Meillä noita lukkeja (tai ainakin niitä tosi hoikkasäärisiä hämppiksiä) tuli vessan ilmanvaihtoräppänän kautta lämmittelemään syksyllä. Se putki oli täynnä niitä!

Ja niitten sontaa.

Ne pasko myös vessan seinät ihan kiitettävään tahtiin. Ruskeita täpliä valkoiset seinät täynnä silleen kivasti katon rajassa, että tämmönen alimittanen sai tehdä ihan tosissaan hommia saadakseen seinä puhtaaksi -monta kertaa viikossa.
No, hermohan siinä meni ja siitä syntyi ajatus. Sukkahousuista tein hämähäkkiverkon siihen räppänään. Hah! Sinne jäivät pihalle pakkaseen paskomaan. HAH! (kostaakohan ne keväällä?)
Mutta se mistä ihan oikea sydäri meinasi tulla, oli noin 10 cm pitkä etanan liero saunan oven edessä kellarissa. Musta ja ällöttävä. Mies oli sankari ja vei sen ulos. (ehkä heitti sitä kivellä, en tiedä) Hyi hitto se oli kammottava etana. Lehtokotilot jää ihan kakkoseksi vaikka niitä olisi sata.
Oi tätä talvea. Lunta ja ötökät maan uumenisissa...
"Huojuva talo, äiti kuule minua, voimat ei riitä, en tiedä mitä tehdä..." laulaa Anna E kauniisti.