Kellarin kosteus ja lämmöneristys remontti?

[Anak]

Radon on kaasu joka purkautuu pienemmän paineen suuntaan, tällöin putki maanpinnalle Fuktisol kerroksesta, päästää Radonin purkautumaan ulkoilmaan.
Fuktisol eristettä on Ruotsissa käytetty myös rakennuksen Radon tuuletukseen, mutta tästä ei minulla vielä ole riittävästi tietoa, mutta tutkin asian ja palaan tarvittaessa aiheeseen.

Voisitko Matti selvittää tuon rakenteen? Itsellä tulee kyseeseen kellarin lattiarakenteen uusiminen ja radonin poisto täytyy tehdä. Fuktisol houkuttelisi koska jäisi erillinen kapillaarikatko pois. Eli, miten tehdä lattian rakenne jos tarvitaan radonin poisto ja käytetään Fuktisolia?

-Antti

[Matti Alander]

Soitan huomenna Ruotsiin asiantuntijalle ja pyrin vastaamaan kysymykseesi viikonlopun aikana.
Kapillaarikatkon tarpeen poistuminen todella vähentää kaivuutarvetta, sekä sallii suurempia huonekorkeuksia.
Lattialämmitysten alle kannattaa kuitenkin koettaa saada reilusti eristettä, mielestäni 15 cm on aivan minimi ja 20 cm olisi tavoiteltava.
Paksu eristys on kannattavaa energiataloudellisesti, sekä kosteusteknisesti.

[HillyMan]

Jos haluan säilyttää huonekorkeuden joka yltää 2 metriin niin se tarkoittaisi että on kaivettava vanhan lattiapinnan alle koko eristyspaksuus. Ja kun riviteeraus seisoo vanhan lattian päällä niin se hankaloittaa edelleen.
Eli jos kaivan 20cm lattian alle niin hiekka valuu aika varmasti vanhan lattian eli riviteerauksen alta pois, heikentääkö se jotenkin sitä rakennetta?
Ei kuitenkaan haluttaisi purkaa riviteerausta ja tehdä se uuden valuun jälkeen uudestaan, kauhea homma. Mielellään tekisin sen ilman tuota purkamista. Kun vanha lattia on mitä todennäköisimmin valettu sokkelin jälkeen niin liika kaivaminen voi romahduttaa koko riviteerauksen?

Astetta hankalampi homma.

[AKA]

Hmm... Juuri, kun luulin tajuavani kellarin kosteus käyttäytymisestä edes aavistuksen sekoitti Howerin pohdiskelut ko. asioista paljon!

Miten on nyt esimerkiksi kosteus eristyksen kanssa lattiasta kattoon? Ei hyvä sisään päin kuivumisen kannalta, mutta sellainen kumminkin vaaditaan.

[Hower]

Matti Alanderilta:

Eristämätön lattia tai tiivis massa lattian alla varaa lämpöä eri tavalla, kuin sisäilma.
Mikäli on eristämätön lattia ja varsinkin lattialämmitys saattaa maaperän lämpötila olla huonetilan lämpötilaa korkeampi

Matin ykkösperuste Fuktisolin välttämättömyydelle on edelleen tuo ajatus että huonetilan ilman lämpötila voi olla kylmempi kuin ulkopuolinen maamassa...
Juuei, ilma EI varaa lämpöä, sitä lämmitetään. Yleensä kai asuinkäytössä olevien tilojen ilman lämpötila on n.18...24-asteinen. Pitäisi kai joskus porata reikä lattian läpi ja survoa lämpömittari siihen kosteanviileään maahan ja katsoa mihin asti lämpätila nousee. Jos se savensekainen perusmaa olisikin vaikka 25-asteista?
"..eristämätön lattia ja varsinkin lattialämmitys..."
- No, ei tietenkään ole mitään järkeä varustaa eristämätöntä lattiaa tehokkaalla lattialämmityksellä.

On totta, että kosteustekniikan ja rakennusfysiikan osaajia on harvassa ja maallikon on aika vaikea asiaa selvittää.
Kuitenkin tuotteen valmistajilla ja maahantuojilla on yleensä hyvät tiedot tuotteestaan. Lisäksi jonkun suositellessa tuotettaan on hyvä saada myös perustelut miksi tuote toimii ilmaistulla tavalla.

