Apua! Taloni on harkanpesä! Lämpö karkaa...

[Simone]

Ostin muutama vuosi sitten rintamamiestalon Kuhmosta. Olen oikein tyytyväinen ostokseeni, mutta lämpö ei pysy talossa talvisin. Ulkoa pystyy pakkasella erottamaan, mitä huoneita on lämmitetty, kun huurre sulaa ulkopuolelta näiden huoneen seinistä. Nyt pohdin... lisätäkkö puruja seiniin? Ulkomaalauskin pitää kyllä tehdä. Mahtaako sellaisesta kenelläkään olla kokemusta? Vai olisiko sittenkin parempi purkaa seinät ja laittaa uusi lämpöeristys ja uusia koko vuoraus? Sokkeliin styroksia ja lisää betonia? Onko näin massiivinen seinien uusiminen rahan väärtti vai onko jollakulla parempia ideoita kuinka saada talo lämpöekologisemmaksi? Lämmitän taloa ensisijaisesti puulla, kun tuota on niin runsaasti omasta takaa. Olen kiitollinen kaikista mahdollisista vinkeistä!

[pexi67]

Ensimmäinen ajatus, kun luin kirjoitustasi oli että liekö siellä seinissä mitään "purua", että olisiko talosi "ilmaeristeinen" ja johon olisi 60-luvulla puhallettu "hölynpölyä" joka sitten on rikkonut ilmatiiveyden? ja nyt seinät toimivat "hormeina".

[pvalila]

Pääsääntöisesti seinien merkitys lämpötaloudelle on paljon vähäisempi, kuin maalikko osaisi kuvitella: seiniä surraan, mutta todellisuudessa lämpö karkaa yläpohjan kautta. Tiivistäminen eli suoranaiset ilmavuodot ovatkin sitten asia erikseen, pienikin läpireikä voi päästää käsittämättömän paljon lämpöä karkuun ulos.

Mutta jos mainitsemasi huurretesti kertoo koruttomasti, että lämpöä suoraan seinän läpi karkaa ja paljon, niin kyllä tuolle jotain olisi hyvä tehdä.

Koulukirjaratkaisu on kaiketi rakentaa talolle talvitakki ja käyttää materiaalina hengittävää eristettä (käytännössä selluvillaa). Operaationa tuo halpa tai kallis: jos julkisivujen uusiminen olisi ollut edessä joka tapauksessa, ei itse villa paljoa maksa siinä konkurssissa. Kannattaa todellakin huomioida, että selluvilla on hengittävä materiaali ja kivi/lasivillat eivät.

Eräs vaihtoehto on sisäpuolinen eristys. Selluvillalla tehtynä neliötä menetetään usein liikaa, jolloin päädytään uretaaniin vaikka materiaalista ei pidettäisikään. Oikeassa paikassa oikein käytettynä (esim. teollisuushallit) uretaani on loistava materiaali, mutta omatoimirakentaja saattaa sen kanssa tehdä vähäisestä kosteusongelmasta (esim. ikkunapellityksen virhe) täysmittaisen homekatastrofin. Vanhoissa taloissa saattaa olla piilotettuna mitä ihmeellisempiä rakenteita monen eri vuosikymmenen ajalta ja uretaani on aivan varmasti väärä materiaali vetää sellaisen seinän pintaan, jonka sisäisestä rakenteesta ei ole luotettavaa tietoa.

[Tinakenkäpoika]

Tuossa laskeskelin tälläisen noin 8m * 8m rm-talon 50mm lisäeristämisen pellavalla + 12mm tuulensuojauksen säilyttäen alkuperäisen verhoilun maksavan noin 1500 euroa tarvikkeiltaan, omasta työstä kun ei palkkaa saa niin sitä tuossa ei tietenkään ole. En pitäisi tuota kyllä kalliina, huomioiden tuon uuden ilmatiiviyden ja hieman jopa parantuneen eristävyyden. Eihän tuo 50 mm ole paljoa nykytalojen eristemääriin verrattuna.

[tarpola]

Uretaanin ja hengittävän eristeen hyvät puolet voisi yhdistää rakenteella, jossa purun tilalle laitetaan pellava- tai puukuitueriste, ja sisäpintaan Anselmi tai muu ohut uretaanieriste. Tällöin rakenne ei ole hengittävä ja vaatii riittävän ilmanvaihdon. Tässä uretaani toimii tavallaan paksunnettuna höyrynsulkuna. Periaatteessa rakenteessa voisi käyttää purujen tilalla mineraalivillaakin, mutta jos rakenteessa ei ole tuuletusrakoa on kosteutta tasaava eriste luotettavampi.

