Maanvaraisen laatan eristäminen

Kaipaatko vinkkiä ikkunoiden kunnostukseen? Mitä tehdä pinkopahveille?
Vastaa Viestiin
Tuittu
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10
Liittynyt: Pe Maalis 25, 2005 16:28

Maanvaraisen laatan eristäminen

Viesti Kirjoittaja Tuittu »

Hei!

Ihan alkuun suuret kiitokset loistavasta palstasta!!! :D

Sitten asiaan: ollaan ostamassa 1947 rakennettua taloa, joka on perustettu maanvaraiselle laatalle loivalle rinnetontille. Kellari on korkea, 2,20 m, puurakenteet sijaitsevat korkealla: kellarista ehkä n. 50 % on maan alla, loput maan pinnan yläpuolella eli matkaa maasta puurakenteisiin on paljon. Kellari on tällä hetkellä viileä; siellä on kyllä joitakin pattereita, mutta ne ovat olleet poissa käytöstä. Kellarissa sijaitsee iiiiiso autotalli, pannuhuone, aula/pukeutumistila ja pesuhuone + sauna (näkyvät jo alkuperäisissä piirroksissa!). Nyt kellarin lattia ja seinät ovat joka paikassa pinnoittamattomat, lukuun ottamatta ph+s, joissa laattaa ja saunassa puupanelointi (nämä tehty joskus kauan sitten). Meillä olisi tarkoitus pitää pesutilat samassa paikassa, mutta lattialämmitystä tekisi kyllä kovasti mieli... Samaten isosta autotallista olisi tarkoitus ottaa noin kolmasosa käyttöön kodinhoitotilaksi, sinne siis pitäisi vetää viemäröinti ja vedet. Mitään varsinaisia oleskelutiloja kellariin ei tule.

Kuntokartoituksessa kellarissa on lattioissa ja seinissä todettu tyypillistä kivikellarin kosteutta, josta ei vaaraa rakenteille niin kauan, kun pinnat ovat vapaina. Suunnitelmissamme on salaoja+sadevesi-remontti, jonka yhteydessä perusmuurin eristys Fuktisolilla tms., jolloin saamme perusmuurin kuivimissuunnan käännetyksi ulospäin. (Mitä muuten kellarin/sokkelin maan pinnan yläpuoliselle osalle tehdään?)

Kuntokartoituksessa tuli ilmi, että varsinkin sauna- ja pesutilojen seinien alaosissa on kosteutta, jonka epäillään tulevan maaperästä. Kartoituksessa sanotaan näin: "Kellarikerroksen tilojen lattioissa ja kiviainesrakenteisten seinien alaosissa havaittiin paikoin kellaritiloille tyypillistä kohonnutta kosteutta pintakosteustunnistimella tutkittaessa. Koesteus on peräisin maaperästä. Havaitusta kosteudesta ei ole merkittävää haittaa kiviaineisille rakenteille. Kosteus tulee huomioida mikäli kellarin käyttötarkoitusta muutetaan enemmän asumis- tai oleskelukäyttöön. Tällöin kosteuden syyt tulee eliminoida ja korjata tarpeen vaatimassa laajuudessa." Nyt olemmekin siis huolissamme lattiasta :? . Mitä kellarin lattialle tulee tehdä ennen uusien pesutilojen )vedeneristyksineen ja lattialämmityksineen) ja kodinhoitotilan rakentamista? Mitkä ovat vaihtoehdot eristämiselle - ei kai koko laatan purkaminen ole ainoa mahdollisuus? Kellarissa on lattiapinta-alaa varmaan lähemmän 200 m2, joten laatan purkaminen ei kamalasti houkuta. Sitä paitsi, jos tuolle koko alalle alkaa laittaa salaojittavaa eristettä, niin ei meillä sitten muuhun remonttiin olekaan enää varaa (ja sitä remonttia riittää - talo melko lailla alkuperäisessä kunnossa).