- Jep, myös rakentaja.fi-palstan sponsoreilla (valmistajilla) on yleensä hyvät tiedot tuotteestaan.

"perustelut miksi tuote toimii..."
-Enpä minä oikeastaan levyn toimintaperiaatetta sinänsä epäile yksinkertaisissa testiolosuhteissa. Kellarin seinässä noita muuttujia on kuitenkin vaan aika paljon. varsinkin jos laitetaan ne sisäpuolisetkin eristeet...

[Hower]

Matti Alanderilta

Sisäpuolen eristys voidaan asentaa ainoastaan yläpuoliseen osaan, ristikkäin 300 mm ulkopuolisen Fuktisol eristeen kanssa, jolloin kylmäsilta jää mahdollisimman pieneksi. Toinen mahdollisuus on eristää sisäpuolelta koko matkalta, mutta tällöin sisäpuolen eristeen eristyskyvyn pitäisi olla ulkopuolen Fuktisolia vähäisempi, jotta rakenteen kastepiste muodostuisi Fuktisol kerrokseen.

Ajatellaan että kellarin korkeus on vaikkapa 2,1 metriä ja n.2/3-osaa siitä on maapinnan alapuolella. Fuktisolilla hoidetaan maanpinnan alapuolinen lämmönersitys (1,4m). Yläosaan sisäpuolinen muovieristys ristiin 30cm, eli katosta alaspäin 1,2 metriä. Eristämättä jää sisäpuolista alaosaa 90cm. Eihän se kylmäsilta häviä tällä "ristiinmenemisella" mihinkään, siitä tulee vain enemmän epäsuora... No nyt meillä on kuitenkin eristettä sisäpuolen seinässä 1,2metriä, alaosassa ei mitään. Kun rakennetaan pesuhuone niin pitäisi laatoittaakin. Eli muurataan harkoista seinä, alaosaan jää ilmarako betoniseinää vasten (tai eristetään sekin) ja yläosan takana on muovieriste (ilmarako?). Pintaan tasoite, vesieriste ja laatoitus. Sitten vaan toivotaan että paketista ei tullut niin lämmönpitävä että kastepiste muodostuu betoniseinään....
Kurkistetaan vähän ylöspäin: kattona onkin betoniholvi joka on kiinni kylmässä betoniseinässä! Pakkasta ulkona -30 astetta. Kylmäsiltahan muodostuukin sitä kautta, eli pitäisi lämpöeristää ja vesieristää myös katto.....

Fuktisol levy on myös jäätymätön, koska se on lämmöneriste, toimii pystysalaojitus tarvittaessa moitteettomasti myös talvella.
Myöskään vaakatasossa olevaa routaeristettä ei tarvita, koska Fuktisol kerros kellarinseinässä on joustava ja suojaa sokkelia routivan maan liikkeiltä.

"jäätymätön, koska se on lämmöneriste".... Niin on lasivillakin lämmöneriste. Ja hyvin joustaa.

Enää jää yksi kysymys, miksei Fuktisol levyjä ole jokaisessa uudisrakennuksessa ? En voi vastata muuta kuin käsittämätöntä !

Jees, uudisrakennuksissa onkin kapillaarikatkot anturoissa.

[Hower]

Jos nyt vielä vähän jatkan maallikon pohdintaa...

Matti Alanderilta:

"Ulkonakin on usein 100 % suhteellinen kosteus... Kellarinseinässä on se ero, että lämpötilaero ulospäin on ympäri vuoden, ei muuta."