Etuna on se että vanha rakenne toimii jokseenkin samalla tavoin kuin ennen. Uretaani toki heikentää lämmön aikaansaamaa kuivumista ulospäin, mutta tiiviinä toisaalta vähentää huoneilmasta aiheutuvaa kosteusrasitusta. Rasitushan on nykyasumisessa suurempi kuin aikana, jolloin sisällä ei ollut muuta märkää kuin laskiämpäri. Eristävyys ei kuitenkaan ole niin hyvä etteikö kuivattavaa lämpövirtaa lainkaan olisi, mistä on uusimpien matalaenergiatalojen rakenteiden epäilty ajan mittaan kärsivän. Samaten rakenteen paksuus ei juurikaan kasva.

Jos ulkomaalaus on uusittava, maalin pitäisi olla hengittävä. Punamulta saattaisi Kuhmossa sopia? Ainakin öljymaali, lateksia ei missään tapauksessa. Sitä ilmarakoa ei laudoituksen alla varmaankaan ole eikä sen saamiseksi kannata verhousta lähteä purkamaan, jos se on kunnossa ja jos sisäpuolista kosteusrasitusta pystytään uretaanikerroksen avulla vähentämään.

[Pekka Huhta]

Aloittele sillä että selvität mitä siellä seinien sisällä nyt on. Jos siellä on tyhjää, niin täytä joko ontelopuhalluksena selluvillalla taikka sitten puruna. Jos siellä on purua, niin täytä painuneet yläosat ja lisää täytettä yläpohjaan. Sisäpuolelle voi laittaa pari kerrosta huokolevyä lisäksi, mutta minusta mitään kymppitonnien remonttia ei ole mitään järkeä tehdä.

Kuten pvalila sanoi, niin yläpohja on tärkein. Sinne lisätyt eristeet tulee kyllä nopeasti maksettua takaisin.

Meillä on yläkerrassa samantyyppistä ilmiötä nähtävissä, siellä on eristeenä turvetta. Mulle ei tulis pieneen mieleenikään ruveta repimään ulkovuoria tai sisälaudoituksia sen tähden. Yläkerran aula on vielä remppaamatta, täytän yläreunasta vajuneet turpeet ja lyön seiniin tuuman huokolevyä. Yläpohja ja sivuvintit on jo eristetty ja ikkunat rempattu, niin että en usko tuhansia euroja säästäväni seinärempalla.

Pekka

[pvalila]

Tuossa laskeskelin tälläisen noin 8m * 8m rm-talon 50mm lisäeristämisen pellavalla + 12mm tuulensuojauksen säilyttäen alkuperäisen verhoilun maksavan noin 1500 euroa tarvikkeiltaan, omasta työstä kun ei palkkaa saa niin sitä tuossa ei tietenkään ole. En pitäisi tuota kyllä kalliina, huomioiden tuon uuden ilmatiiviyden ja hieman jopa parantuneen eristävyyden. Eihän tuo 50 mm ole paljoa nykytalojen eristemääriin verrattuna.

Tuo tiivistäminen eli vuodoista eroon pääseminen on tietenkin tärkeintä, mutta jotenkin työmäärään nähden tuo 50 mm pellavaa pintaan tuntuu kovin vähäiseltä parannukselta.

Saavuttaisit luultavasti merkittävästi paremman tuoton penneillesi, kun repisti seinät kokonaan auki, ottaisit purut pois, laittaisit päälle saman tien 100 mm uutta koolausta ja sitten eristeeksi ruiskutettaisiin selluvillaa. Tämä rakenne olisi todella tiivis, ja 200 mm selluvillaa olisi jo ihan oikeasti kova juttu, mutta varsinainen pointti on tämä: sinulla olisi ainutlaatuinen tilaisuus tarkistaa talosi rakenteet. Mielenrauha ja nykytalon eristystaso samassa paketissa!

- Pellava on muuten pirullista työstää ja kallista, selluvilla on halpaa ja sen käy mies puhaltamassa muutamassa tunnissa. Ja samalla villaa voidaan puhaltaa myös yläpohjaan, jos purut ovat painuneet.

[Simone]

Tämähän tuntuu olevan toimiva sivusto! Kiitos vaan kaikille neuvoista... Varmaankin vasta kevällä ryhdytään hommiin. Siihen mennessä tarvii valita toimintastrategia. Valinta on vaan aina niin vaikeaa . Tällä hetkellä mulla on tunne, että ehkä kumminkin revitytän seinät auki, jolloin todella näkee myös, miten terve talo rakenteiltaan on.

[Pekka Huhta]

Tällä hetkellä mulla on tunne, että ehkä kumminkin revitytän seinät auki, jolloin todella näkee myös, miten terve talo rakenteiltaan on.