Kiitokset neuvoista jo etukäteen :)

edit: ulosannin selkeyttämistä...
Jukka68
Jäsen
Jäsen
Viestit: 434
Liittynyt: Pe Maalis 11, 2005 11:39
Paikkakunta: Oulun lääni

Viesti Kirjoittaja Jukka68 »

Onko tietoa mitä tuolla laatan alla on? Jos eristys ja kapillaarikatko puuttuu, taitaa lattian piikkaus olla edessä. Eristämätöntä laattaa kun lämmitetään, karkaa lämpö maaperään ja eiköhän sieltä myös kosteus ala nousta ylös
Jos laatanalus on ok,mitä suuresti epäilen,anteeksi vain, niin lämmityksen saa esim saneerausmatolla ja viemäröinnille roilot lattiaan.
Kannattaa aukaista jostakin kohtaa lattiaa ja tutkia mitä on syönyt.
En kyllä yhtäkkiä keksi muuta konstia tehdä tuota remppaa oikeaoppisesti kuin purkaa vanha laatta pois ja laittaa kaikki uusiin puihin.
Ja lopuksi lohdutuksen sanoja: Meillä vastaava urakka parasta aikaa käynnissä, lattiaa revitään auki n 100m2, joten yksin et ole,kohtalotovereita riittää :)
Tuittu
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10
Liittynyt: Pe Maalis 25, 2005 16:28

Viesti Kirjoittaja Tuittu »

Tuota mä vähän pelkäsinkin... :roll:

Pitääkö laatta sitten purkaa kokonaan vai riittääkö purkaminen vain lattialämmitetyn osan kohdalta? Kapillaarisesta kosteudesta ei kuntokartoittaja ollut niin huolissaan, kun puurakenteisiin on tosiaan matkaa. Jotenkin kammottavalta urakalta tuntuu nimittäin alkaa piikata esim. sitä valtavaa autotallia, joka jää kuitenkin viileäksi tilaksi. Kodinhoitohuoneeseenkaan ei ole lattialämmitystä tulossa, ainoastaan viemärit ja vesi.
Tuittu
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10
Liittynyt: Pe Maalis 25, 2005 16:28

Viesti Kirjoittaja Tuittu »

Kuntokartoittajan (Raksystems) kanssa juteltiin alapohjasta, ja hän oli sitä mieltä, ettei lattiaa tarivtse eristää. Perusmuurin eristys ja salaojat kuulemma vähentävät kosteusrasitusta olennaisesti, ja koska arvot ovat nytkin melko matalia, ei maaperästä tuleva kosteus olisi kovin merkittävä riskitekijä - tosiaan kun puurakenteet alkavat vasta yli kahden metrin korkeudelta, niin kapillaarisen siirtymänkään ei niin korkealle pitäisi ulottua. Hän ehdotti nykyisen betonilattian päälle Finnfoamia, jonka päälle teräsverkko, lattialämmitys ja uusi lattia laatoituksineen. Nostaa lattiaa kymmenisen senttiä, mutta varaa on. Ainoastaan pesuhuoneen osalta lattiaa pitää ehkä vähän piikata, koska se on jo valmiiksi hiukan korkeammalla, joten vanhojen laattojen päälle ei viitsi laittaa - ettei tila madallu liikaa.

Nii-in, ristiriitaisia neuvoja eri tahoilta, ja omaa kokemusta niin vähän, ettei oikein tiedä mitä neuvoa seuraisi... Luultavasti kuitenkin jätämme piikkaamati, olisi se niin iso urakka :roll: .
Jukka68
Jäsen
Jäsen
Viestit: 434
Liittynyt: Pe Maalis 11, 2005 11:39
Paikkakunta: Oulun lääni

Viesti Kirjoittaja Jukka68 »