- Usein ei ole lähimainkaan aina. Ja seinissä on myös se ero että, kellarin ulkopuolisessa maassa on aina 100% kosteus (ainakin meillä). Maan yläpuolella erittäin harvoin (ainakaan meillä).
- Jos ulkona maan päällä olisi Aina 100% suhteellinen kosteus niin puruseinäisiä taloja tuskin enää olisi jäljelläkään. Talojen seinärakenteet olisivat muutenkin aikalailla toisenlaiset kuin nykyisin ...ja sisällä kosteudenpoistajat. Niinkuin meillä on kellarissa. Vempele maksaa halvimmillaan alle sata euroa ja vähän tehokkaammalla mallilla saa kellarin ilman niin kuivaksi itse tuotetusta ja maaperästä sisäänpäin tunkevasta kosteudesta että silmät kuivuu päähän... Joo, ei ole "oikeaoppinen" ulospäin kuivuva ratkaisu, mutta toimii. Kaksi koneellista pyykkiä kuivuu yön aikana mukavasti, rakenteet kuivuu, ilma kuivuu ja vettä valuu viemäriin litrakaupalla ilman 15 000 -20 000 €::n hintaista urakointia. Lämpötaloudellisesti ja rakennustarvikekauppiaiden kannalta varmaan huono ratkaisu, mutta vanhassa talossa eletään muutenkin normien ulkopuolista elämää...

"Yläosan eristys pitää ratkaista jollain tavoin, kombromissina voidaan käyttää yläosassa ohuempaa eristystä tai sisäpuolista eristystä.
Sisäpuolen eristys voidaan asentaa ainoastaan yläpuoliseen osaan, ristikkäin 300 mm ulkopuolisen Fuktisol eristeen kanssa, jolloin kylmäsilta jää mahdollisimman pieneksi."

Mietitäänpä vaikka 1800-luvulla rakenettua täystiilistä kerrostaloa joka on periaatteessa yhtä kylmäsiltaa. Todenäköisesti tiilien kestäminen ja rappauksen pysyminen ulkopinnassa Suomen olosuhteissa perustuu ainakin jonkun verran siihen että seinä on kohtuullisen lämmin: eli kun syystalvella viistosade kastelee rappauspinnan ja yöllä tulee pakkanen niin seinässä on riittävästi lämpöä, joka auttaa haihduttamaan kosteuden pois eikä jäätyminen pääse rikkomaan tiili- tai rappauspintaa. Enpä ole kenenkään kuullut ehdottavan sisäpuolista lämpöeristystä perinteiseen massiivirakenteiseen tiiliseinään. Seuraukset voisivatkin olla aika ikäviä...
Vertaisin kellarin kiviseinää täystiiliseinään ja pidän sisäpuolista lämpöeristystä jonkinlaisena riskinä. Ehkä. Materiaalitkin ovat kehittyneet (ehkä) ja nykyäänhän rapataan täysin kylmäksi jääviä tiili- ja betoniipintoja, jopa suoraan villan päälle. Kai se sitten kestää, mutta tuollainen syyssäiden ääri-ilmiö, jossa vesi jäätyy rappauksen pienissä halkeamissa ja huokosissa (tai betonipinnassa) ei välttämättä tee kovin hyvää...

Matti: "Lattiarakenteen ja seinärakenteen välillä ei ole muuta toimintatapaeroa, kuin toinen on vaakasuorassa ja toinen pystysuorassa"
- On siinä se ero että lattian alla on +asteita, seinän ulkopuolella sekä +asteita ja talvella yläosassa -20-30 pakkasta...

"Yläosan eristys pitää ratkaista jollain tavoin.."

-Se on se rivinteeraus. Jos yläosa sen sijaan eristetään todella tehokkaasti sisäpuolelta, maan yläpuolinen kellarin betoniseinä on kokonaisuudessaan lähes yhtä kylmä kuin ulkoilma (talvella -20..-30). Kun edelleen (Matin esittämistä ratkaisuista huolimatta) on se kylmäsilta sekä katon suuntaan että seinää pitkin alaspäin niin käytännössä sisäpuolinen lämmöneriste jäähdyttää koko kellarin betoniseinää... tämä ei kai ollut tarkoituksena kun laitettiin ne fuktisolit seinän ulkopuolelle lämmöneristeeksi? Toisaalta tästä syntyy tilanne jossa sisäpuolelta eristämätön betoniseinän alaosa on selkeästi lämpimämpi kuin pakkasessa oleva yläosa....se kosteuden kulku kylmää kohti?
Kesähelteellä tapahtuu sitten vihdoin se Matin esittämä ilmiö (sisäpuolisesta lämmöneristeestä johtuen): sisäilman lämpötila on matalampi kuin betonseinän ja ulkoilman. Aurinko paahtaa betonisokkeliin jonka ulkopinta lämpiää +25...35-asteiseksi. Eristetyssä kellarin hämyssä lämpötila voi olla 10 astetta vähemmän. Jos ilma ulkona on hyvin kosteata (Matin mukaan se on usein 100%) niin sittenhän se kosteus alkaa siirtyä kohti viileämpää sisäpintaa ja kondensoituu betonin ja lämmöeristeen saumakohtaan tai sisempänä oleviin vesieristerakenteisiin.

