49 rakennetussa rintamamiestalossamme ei ole kunnollista viemäriä eikä sisäWC:tä. Keväällä ajattelimme aloittaa remontin, jossa laitettaisiin oikeanlaiset kaivot pihalle ja korjattaisiin saunassa oleva alkeellinen viemäri uudeksi sekä laitettaisiin samalla sisävessa saunan yhteyteen. Pari vuotta sitten uusimme ulkokuistin ja siinä samalla paljastui, kun kaivinkoneella kaivettiin kivijalan vierestä, että kivijalka on tehty todella alkeellisilla materiaaleilla ja surkean betonin seassa on käytetty isoja kiviä. Pelkään nyt, että kun ensi keväänä aletaan kaivamaan viemäreitä miten kivijalan käy. Voiko sitä jotenkin vahvistaa tai uusia ensin?
On tavallista että pulavuosien aikaan rakennetuissa betonirakenteissa on paljon kivenmurkuloita. Niitä lisäämällä säästettiin betonia. Ei tuo ole tavattoman harvinainen tilanne, vaan ehkä ennemminkin sääntö kuin poikkeus.
Kivijalan uusiminen tai merkittävä vahvistaminen edellyttää melkoista kaivuu operaatiota, mutta on toki mahdollista. Itse kyllä epäilen onko siihen tarvetta jos rakenne on kestänyt tähän päivään saakka ehjänä. Pieni rapautuminenkin lienee ihan normaalia. Jos rakenteessa ei näy isoja halkeamia ja notkahduksia, ei liene syytä suureen huoleen. Kuvat toki kertovat enemmän kuin sanat, joten tämä on arvailua.
Näitä salaojat + viemäri projekteja on tehty käsittääkseni suurimpaan osaan tuon ajan taloista ja pääosin kämpät ovat pysyneet ihan tukevasti pystyssä. Itse ottaisin tarkimpaan syyniin suunnitelmat putkistojen sijoitteluista, lämmöneristyksestä, alapohjan kosteus- ja tuuletusratkaisuista ja niin edelleen. Niissä asioissa on paljon yleisemmin ongelmia, kuin kivijalan kestävyydessä.
ok, kiitos paljon vastauksestasi. Ei se mitenkään tosi huonolta se kivijalka näytä.. kaivinkonekuski sitä vain ihmetteli ja minä ajattelin että jos se ei kestä..
Sen tosiasian varaan, että onhan se tähänkin asti kestänyt ei kannata ilman perusteellisempia tutukimuksia luottaa. Kannattaa tosiaan huomioida, että betoni on ollut alttiina luonnonolosuhteille jo 60 vuotta. Ja näin ollen on yllättäen jo 60 vuotta vanhaa.
60 vuoden aikana perustus on saattanut kokea mitä erilaisempia olosuhteita. Se on voinut olla kylmillään ja näin altis roudalle. Kosteassa maaperäässä tapahtuu rapautumista huomattavasti enenmmän kuin esim. kuivalla harjulla. Kosteus ja kylmillään olo yhdistettynä ei varmastiikkan ole parantanut tilannetta vuosien myötä.
En halua missään nimessä pelotella, mutta näiden talojen suhteen ei pidä lähteä yltiöoptimistiselle linajalle.
Laitappa tosiiaan kuvia kun kaivelet auki niin varmaan joku osaa antaa neuvoja asian suhteen.
Omakohtaista kokemusta asiasta on siinä mielessä, että pidin oman talon perustaa aika pahana, mutta ei tääkään mihinkään kaatunut vaikka kaikki seinät kaivettiin auki kerralla.
Erinäisiä vahvistuksia tosin samalla tehtiin. Valettiin anturaa ja vaihdettiin perusmuuria koko 2.5 metrin kokeudelta.
Kun Savolainen puhuu siirtyy vastuu kuulijalle. Koskee tässä tapauksessa myös Hämäläistä.
Ei se mitenkään tosi huonolta se kivijalka näytä.. kaivinkonekuski sitä vain ihmetteli ja minä ajattelin että jos se ei kestä..