Onpa erikoinen neuvo, ettei tarvi lattiaa eristää. Kyllä tuolla konstilla tulee aika eksoottinen lattiarakenne. Älkää lähtekö tuohon vedätykseen ,ainakaan vielä. Miettikää tarkkaan, ettei tule tehtyä sutta.
Tuittu
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10
Liittynyt: Pe Maalis 25, 2005 16:28

Viesti Kirjoittaja Tuittu »

Niin, on se tosiaan omituista, miten niin ristiriitaista infoa on tästäkin asiasta. Toisaalta, en tiedä irl ketään, joka olisi täyskorkean kellarin lattian avannut ihan vain eristämisen takia :? . Vanhemmillani talossa samanlainen tilanne kuin meillä, ei ainakaan 20 asutun vuoden aikana tullut mitään ongelmia. Tietenkään yksittäistapauksista ei voi vetää johtopäätöksiä, mutta... Ja siis kellariin ei ole tulossa mitään varsinaisia asuintiloja, pelkästään pesutilat + sauna + khh.

Vaikea tietää, mistä sitä asiaa sitten vielä selvittelisi. Eristeen ja moisten töiden suorittajat toki pitävät hommaa välttämättömänä, toisaalta tämä Raksystemsin oikeinkin pätevän oloinen tarkastaja ei. Etta mistä sitä lisatietoa päätöksen tueksi sitten saisi :?:
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Käytännössä kellarin seinärakenne maanalaisella osalla toimii aivan samoin, kuin lattiakin, molemmissa on maaperä betonirakenteen ulkopuolella.
Tiiviit pinnat ulkopuolella estävät rakenteissa betonin ulospäin kuivumisen ja lämpöeristeet sisäpinnassa jäähdyttävät betonin lämpötilaa.
Paras rakenne on lämmöneriste ulkopuolella ja rakenne ulospäin harveneva, muut ovat sitten kompromisseja.
Ympäristöministeriön rakentamistapaohjeissa C2, mitkä uusittiin vuonna -98 lukuisten rakentamisessa esiintyneiden kosteusongelmien johdosta on aiheeseen puututtu, kieltämällä muovikalvon käyttö muualla, kuin sisäpinnassa. Ohjeissa myös suositellaan pääosan lämmöneristeestä sijoittamista ulkopintaan, paremman kosteusteknisen käyttäytymisen vuoksi.
Piikkaaminen ja purkaminen on tietysti työlästä ja siksi sinulle on ehdotettu kompromissia lattiarakenteeksi.
Suulakepuristettu lämmöneriste on varsin höyrytiivis ja silloin rakenteelle jää mahdollisuus kuivua ainoastaan sisäänpäin ja mikäli laatta on paksu on kuivuminen tällöin varsin hidasta.
Kuivumiseen vaikuttaa myös huomattavasti sisäilmassa vallitseva kosteuden tiheys.
Mikäli sisäpinnassa halutaan käyttää höyrytiiviitä pinnoitteita, niin ainoaksi kuivumissuunnaksi jää väli- ja ulkoseinät. Tällaisessa rakenteessa saattaa esiintyä voimakasta väliseinien kapillaarisuutta ja riski ylimmäisenkin laatan vettymiseksi on olemassa, alimmaisessa laatassa se on varma.
Mikäli on aivan pakko tehdä kompromissi suosittelisin rakenteeksi seuraavaa: Vanha betonilaatta, perusmuurilevy seinille käännettynä ja jalkalistassa parin millin rako vesihöyryn tuulettumiseksi sisätilaan, josta se tuuletetaan ilmanvaihdolla eteenpäin, lämmöneriste ja lopuksi pintabetonivalu.
Rakennetta on käytetty menestyksellisesti melko suurissakin kohteissa, kuten sairaaloiden lattiasaneerauksissa.
Lämpöeristää lattiarakenne pitää nykytietämyksen mukaan aina ja hyvin varsinkin lattialämmitystä käytettäessä.
Lämpöeristämättömyydestä seuraa takuuvarmasti melkoiset lämmityskustannukset ja kosteusvaurioiden riski on varsin suuri maaperän lämmitessä. Mikäli vielä käytetään samalla vesihöyryä läpäisemättömiä pinnoitteita, muovimattoja tai vesieristeitä tilanne huononee entisestään.
Tuittu
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10
Liittynyt: Pe Maalis 25, 2005 16:28