Niinkuin Mattikin totesi:

"Muovikalvon sopimattomuus rakenteen kylmälle puolelle on jo varsin hyvin tiedetty ja se on rakennustapaohjeissakin huomioitu.
Yleensä ei vaan hoksata, että vesihöyrytiiviit eristeet käyttäytyvät samoin."

Niinpä. Jos lämmöneristettä eikä vesieristeitä eikä tiiviitä pintamateriaaleja asenneta niin seinä kuivuu mukavasti joko ulos tai sisäänpäin.
Kaiken kaikkiaan itse pidän sisäänpäin kuivuvia rakenteita ilman höyrytiiviitä pintoja varmempana ratkaisuna. Mutta en väitäkään että esim. fuktisolista olisi jotakin haittaa ulkopuolelle asenettuna, päin vastoin pysyy betoni kuivempana. Niinkuin patolevylläkin kun märkä maa ei makaa kiinni betonissa.

No, nämä olivatkin täysin maallikon pähkäilyjä, todellisuus on varmaan vielä monimutkaisempi....

[Matti Alander]

On hyvä merkki, että maallikotkin pähkäilevät kosteusteknisiä asioita. Näin ehkä saadaan edes joskus muuttumaan nykyisin aivan liian usein toteutetut virheelliset rakenteet.
Ammattirakentajilla yleensä ainoa kriteeri on halpa hinta ja se menee edelle rakennusfysiikan mukaisen toiminnan miltei pääsääntöisesti.
Tutkimusten mukaan rakennuskannastamme 80 % on kokenut kosteusvaurion elinaikanaan, tästä päätellen jossain kyllä mättää.
Nyt Hower kun olet päässyt mietteissäsi jonkinverran eteenpäin, on sinun vielä huomattava, että kosteuskäyttäytymiseen ei vaikuta pelkästään Diffuusio eli vesihöyryn kulkeutuminen, vaan kosteusongelma on aina monen tekijän summa. Lisäksi joudutaan vielä kombromisseihin jostain muusta syystä.
Suurin osa ylimääräisestä kosteudesta siirtyy rintamamiestalon sokkeliin kapillaarisesti ja tämä on saatava hoitumaan ulospäin, Diffuusiona sokkeliin tuleva kosteusmäärä on varsin pieni ja harvemmin aiheuttaa minkäänlaista ongelmaa.
Jos kosteutta betoniseinään pääsisikin, niin turvallisinta olisi rakentaa kellarinseinä ilman ulkopuolista höyrynsulkua salaojittavilla lämmöneristeillä, jolloin rakenne antaa paljon anteeksi.
Puhuttaessa kylmäsilloista ymmärretään helposti väärin, oikeastaan lämmitetyissä kellareissa pitäisi puhua paremminkin lämpösilloista, koska lämpö pyrkii siirtymään aina kylmempään suuntaan.
Ilmankuivaimella ei voida korvata ulkopuolen operaatiota, koska sekään ei pysty mahdottomiin, vaikka hätätilassa huviä värkkejä ovatkin.
Lisäksi tulevat sähkönkulutus ja melu ongelmaksi asuintiloissa.
Koska palsta on tarkoitettu maallikoille olen pyrkinyt yksinkertaistamaan asioita, jotta niistä voisi saada edes jotenkin selvää ja korjaajat voisivat onnistua rakennushankeessaan ilman ongelmia jälkikäteen.
Siis edelleen rakennamme tiiviin sisältä ja ulospäin harvenevan kellarinseinän, lämmöneristämme ulkopuolelta ja lattia ja seinä eivät käytännössä eroa toisistaan oikeaoppisissa rakenteissa.

