterit. Tuolloin isoäitini ei enää jaksanut lämmittää läpi talven tuvan suurta leivinuunia. Tupaan tulee kaivosta juokseva vesi. Viemäröinti on suoraan rinteeseen. Pärekatto on näkyvissä avovintillä, mutta sen päälle on laitettu peltikatto joskus parikymmentä vuotta sitten. Toinen osa vintistä on tehty 50-luvulla talon nuorten makuukammariksi. Siellä on aito Porin Matti lämpöä antamassa ja Marilynin ja Beatlesin kuvat seinillä! Katto ei ole koskaan vuotanut mistään. Jos nyt oikeaa termiä osaan käyttää, seisoo talo rossipohjan päällä. Kissanluukuista näkee talon alle eikä lattia ole mistään romahtanut. Sauna on ulkorakennuksessa, mutta se on sellaisessa kunnossa, että sitä ei voi enää käyttää. Kompostoiva sähkövessakin on laitettu, kun edesmennyt isoisäni meni muinoin niin huonoon kuntoo, että pihan perälle oli vaikea talvipakkasille metrisessä hangessa tarpoa. Vaan sen koommin tuota laitosta ei kukaan ole käyttänyt, sillä "on sitä huussia aina ennenkin käytetty"
Ja nyt sitten kysymyksiin. Mitenkäs laitan talon talviteloille? Kissanluukut? Uunien pellit? Peruslämpö? Ikkunoiden tiivistämiset? Kunnan nuohooja kävi pari viikkoa sitten katsomassa, että uunissa ja hellassa voi huoleta polttaa puuta. Uskaltaakos vielä syyslomalla tehdä tulet, kun viimeksi on poltettu varmaankin silloin toissavuonna?