Täytyy toivoa, että moinen hinku menee tässä vuoden mittaan ohi. On nimittäin niin turhaa hommaa kun vaan maailmaan mahtuu. Tosin tommoinen varmuuden vuoksi repiminen ikävä kyllä yleistyy yleistymistään sitä mukaa kun ihmiset vieraantuu tekemisestä ja puuhaamisesta, on niin helppoa kutsua paikalle joku vesseli kääntämään talo ylösalaisin. Se vesseli tietää kyllä ihan jämptin tarkkaan että repiminen on turhaa, mutta kun se saa siitä rahaa niin se pitää suunsa kiinni....

Toki seinän sisään kannattaa kurkata yhdestä tai kahdesta paikasta että mikä eriste siellä on jne, mutta kaikkien seinien repiminen ihan vaan huvin vuoksi ja näkemisen takia on paitti ihan täysin turhaa niin myös saamarin kallista.

Pekka

[Tinakenkäpoika]

Tuossa laskeskelin tälläisen noin 8m * 8m rm-talon 50mm lisäeristämisen pellavalla + 12mm tuulensuojauksen säilyttäen alkuperäisen verhoilun maksavan noin 1500 euroa tarvikkeiltaan, omasta työstä kun ei palkkaa saa niin sitä tuossa ei tietenkään ole. En pitäisi tuota kyllä kalliina, huomioiden tuon uuden ilmatiiviyden ja hieman jopa parantuneen eristävyyden. Eihän tuo 50 mm ole paljoa nykytalojen eristemääriin verrattuna.

Tuo tiivistäminen eli vuodoista eroon pääseminen on tietenkin tärkeintä, mutta jotenkin työmäärään nähden tuo 50 mm pellavaa pintaan tuntuu kovin vähäiseltä parannukselta.

Saavuttaisit luultavasti merkittävästi paremman tuoton penneillesi, kun repisti seinät kokonaan auki, ottaisit purut pois, laittaisit päälle saman tien 100 mm uutta koolausta ja sitten eristeeksi ruiskutettaisiin selluvillaa. Tämä rakenne olisi todella tiivis, ja 200 mm selluvillaa olisi jo ihan oikeasti kova juttu, mutta varsinainen pointti on tämä: sinulla olisi ainutlaatuinen tilaisuus tarkistaa talosi rakenteet. Mielenrauha ja nykytalon eristystaso samassa paketissa!

- Pellava on muuten pirullista työstää ja kallista, selluvilla on halpaa ja sen käy mies puhaltamassa muutamassa tunnissa. Ja samalla villaa voidaan puhaltaa myös yläpohjaan, jos purut ovat painuneet.

Oman näkemyksen mukaan tuo on jo turhan työläs ja iso urakka tehdä, siis tuo että kaikki seinät rungolle asti auki,verrattuna ulkoverhoilulautojen irroitukselle ja 2" *2" koolauksille. En tiedä tuosta pellavan kalliudesta, 6 euroa/m2 50mm levynä, joten en pidä kalliina, toinen vaihtoehto on tietty sellu märkäpuhalluksena, vaan tulee samoihin neliöhintoihin kuin pellava kun sen joutuu teettää ammattimiehillä(tai naisilla). 100mmm lisäeristys taas tekee talon ulkonäölle hallaa, jos ei sitten siirrä ikkunoita ulommas, 50 mm ei vielä pahasti bunkkeria tee,mutta on kumminkin puolet lisää eristystä vanhaan verrattuna. Tuosta yläpohjasta, se tietty on se kannattavin eristää, vaan tässä ketjussa oli kyse juurikin kylmistä seinistä.

[Simone]

Huh... teet niin tai sitten näin, niin aina väärinpäin

[Tinakenkäpoika]

Jokainen talon omistaja loppupeleissä tekee juuri kuten haluaa ja parhaaksi näkee. Tässä on nyt tullut jokunen suuntaa antava vaihtoehto.

[helenius]

Omassa harakanpesässämme puhalsimme vuokrakoneella yläkautta puhallusselluvillaa seiniin jossa purut olivat painuneet tai puuttuivat.
Puhallusselluvillaa laitoimme n. 20cm yläpohjaan purujen päälle.
Sisälle tuli 12mm "Haltex"-levy seiniin. Muutamaan huoneeseen tuli kaksinkertainen levytys limittäin.
Hyvin häipyi vedon tunne ja lämpö pysyy talossa.
Vielä pari tuloilmaventtiiliä sopiville kohdille.
Hyvä tuli ja halvalla.

[timle70]

Taitaapi siel Kuhmossa olla talvisin vähän kylmempi kuin täällä etelässä. Kokemusta sen verran, kun vaimon ukki ja mummo asuu Ontojoella oisko siitä 30km kuhmon raitille. Vietettiin siellä joulua v.96 ja ulkona pakkasta 42 astetta että saa siinä purua ynnä muita villoja miettiä tarkoin ei taida 50mm villa paljon lohduttaa, kun nuo olosuhteet on vähän eri luokkaa kuin täällä rannikolla