[Hower]

No vielä...
Jos kellari halutaan lämpöeristää energian säästämisen tai mukavuuden vuoksi niin ei ole mitään järkeä keskittyä nimenomaan maan alapuoliseen osaan. Maan lämpötila on suurinpiirtein plussan puolella suurimman osan vuotta, maan päällä voi olla pirusti pakkasta. Ja jos sitten todellakin eristetään, niin kaikki eristeet ulkopuolelle, tulkoon sitten se ulkonäköhaitta eli paksunnos sokkeliin. Tosin mun mielestä se rivinteeraus on edelleen erittäin käypänen ja varma eristämistapa...energiaa menee siinä hukkaan, tiedetään. Mutta jos nykyisten lämmöneristysnormien mukaan näitä talojen rakenteita arvioi niin joka ainoa mökki joutais jyrätä maan tasalle...
Ne fuktisolit voi toki laittaa ihan vaan ulospäin kuivumisenkin vuoksi jos uskoo Alanderin esitykseen, että anturoista kapillaarisesti nouseva "kosteus alkaa siirtyä jo anturatasolla" fuktisolin läpi kohti 100% kosteaa maata sen sijaan, että kosteus jatkaisi nousemista pitkin kuivaa betoniseinää kohti kuivia sisätiloja tai kohti kuivaa pakkasilmaa.
Ja ehdottoman tärkeätähän se märkä perusmaa on jollakin tapaa erottaa betoniseinästä, fuktisol on varmaan oikein mainio tuote siihen. Samoin lattian alla.
Tuo Matin ehdottama molemminpuolinen osittainen lämmöneristys"kompromissi" on kyllä teoreettisesti tarkastellen helkkarin huono ratkaisu. Myönnän tosin, että käytännössä monet teoreettisesti hölmöltäkin tuntuvat ratkaisut eivät aina aiheuta sen suurempia vahinkoja.
Matti kuitenkin perustelee rakenneratkaisujaan ja fuktisolia nimenomaan teoriapohjalta ja fysiikan lakeja referoiden niin vastaavin perustein olen niitä sitten repostellut. Lisäksi olen puuttunut joihinkin Mati perusväittämiin ja yleistoteamuksiin, jotka eivät mielestäni pidä paikkaansa tai kestä pitemmälle menevää tarkastelua.

Vielä tuohon viimeiseen Matin kirjoitukseen:

Suurin osa ylimääräisestä kosteudesta siirtyy rintamamiestalon sokkeliin kapillaarisesti ja tämä on saatava hoitumaan ulospäin..

Miksi? Viimeiset 50 vuotta meidän talon ylimääräiset kosteudet ovat hoituneet sisäänpäin. Joo, ei ole oikeaoppista

Puhuttaessa kylmäsilloista ymmärretään helposti väärin, oikeastaan lämmitetyissä kellareissa pitäisi puhua paremminkin lämpösilloista, koska lämpö pyrkii siirtymään aina kylmempään suuntaan.

Hohhoijaa..."kylmäsilta" on vakiintunut termi rakennusalalla. Tottakai se on aina lämpö joka siirtyy. Sellaista energiamuotoa kuin kylmyys, ei ole olemassakaan. Kuitenkin sanotaan että "onpas kova pakkanen", eikä "onpas ulkona vähän lämpöä" Syy miksi puhutaan kylmäsillasta eikä lämpösillasta perustuu niihin ongelmiin, jotka rakenteille aiheutuvat kylmäsilloista. Jos esim käsittelemätön teräsrakenne ulotetaan lämpimästä sisätilasta rakenteiden läpi ulos niin sisätilan ilma ei välttämättä riitä lämmittämään "pakkasen jäähdyttämää" teräsrakennetta, eli teräs jäähtyy voimakkaasti sisätilankin puolella, jolloin siihen kondensoituu kosteutta...ruostuu. Eli Matin ristiineristämistapauksessakin kylmäsilta tulee huomoida haittana, jolla on on merkityksensä

Ilmankuivaimella ei voida korvata ulkopuolen operaatiota, koska sekään ei pysty mahdottomiin, vaikka hätätilassa huviä värkkejä ovatkin. Lisäksi tulevat sähkönkulutus ja melu ongelmaksi asuintiloissa.

