Maanvaraisen laatan väliaikainen korjaus

[Elämä on]

Kiitos vastauksista. Se kerralla kuntoon laittaminen todellakin kiinnostaisi mutta tämä nyt ei paljon pahempaan aikaan voisi tulla eteen (oma vika...). Nyt avattavista tiloista pitäisi liittää viemäri ja vesiputket laajennuksen uusiin linjoihin ja sitä laajennusta kun vasta aloitetaan tekemään, joten jos nyt valan laatan keittiöön niin eipä sinne viemäreitä enää laitella. Lisäksi perhettä ei saa nyt evakkoon pidemmäksi ajaksi ja wc:n ja suihkun on oltava käytössä. Sen takia tämä olisi nyt väliaikainen ratkaisu. Ja kuten joku kirjoitti niin itsestäkin tuntuu että näissä hommissa tuntuu välillä mopo karkaavan käsistä, itseltäkin. Onhan niitä todella pahoja kohteita mutta jos mekin olemme tässä lähes 10v. asuneet ja kuitenkin suhteellisen terveitä ollaan (vielä?). Tuskin ilman tätä tunkkaista hajua olisin edes sairasteluistamme mitenkään ollut huolissani, pitäisin normaalina että välillä sairastellaan :). Olen samaa mieltä muutamien vastanneiden kanssa siitä että kunnolla kuntoon tila pitää tehdä, ei nuo alipaineistetut lattiat ja muut "viritykset" oikein houkuttele. Mutta kai nyt tilannetta parantaisi se että ottaisin huonon purun pois, käsittelisin rakenteet mitä en pysty purkamaan ja estäisin kosteuden nousun uusiin eristeisiin ja rakenteisiin huovalla. Onhan kuitenkin alkuperäinen lattiakin toiminut aikansa.
Tiedän että näissä tulee aina ylläreitä ja siksi yritänkin nyt saada mahdollisimman paljon ratkaisuvaihtoehtoja etukäteen tietooni. Sormet on ristissä että se kuitenkin olisi pieni vaurio, jos vaikka viemäri kuitenkin tihuuttelisi vanhan ja uuden liitännästä tai onhan mahdollista että laatassa on jostain kohtaa pieni reikä (tämä tosin voi olla suuremman luokan probleemi). Se itseä hiukan ihmetyttää kun kellarin haju puruissa on todella pienellä alueella, tosin en ole lattiaa keskemmältä avannut mutta jos kosteus tulisi ulkoa niin eikö juuri märkänä oleva pääty pitäisi olla huonona. Ja nyt ulkoseinän vieressä ko. vikapaikasta 1,5 metrin päässä purut eivät ole kellarin hajuisia. Antakaa nyt lisää positiivista kommenttia ja energiaa sitä nyt tarvittaisiin.

[Matti Alander]

Sisäpuolinen eristäminen on aina riskirakenne ja orgaanisilla aineilla vieläkin suurempi. Hyvin ratkaisevaa on myös mikä on lattian pinnoitteena puurakenteen päällä. Jos pinnoitteena on muovimatto, tuolla rakenteella on vaurio kohtuullisen varmasti odotettavissa.
Tietysti kosteusvaurio on monen tekijän summa, harvoin ainoastaan yksi tekijä ongelmaa aiheuttaa. Yleisesti kaikissa perustuksen vaurioissa kapillaarinen kosteudennousu on ainakin yhtenä tekijänä. Korjattavassa talossa sen täydellinen poistaminen on usein aivan erillaista ajattelua vaativa toimenpide. Tiivistämällä kapillaarinen kosteus helposti kasvaa tai vaihtaa paikkaa. Ongelma tulisikin saada poistumaan perustuksista helpointa tietä, lämpötilaeroja hyödyntäen.
Korjausvaihtoehtona voisi hyvinkin olla sovelias system Platon, josta tietoa saat osoitteesta www.isola.fi. Kuitenkin olet ilmeisesti uusimassa putkistoja laatan alta, joten purkuhommiin kuitenkin joudutaan. Silloin tulisi latia lämmöneristää, mielellään ulospäin kuivuvaksi, sekä laittaa kapillaarikatkot kuntoon.
Kallion sijainti lähellä tuo omat haastensa, kallion uittaessa vettä talon alle, jolloin täytöt kastuvat ja kapillaarikosteus siirtyy pitkin seiniä ja lattioita joskus pitkiäkin matkoja.
Kosteuskuormaa tulee alentaa kaikin keinoin, rännivesijärjestelmin, maakallistuksin, salaojituksin, lämmöneristämällä jne... Pitää pyrkiä estämään liiallisen kosteuden pääsy betonirakenteisiin, jälkikäteen sisäpuolelta tiivistämällä yleisesti päästään vain huonoihin tuloksiin.
Homepuheissa on joskus myös mukana hysteriaa, jopa ammattilaisilla, joka ei aina ole hyväksi. Tietysti kosteusvauriot tulisi korjata mahdollisimman nopeasti, mutta ensin tulisi saada selville mistä vaurio aiheutuu.