Viesti Kirjoittaja Tuittu »

Kiitos Matti vastauksesta!
Matti Alander kirjoitti:Kuivumiseen vaikuttaa myös huomattavasti sisäilmassa vallitseva kosteuden tiheys.
Olimme suunnitelleet asentavamme pesuhuoneen vanhaan tuuletusräppänään sellaisen kosteudentunnistimella varustetun venttiilin - olisiko tämä riittävä ratkaisu sisäilman kostuestiheyden vähentämiseksi?
Mikäli sisäpinnassa halutaan käyttää höyrytiiviitä pinnoitteita, niin ainoaksi kuivumissuunnaksi jää väli- ja ulkoseinät. Tällaisessa rakenteessa saattaa esiintyä voimakasta väliseinien kapillaarisuutta ja riski ylimmäisenkin laatan vettymiseksi on olemassa, alimmaisessa laatassa se on varma.
Mitkä pinnoitteet sitten olisivat parhaita? Märissä tiloissa ei kai juuri vaihtoehtoa ole, vesieristeet on pakko tehdä ja kaakeli pintaan, mutta se pukeutumistila ja kodinhoitohuone olisi varmaan mahdollista toteuttaa monellakin eri tavalla. Kun uusi seinä rakennetaan autotalliin tuon kodinhoitotilan erottamiseksi, niin siihen voi kai laittaa jonkun kapillaarikatkon vanhan laatan ja uuden seinärakenteen (varmaan helpointa tehdä joistain harkoista tms.) väliin..? Aiheuttaako nimenomaan lattialämmitys sen suurimman riskin - sitä kun ei tosiaan tarvita kuin pesuhuoneessa, eikä sitäkään ole tarkoitus lämmittää kuumaksi (niin kuin monella tuntuu olevan tapana, kyläpaikoissa olen asiaa ihmetellyt), vaan vain sen verran, että ilkeää paljaalla jalalla astua.
Mikäli on aivan pakko tehdä kompromissi suosittelisin rakenteeksi seuraavaa: Vanha betonilaatta, perusmuurilevy seinille käännettynä ja jalkalistassa parin millin rako vesihöyryn tuulettumiseksi sisätilaan, josta se tuuletetaan ilmanvaihdolla eteenpäin, lämmöneriste ja lopuksi pintabetonivalu.
No, juuri mikäänhän ei ole pakko, mutta niin kuin sanottu, piikkaaminen olisi todella iso savotta ja työtä riittää kohteessa muutenkin... Ajattelen ennemminkin niin päin, että mikäli piikkaaminen ei ole "pakko", niin sitten tehdään jotenkin toisin. Sitten tuo mainitsemasi tuuletusrako jalkalistan välissä - miten tuo tuuletusrako toteutetaan vesieristetyssä tilassa? Edelleen mietin myös tuota ilmanvaihtoa, että onko se kosteustunnistimellinen venttiili riittävä vai pitäisikö kellariin asentaa jokin tehokkaampi ilmanvaihtotapa... Voiko koneellisen ilmanvaihdon asentaa vain yhteen kerrokseen? Muissa kerroksissa on joka huoneessa noita räppänöitä, jotka olisi tarkoitus varustaa nykyaikaisiksi allergiasuodattimin jne.