Mitäs tähän nyt sanoisi kun kokemusta sen toiminnasta on....Toimii aivan perhanan hyvin.
Että sillalailla.

Ja sähkönkulutus. Olis varmaan syytä palata takaisin mekaanisiin kirjoituskoneisiinkin kun tämä tietsikka vie niin pirusti sähköä...plus kaikki muu kotona lisääntynyt käyttö- ja viihde-elektroniikka.
Hinnoista: Fuktisol-remppa 40t-100t €:n arvoiseen vanhaan mökkiin maksaa urakoituna Alanderin mukaan 10t-15t€ + muutama tonni pihatöihin. Kyllä sillä rahalla jonkin aikaa ilmainkuivaimen sähkölaskua maksaa.
Melu asuintiloissa: kellarin asuintilat ovat yleensä sauna, pesuhuone, takkahuone, kuntosali, työhuone, varasto yms. Ja värkin ei todellakaan tarvitse olla päällä kaiken aikaa vaan joskus yöllä, vuodenaikojen ja tuuletus/ilmvaihtomahdollisuuksien mukaan.

Tämä maallikko on nyt mietteissään päässyt sen verran eteenpäin huomatakseen, ettei paljoakaan itse hyödy tästä yksinpuhelusta.
Matin ympäripyöreistä vastineista kun en ole saanut mitään vihjettäkään siitä, missä kohdin suht. yksityiskohtaiset arvioni hänen teorioistaan ovat menneet pieleen.

[JJ]

Itse laitoin seinään fuktisolit, kun kerran muutenkin jouduin kaivamaan auki. Laskeskelin, että minun tapauksessani se ei tule oikeastaan paljoakaan kalliimmaksi, levyä kuluu sen verran vähän.

[tapsa]

Mä en vaan käsitä että minkä ihmeen takia tuota kellaria ei voi jättää sisäänpäin tuulettuvaksi, ei vaan mene jaakeluun, ei ole kostea eikä homeessa 60:s vuosi alkaa Ainoastaan väärin asennetut kyproc levyt kosteat

[Matti Alander]

Salaojittavat lämmöneristeet tai rakennusfysiikka eivät ole kylläkään minun keksimiäni.
Esimerkiksi kaasujen osapainelain keksi jo vuonna 1760 Englantilainen herra Daltton.
Salaojittavien lämmöneristeiden keksinnön kantaisänä voidaan pitää Ruotsalaista kosteustekniikan asiantuntijaa Runar Anerssonia.
Andersson on Ruotsin yksi parhaista kosteustekniikan asiantuntijoista, mutta ikää likemmäs 80 vuotta ja dementia alkaa vaivaamaan.
Fuktisol levyn kehittäjä on Ruotsissa asuva Vesa Nummi.
Ruotsissa valmistettavilla kolmella erimerkkisellä salaojittavalla lämmöneristeellä on Sitacin tyyppihyväksynnät, käytettäväksi rakenteiden kosteus suojaukseen, sekä lämmöneristykseen.
Salaojittavia lämmöneristeitä on käytetty Suomessa jo n. 15 vuotta tuhansissa rakennuksissa ja ne ovat toimineet suunitellulla tavalla, pitäneet rakenteet kuivina.
Ruotsissa jo n. 30 vuotta ja Saksassa jo sitä aikaisemmin.
Vastaavia tuotteita on valmistettu Suomessa ainakin kivivillasta ja kevytsoran toimintaperiatekkin on kosteusteknisesti sama.
Erikoisalaani ovat perustuksien kosteustekninen käyttäytyminen, siksi artikkeleissa on keskitytty niihin.
Muuten on päivänselvää, että eristäminen kannattaa koko rakennuksen alalla.
Meillä rakennusliikkeet rakentavat pääsääntöisesti normitaloja ja rakennusvalvonta keskittyy vaatimaan normieristystä, mutta useasti parempi eristäminen olisi kannattavaa.
Sisäänpäin kuivuvat rakenteet toimivat kohtuullisesti ja ovat toimineet pitkään. Tilanne vaan tahtoo muuttua, kun kellaria aletaan tekemään asuinkäyttöön, jolloin halutaan verhoilla sisäpintoja.
En mielelläni sekaannu maanyläpuolisiin rakenteisiin, mutta sen verran, että niillekkin pyritään jättämään aina kuivumismahdollisuus ulospäin, maanalaiset rakenteet eivät toiminnaltaan juurikaan eroa yläpuolisista.
Maanalaisissa tietysti lämpötilaerot ovat ympäri vuoden ulospäin, yläpuolisissa on pienen aikaa meidän ilmastossa myös sisäänpäin.
On maita joissa kosteusvirta on lämpimän ilmanalan ja sisäpuolen jäähdytyksen takia päinvastoin ja silloin höyrynsulku sijaitsee ulkopuolella.