[Tuoski]

Meillä maanvaraisen laatan päällä oli piki, mutta laatta oli joistain paikoista vähän halkeillut.
Teimme niin että laitoimme pohjalle noin 10cm lecasoraa ja siihen päälle puhalsimme ekovillaa.
Siihen päälle sitten lastulevyt ja laminaatit.

[mlaitine]

Meillä oli tiedostettu sama ongelma talon ostohetkellä. Syy selvisi: maanvaraisen betonilaatan päälle oli laitettu tojalevy, jonka päälle sivelty bitumia.

Tojalevyn poisto ratkaisi ongelman. Tosin lattia jouduttiin avamaan ja rakentamaan uudelleen.

[Elämä on]

Millaisen lattiarakenteen teit tojalevyjen poiston jälkeen?

Ja edelliselle kirjoittajalle: Onko kauan ollut ko. rakenne lattiassa ja miksi muutit rakennetta?

[maanma]

Nyt pikakorjauksena on tarkoitus tehdä kallio-hiekka-betoni-huopa-kivivilla-lastulevy-laminaatti. Olen ymmärtänyt että tälläisissä lattioissa on yleensä piki siinä missä meillä tervapaperi (säästetty rahaa ja aikaa?). Pikihän tekee kalvon betonin pintaan jotta kosteus ei pääse eristeeseen, nyt tekisin vastaavan huovalla.

Pikeäminen ja tiivistetty huopa siirtää kosteuden nousun sinne missä sitä ei ole eli seinille. Kosteaan pintaan piki ei ilmeisesti myöskään tartu. Laminaatti estää kuivumisen ylöspäin, mutta on käsittääkseni hyvä indikaattori kosteudesta eli korkkaa heti saumoista.

-80 luvulla jolloin näitä hiekan päälle betonia tehtiin ajateltiin vain lämpöeristämistä. Kokeneimmat rakennusmiehet ovat varmaan laittaneet pikeä tai kattohuovat lattiajuoksujen alle.

Helpoin ratkaisu on mielestäni miettiä sisäänpäin kuivumista ja toivoa että se riittää.

Pitkällä tähtäimellä ainoa toivo kosteuden pääsystä on estää veden pääsy talon alla olevaan hiekkaan salaojaratkaisuin tai nostaa talo irti hiekasta.

[Elämä on]

No nyt alkaa remppa olemaan loppusuoralla, noin 80 miestyötuntia meni. Lattiaa avattiin hieman vähemmän mitä alkuperäinen suunnitelma oli mutta kun ei pahemmin vikaa löytynyt niin turhaa oli mielestäni ylimääräistä hommaa tähän hätään hankkia. Keittiön nurkasta oli tervapaperi "haihtunut", pieniä riekaleita oli jäljellä, puut ja purut oli terveen näköisiä, tosin puruissa oli reipas kellarinlöyhkä. Keskemmällä lattiaa ja eteiseen päin mentäessä tervapaperi oli tervettä ja purun tuoksu oli tuttu "tunkkainen" ominaishaju. Täytyy kyllä myöntää että meni homma nopeammin kuin ajattelin, mutta oli reipas apulainen purkuvaiheessa ja kokenut remppaaja kasaamisessa mukana niin eipä siinä paljon nokka tuhissut. Tällä hetkellä olettamus on että väärä rakenne (tervapaperi kontra piki) ja kallion "hikoilu" ja sadeveden läheisyys sokkelin vieressä on aiheuttanut lievän ongelman lattian rakenteelle. Nyt toivotaan että ongelma olisi ratkaistu.

[mlaitine]

Tojalevystä

vm --58 rakenne oli siis alkujaan karkea sora, betoni 60mm, tojalevy, bitumisively, lankut ja sahanpuru, ja puulattia. Tosin tojalevyä oli vain ulkoseinästä metrin verran eristettä, mutta se riitti pilamaan sisäilman aikoinaan. Yritetty paikata hajua asentamalla muovilattiaa, ilmanvaihtoa tehostamalla...Silti talossa oli asuttu vuosia... !...

Tojan, lankun, sahanpurun yms poiston jälkeen laitettiin alup. bitumibetonin päälle 150 mm EPS ja uusi 80mm betonikakku. Kaikkea sahanprua oli mahdotonta saada imuroiua puhtaaksi, mutta ymmärsin ettei ongelmaa synny koska bitumin ja EPS:n välille jää kuivatila joten sinne hautoitui. Huoneiston ympärille korkeaan betonisokkelin asennettiin finnfoam eristeet. jotka uppoutui EPSiin ja alup. betoniin saakka. Jäi vielä 30mm finnfoam sokkelia näkyviin. Lisäeristän seinät 50mm selluvillalla ja kahteen kertaan huokoisella puukuitulevyllä.

Remontti on minulla vielä kesken, mutta betonilattian valusta ehti olla jo 4kk.