Kesähuoneita tyhjennetty tavaroista ja tänään pääsin sivukomeroille tutkailemaan paljonko puruja on vielä jäljellä. Onhan niitä suurimmassa osassa "koteloita" ihan mukavasti ja kuivaa on. Jostain perverssistä syystä pariin koteloon on laitettu lasivillaa. Yhden levyn sain vedettyä hyvin pois, mutta pohjalla on vielä ainakin yksi levy. Eikös tuokin pitäisi kalastaa pois mikäli aion puruja/kutteria/ekovillaa sinne laittaa?.
Joo, ja yläpohjan eristeet katossa kiinni ja räystäiden alta ei niiden naulattujen lautojen alitse kyllä mitään ilmaa tule Ei perkele ole mun ukin tekemiä juttuja!
Nyt vintin huoneiden lattiaeristeenä toimii purut. Eristepaksuutta en vielä tiedä. Kuinka paksulti puruja pitäisi olla että niistä olisi hyötyäkin lattian alla vai pitäisikö nuo vaihtaa sovinnolla muuhun eristeeseen?
Kyllä tästä vielä hyvä tulee...
Itse olen kans ihmetellyt miten tuon vinon osuuden katosta eristäisi/rakentaisi.. Ilmeisesti jotain ilmarakoa täytyisi jättää kattolaudoituksen väliin? ainakin siinä SPU vinttiiitassa.. jos sillai tekee mutta miten siinä käy tuon rakenteen henkityksen? miten jos tekee tuolla ekovillalla laitetaanko villa tuulensuojalevyä vasten ja sisäpuolelle tervapaperi laudoitus ja kipsilevy? tietysti tässäkin tuuletusrako tuulensuojan takana? vai kuinka te olette tehneet näitä?
minä laitoin juuri eilen viimeiset vitalit paikoiilleen tein 175mm pystykoolaukset 50mm ilmarakoa vaakaaan ja tervapaperi ennen ja jälkeen 125,sen vitalin + panelointi. aamulla oli +16 ilman mitään lämmittimiä
Itse tein pari vuotta sitten 200 v vanhaan hirsitaloon talvilämpimät vinttihuoneet ja käytin eristeenä pellavavaa, 150mm.
Eristettiin sisäpuolelta, katon alle reilu ilmarako, tuulensuojalevy ja pellava. Pääsääntöisesti 600 välein, mutta jonkinverran jouduttiin vanhojen rakenteiden takia säätämään. Sisäpintaan tuulensuojapaperi ja pinnaksi haltex(huokoinen kuitulevy). On hennompi kuin gyproc, mutta huomattavasti elävämpi, ja parempi lämmäneristyskyky. Tuntuu toimivan rakenne erittäin hyvin. Hengittävä ja kaikin puolin toimiva.
Aikamoinen urakka oli pellavalevyjä leikata vanhalla puukkosahalla- Pölysi pirusti ja haisi vanhalle heinälle:)
Jonkin verran kalliimpaa kuin villat mutta kuiturakenne erinomaisen kestävä, kosteuden imu- ja luovutuskyky erinomainen ja eristyskyky toimiva. Tilasin tavaran suoraan tehtaalta työmaalle.
Suosittelen vanhoihin kohteisiin joihin jostain syystä ei käy ekovilla ja halutaan hengittävä ratkaisu.
gerenda kirjoitti:Itse tein pari vuotta sitten 200 v vanhaan hirsitaloon talvilämpimät vinttihuoneet ja käytin eristeenä pellavavaa, 150mm.
Eristettiin sisäpuolelta, katon alle reilu ilmarako, tuulensuojalevy ja pellava. Pääsääntöisesti 600 välein, mutta jonkinverran jouduttiin vanhojen rakenteiden takia säätämään. Sisäpintaan tuulensuojapaperi ja pinnaksi haltex(huokoinen kuitulevy). On hennompi kuin gyproc, mutta huomattavasti elävämpi, ja parempi lämmäneristyskyky. Tuntuu toimivan rakenne erittäin hyvin. Hengittävä ja kaikin puolin toimiva.
Aikamoinen urakka oli pellavalevyjä leikata vanhalla puukkosahalla- Pölysi pirusti ja haisi vanhalle heinälle:)
Jonkin verran kalliimpaa kuin villat mutta kuiturakenne erinomaisen kestävä, kosteuden imu- ja luovutuskyky erinomainen ja eristyskyky toimiva. Tilasin tavaran suoraan tehtaalta työmaalle.
Suosittelen vanhoihin kohteisiin joihin jostain syystä ei käy ekovilla ja halutaan hengittävä ratkaisu.
Ja leikkaamiseen suosittelen isoa rälläkkää sileällä timanttilaikalla. Luultavasti etsimällä löytyy vielä parmminkin leikkaava terä. Timanttilaikka kuitenkin tarttuu sen verran kuituihin, että alkaa lämpenemään ja menee "lerjuksi" jos liikaa painaa yhteen menoon. Leikkausjälki on kuitenkin erittäin siisti ja katkaisut nopeita.