[Matti Alander]

Hiukan on nyt työkiireitä, pyrin vastaamaan kysymyksiisi myöhemmin paremmin, jotta saadaan asiat selvitettyä.
Se minkälainen remontti kannattaa mihinkin taloon on tietysti rakentajan päätettävissä.
Erittäin huonokuntoista rakennusta ei kannata tietenkään korjata, vaan on edullisempaa rakentaa uusi. Rintamamiestaloon päädytään useasti hyvän sijainnin tai arvokkaan puutarhatontin vuoksi.
Usein rakas kotitalo tahdotaan säilyttää tai arvostetaan asumismahdollisuutta remontin aikana, jolloin säästyy vuokrakustannukset väliaikaisesta asunnosta.
Normaalikunnossa olevaan rintamamiestaloon, jossa on sisustamaton kellari ei tarvita edes ilmankuivainta, kunhan sitä käytetään oikein.

[Hower]

...rakennusfysiikka eivät ole kylläkään minun keksimiäni.
Esimerkiksi kaasujen osapainelain keksi jo vuonna 1760 Englantilainen herra Daltton.

Jees, rakennefysiikkaa vain ei voi soveltaa käytäntöön tarkastelemalla kapeata siivua kellarin seinän maanalaisesta osasta kun tilanteeseen vaikuttaa myös se mitä yläpuolella tapahtuu. Tässä fuktisolteoriasssa kuvitellaan esimerkiksi, että se kylmin alue (=kosteuden kulkusuunta) on 100% kostea maaperä, vaikka oikeasti kylmin alue talvisin on maanpinnan yläpuolinen kuiva sokkeli...

Erikoisalaani ovat perustuksien kosteustekninen käyttäytyminen, siksi artikkeleissa on keskitytty niihin.... En mielelläni sekaannu maanyläpuolisiin rakenteisiin, mutta sen verran, että niillekkin pyritään jättämään aina kuivumismahdollisuus ulospäin, maanalaiset rakenteet eivät toiminnaltaan juurikaan eroa yläpuolisista

Niinpä...kaikkein olennaisin asia kellarin seinien eristyksessä ja kosteusliikkeissä ovat juuri olosuhteet. Matti kirjoittaa, että kellarin lattialla ja seinillä ei ole kosteusteknisesti katsoen mitään eroa, toinen on vaakatasossa ja toinen pystyssä. Mutta. Olosuhteet kellarin seinän kohdalla ovat tyystin toiset kuin lattialla. Mielestäni ei missään tapauksessa voida keskittyä pelkästään maanalaisiin osiin kellarin seinissä ja sitten hoitaa jollakin kompromissiratkaisulla maanpäällistä osaa. Niinkuin aiemmin olen kirjoitellut niin kellarin seinä olosuhteista (lämpötilaeroista) johtuen muodostaa niin monimutkaisen yhtälön että yksioikoinen kuvitelma pelkästään maanalaisesta toiminnasta ei ole uskottava..

Matti Alanderin mukaan on ehdottoman välttämätöntä että anturoista nouseva kapillaarinen kosteus johdetaan ulos koska sisäänpäin kuivuminen vaan on niin väärin. Laskin piruuttani että meillä on kellarissa anturallista ulkoseinää yhteensä 32 juoksumetriä ja anturallista kantavaa betoniväliseinää on 8 juoksumetriä. Elikkäs kosteutta imevien väliseinäanturoiden osuus kaikista kosteutta imevistä anturoista on ihan kohtuullinen (suhde 1/4). Sitä väliseinään nousevaa kosteutta vaan on hiukan vaikea johtaa ulos fuktisolillakaan....Eli kuivumista sisäänpäin on vaan pakko sietää.