Sitten vielä kysyisin sitä, että koskevatko nämä toimenpiteet nyt siis vain niitä tiloja, joissa tehdään pinnoitteita - annetaanko vanhan autotallin, pannuhuoneen ja viileän kellaritilan olla ihan sellaisena, kuin nytkin ovat? (Nämä kaikki ovat varmaan ihan hölmöjä kysymyksiä, mutta kun itse ollaan tosiaan aika kokemattomia, eikä uskalla kuitenkaan antaa remonttimiehille ihan vapaita käsiä, niin pitää koittaa ottaa kaikista asioista mahdollisimman hyvin selvää.)
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

1. Sisäilman kosteuspitoisuuteen pystytään vaikuttamaan monin keinoin, myös kellarissa.
Koneellisella ilmanvaihdolla saadaan hallittu ilmanvaihto, asuintiloissa joka toinen tunti ja varastotiloissa joka neljäs tunti.
Lämmittämällä rakennusta riittävällä määrällä lämpöä saadaan kuivumista aikaan ja yli 12 asteen lämpötiloissa sisäilman pisaroitumisen vaara alkaa olla jo hyvin pieni riski.
Ulkoilmalla pelkästään tuulettamalla ongelmia aiheuttaa kesäaikaan lämmin ilma, jonka absoluuttinen kosteussisältö on suuri. Talvella ulkoilma pakkaskausina on hyvinkin kuivaa, vaikka suhteellinen kosteus on suuri.
Suhteellinen kosteus on suhdeluku, joka ilmaisee kuinka paljon kosteutta ilmaan mahtuu prosentteina, ennenkuin se kyllästyy vedeksi.
Fuktisol tekniikalla kellarinseinän ulkopuolella tai lattian alla saadaan aikaiseksi ympärivuotinen kuivumisreaktio, seinärakenteen ja maan suuren lämpötilaeron ansiosta. Eli Fuktisol salaojittava lämmöneriste toimii myös kuivaajana rakenteessa, sen koko käyttöiän, Esimerkiksi vesivahingon kohdatessa rakennusta, Fuktisol tekniikka kuivaa perusmuurin tai lattian ilman koneellista kuivatusta.
Käyttää voidaan myös rakennustyömailta tuttuja Kondenssi tai Sorbtiokuivaajia, joilla sisäilman kosteutta voidaan laskea alle lattia- ja seinärakenteen kosteuden, jolloin rakenteiden kuivuminen sisäänpäin kiihtyy.
Tänä päivänä Kondenssikuivaimia toimitetaan jo vakiovarusteena uusissa talopaketeissa, jolloin kosteusprosentti pystytään pitämään ongelmallisissa ulkoilmalla tuuletetuissa rakenteissa alle homehtumisarvojen.
Sisäänpäin kuivuvia lattiapinnoitteita ovat esim. tiililaatat, jotka läpäisevät vesihöyryä kauttaaltaan, klinkkerit saumoistaan ja toisarvoisissa rakenteissa, kuten autotallissa riittää pelkkä betonipinta.
Puu taas uskomuksista huolimatta läpäisee vesihöyryä varsin huonosti.
Tuuletettavaa lattiarakennetta on tietysti vaikea asentaa pesutiloihin, sitä käytetään pääsääntöisesti käytettäessä puisia rakenteita betonilattian päällä.
Mutta mahdollista on myös käyttää tuuletusta kahden betonilaatan välissä, tällöin tarvitsemme erillisen hormin ja imurin, joka johdetaan katolle. Samalla hoituu myös Radon tuuletus tarvittaessa.
Tuuletettavista lattiarakenteista voit lukea lisää esim. Platonin kotisivuilta.
Pesutilojen koko on yleensä niin pieni, että sen kohdalla voidaan varmasti harkita lattian piikkaustakin ja Fuktisol tekniikkaa, jolloin rakenne voidaan muuttaa ulospäin kuivuvaksi. Samalla saadaan myös lisäturvaa mahdollista vesieristeen vuotamista vastaan.
Toivottavasti vastauksestani on hyötyä. Ensi viikon vietän Espanjan auringossa, palataan aiheeseen tarvittaessa viikon kuluttua.

Terveisin

Matti Alander
Vastaa Viestiin