Eli yläpohjan rakennekerrokset kattopalkkien päälle. Ei siinä mitään, mutta usein ne palkit eivät lopulta ole sisätiloissa kovin katseenkestäviä. Rintamamiestalon kakkosneloset eivät ole mitään toskanalaisia tammipiiruja. Lisäksi kattokolmiossa tila voi käydä ahtaaksi, ja ainakaan isompia levyjä tai pimepiä panelilautoja ei ole kovin helppo keinotella palkkien päälle. Jos työn mahtuu valituilla aineilla tekemään ja lopputulos on esteettisesti tyydyttävä, ei tuossa pitäisi olla mitään syytä miksi noin ei voisi tehdä. Yksi ilmeinen etu tuosta on huonekorkeuden kasvaminen, yleensähän rmt-yläkerrat ovat aika matalia.
Tiedän useammankin talon jossa on noiden 2x4 vaakapuiden yläpuolelle laitettu silmälle nätit 2x5 tai jopa järeämmät joko kokopuiset tai liimapuiset palkit ja poistettu sen jälkeen vanhat. Paneelaus niiden yläpuolelle, näin on saatu korkoakin lisää keskelle. Hiukan näpräämistä siinä vaakaosuuden ja vino-osuuden risteyksessä tietty on, sekä paneeleiden että ilmansulun kanssa.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Minä olen uhrannut pellavan leikkaamiseen yhdet kangassakset, siis semmoiset Fiskarsin vähän keittiösaksia suuremmat, jotka on tehty nimenomaan kankaan leikkaamiseen. Leikkaa hyvin, eikä pöllyä. 100mm pellavaeristeen leikkaan 2-3 kerroksessa. 50-millinen menee kevyesti kahdessa kerroksessa. Ensin puoleenväliin ja sitten loput. Nopeudesta en tiedä, kun ei ole muusta välineestä kokemusta. Pienillä eristemäärillä en ole kyllä mitään parempaa osannut edes kaivata. Ennen saksiin siirtymistä totesin, että mikään veitsi ei oikein toimi. Minkään sähkölaitteen käyttö ei ollut tullut mieleenikään.
Esko Epäkesko kirjoitti:
gerenda kirjoitti:Itse tein pari vuotta sitten 200 v vanhaan hirsitaloon talvilämpimät vinttihuoneet ja käytin eristeenä pellavavaa, 150mm.
Eristettiin sisäpuolelta, katon alle reilu ilmarako, tuulensuojalevy ja pellava. Pääsääntöisesti 600 välein, mutta jonkinverran jouduttiin vanhojen rakenteiden takia säätämään. Sisäpintaan tuulensuojapaperi ja pinnaksi haltex(huokoinen kuitulevy). On hennompi kuin gyproc, mutta huomattavasti elävämpi, ja parempi lämmäneristyskyky. Tuntuu toimivan rakenne erittäin hyvin. Hengittävä ja kaikin puolin toimiva.
Aikamoinen urakka oli pellavalevyjä leikata vanhalla puukkosahalla- Pölysi pirusti ja haisi vanhalle heinälle:)
Jonkin verran kalliimpaa kuin villat mutta kuiturakenne erinomaisen kestävä, kosteuden imu- ja luovutuskyky erinomainen ja eristyskyky toimiva. Tilasin tavaran suoraan tehtaalta työmaalle.
Suosittelen vanhoihin kohteisiin joihin jostain syystä ei käy ekovilla ja halutaan hengittävä ratkaisu.
Ja leikkaamiseen suosittelen isoa rälläkkää sileällä timanttilaikalla. Luultavasti etsimällä löytyy vielä parmminkin leikkaava terä. Timanttilaikka kuitenkin tarttuu sen verran kuituihin, että alkaa lämpenemään ja menee "lerjuksi" jos liikaa painaa yhteen menoon. Leikkausjälki on kuitenkin erittäin siisti ja katkaisut nopeita.
mapeah kirjoitti:Minä olen uhrannut pellavan leikkaamiseen yhdet kangassakset, siis semmoiset Fiskarsin vähän keittiösaksia suuremmat, jotka on tehty nimenomaan kankaan leikkaamiseen. Leikkaa hyvin, eikä pöllyä.
Halvemmat ja ihan yhtä hyvin leikkaavat sakset saa tähän puuhaan Ikeasta. Ovat samaa kokoluokkaa noiden Fiskarsin isoimpien saksien kanssa. Leikkaavat kangastakin ihan hyvin.
Jos päättää tehdä katonvinon osuuden ekovillalla niin kuinka villat laittaa? pitääkö tehdä ensin vähän matkaa tervapaperista ontelo jonne tunketaan villaa jollain?
Itse laitoin höyrynsulkumuovin ja tuulensuojalevyt paikoilleen sitten yläpohjan kautta puhallusvillat paikalleen. Tuon muovinhan voi korvata sillä paperilla jos rakentaa hengittävää.
Kuvat on aina hyviä ja kertoo todellakin enemmän kuin tuhat sanaa! On muuten siistin näköistä...
Meidän vanhassa osassa on toi vintti kattotuoleineen ja tukineen aika karun näköinen. Ajattelin kuitenkin jättää näkyviin sen mitä voi (ainakin tulevaan omaan huoneeseni). Jotenkin tykkään sellasesta "karheesta" ulkonäöstä. Seinille sit joskun heinäseipäistä (halkaistuna) puolipaneelit ja silleen
Täältähän löytyy lasivillaa enemmänkin Kaikki levyt on kuitenkin aivan kuin pakasta vedettyjä... Voiko noita lasivillalevyjä käyttää vuorivillojen kanssa?
Ei perkele ole mun ukin tekemiä juttuja!
Kaikki levyt on kuitenkin aivan kuin pakasta vedettyjä... Voiko noita lasivillalevyjä käyttää vuorivillojen kanssa?