Mutta ei tässä mitään...kirjoittelin kerran rakentaja.fi-palstalle ja repostelin heidän ohjeitaan kellarirakenteista. Palstan ylläpitäjä tai joku asiantuntija kirjoitti pitkän vastineen ja lievin kommentti taisi olla, että olen kilpailijan kätyri, joka levittää väärää tietoa. Meinas varmaan että olen Alanderin leivissä

[Matti Alander]

Ei pitäisi provosoitua, jos provosoidaan ja se myyntimies joka aina voitti kaikki väittelyt ei saannut lopulta mitään myytyä.
Näitä sanontoja kannattaa kunnioittaa, mutta palstan lukijat varmaan nyt seuraavat mielenkiinnolla kumpi voittaa.
No sitten asiaan, joissa pyrin vastaamaan Howerin kysymyksiin.
Miksei kaikissa taloissa ole salaojittavia lämmöneristeitä ? Saattaa vika olla myyjissäkin.
Miksi kuivuminen ulospäin alkaisi jo anturatasolta ? Salaojittavien lämmöneristeiden kuivaava vaikutus perustuu lämpötilaeroihin. Korkeammassa lämpötilassa on korkeampi vesihöyrynosapaine, joka pyrkii tasaantumaan ja tällöin kosteus rakenteessa alkaa siirtymään kohti viileämpää alemman höyrynpaineen rakennetta. Siksi nimenomaan anturasta asti eristäminen on tärkeää. Tämän voit testata vaikkapa hiustenkuivaajalla puhaltamalla kosteaan betoniin.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää n. 3 asteen lämpötilaeroa, joka on riittävä siirtämään kosteutta oikeaan suuntaan. Mikäli lämpötilaero on suurempi vesihöyryn osapaine-ero kasvaa ja kuivuminen nopeutuu.
Kosteusmäärällä on myös pieni vaikutus, mutta pääasiassa lämpötilaerot ratkaisevat.
Mitatessamme takavuosina VTT:n kanssa Fuktisol levyjen toimintaa käytännön kokeissa mitta-antureilla, jotka mittasivat suhteellista kosteutta lattian alla. Oli varsin mielenkiintoista seurata lattian kosteuskäyttäytymistä. Lattiaan sijoitettu anturi näytti vuoden testin jälkeen betoniin 37% RF, Fuktisol levyn sisällä oli 50% RF ja maaperän 16-32 sepelikerroksessa 97 % RF.
Tutkailessa kosteusprosentteja ei pidä sekoittaa Absoluuttista kosteutta, joka on grammoja tilavuudessa ja suhteellinen kosteus taas on suhdeluku, joka ilmaisee kuinka paljon kosteutta mahtuu ilmaan ennen kuin se kyllästyy vedeksi.
Perustuksiin lasken kuuluvaksi myös maan yläpuolisen perustuksen osan, joka olisi parasta suunnitella toimivaksi alapuolisen osan tavoin.
Miksi kosteus muka siirtyisi läpi kellarinseinän, jos yläpuolen seinä on viileämpi ? Edellä kuvatuista syistä, jo 3 asteen lämpötilaero riittää kosteuden siirtymiseen vesihöyrynpaineisena.
Tämä on tullut todettua myös käytännössä, mittaamalla ja seuraamalla jälkikäteen rakenteiden toimintaa.
Kupliva maanyläpuolinen Yki sokkelimaalilla maalattu seinä on hyvin yleinen potilas, tällaiselle seinälle kun annetaan mahdollisuus kuivua jo maanalla, alkavat maalit pysyä seinissä ihmeen hyvin.
Tietysti paras sokkelipinnoite on hyvin vesihöyryä läpäisevä, kuten nykyiset Silikaattilaastit ja keinoharzi pinnoitteet.
Vaikka sinua Hower on vaikeampi käännyttää, kuin meidän muijaa, niin edelleen olen sitä mieltä, että lattian ja seinän toimintaperiaatteessa ei ole käytännössä, eikä teoriassa eroja.