alapohjan tilanne talven jäljiltä
Re: alapohjan tilanne talven jäljiltä
(haa, sullekin voi siis suositella v***tusketjun sivuja 10 ja 11) (toi oli itellä aiemmin vakio käpy) (vie kummasti kirjoitushalut vähäksi aikaa)
Re: alapohjan tilanne talven jäljiltä
Kyllä muakin pänni kun jouduin aikanaan purkamaan keittiön ja makkarin priimakuntoisen (mutta naulatun) lautalattian pois kyökin vesivahingon takia. Uudet lattialaudat tuli muuten sitten ruuveilla pontista kiinni, ihan vaan varmuuden vuoksi...Timbba kirjoitti:Harmittaa aivan mielettömästi kun menee muuten hyvä lattiamateriaali hukkaan.
Vaan ei se purettu matsku hukkaan ole mennyt. Olen tehnyt siitä ulkohuussiin lattian ja yhteen pihavarastoonkin, ja huonokuntoisimmista laudoista tein hyötypuutarhaan lämpölavan, se oli kuin olisi Leegoilla leikkinyt. Tuli kyllä hieno lava kun on oikein lakattua ponttilautaa, sinne oli kiva lapioida keväällä lampaanlantaa! Osa laudoista on vielä tuolla verstaan ylisillä käyttöä odottamassa, kyllä ne varmaan vuosien varrella paikkansa löytävät. Lieventää hiukan harmitusta.
pelkka
Re: alapohjan tilanne talven jäljiltä
Piti sitten purkaa eteistäkin osaksi. Ei ollutkaan niin helppo tämäkään purkutyö kuin ajattelin. Laminaatit oli liimattu ponteista kiinni ja lastulevy liimattu ruuvausten lisäksi juoksuihin. Lastulevyn alta löytyi vanhaa lattialautaa osalta alaa joka edelleen lisäsi purkutyötä = )
Vanhojen lattialautojen alla oli vanhoistä paperisäkeistä tms. tehty papeeraus, mutta sen mitä laajennusosalta purin eristeisiin asti lattiaa, ei ollut mitään paperia lattian alla. Rakenne oli siis tuulensuojalevy, selluvillaa lastulevy, "kopinapehmuste" sekä laminaatti. Tarviiko tällainen rakenne tuota paperia tuohon eristeen päälle?
Nyt tekisi mieli purkaa kokonaan laminaatit ja lastulevyt eteisestä ja paukuttaa tilalle lautalattia, nyt se kävis näppärästi.
Löytyykö muuten keneltäkään ylimääräistä booraksia? Vaihtoehtoisesti löytyykö tarvitsijoita ylimääräerälle mikäli käyn satsin kaupasta hakemassa?
Vanhojen lattialautojen alla oli vanhoistä paperisäkeistä tms. tehty papeeraus, mutta sen mitä laajennusosalta purin eristeisiin asti lattiaa, ei ollut mitään paperia lattian alla. Rakenne oli siis tuulensuojalevy, selluvillaa lastulevy, "kopinapehmuste" sekä laminaatti. Tarviiko tällainen rakenne tuota paperia tuohon eristeen päälle?
Nyt tekisi mieli purkaa kokonaan laminaatit ja lastulevyt eteisestä ja paukuttaa tilalle lautalattia, nyt se kävis näppärästi.
Löytyykö muuten keneltäkään ylimääräistä booraksia? Vaihtoehtoisesti löytyykö tarvitsijoita ylimääräerälle mikäli käyn satsin kaupasta hakemassa?
Re: alapohjan tilanne talven jäljiltä
Valitan ettei ole parempaa kuvaa mutta tässä osviittaa
Pottukellarin kahdella sivulla kulkee tuollainen sola kellarin seinän ja sokkelin välissä, leveys sivusta riippuen n.35-45 cm, sivujen mitat n. 3 ja 4 m. Tila on´muuten yhtenäinen mutta tuon kuvan puoleisen sivun katkaisee ikkuna-aukkoa varten tehty aukko. Nyt kun kuilu on tyhjennetty, korkeutta kuilulla on n. 50 cm. Toinen sola rajautuu lähes koko matkalta kuistille ja toinen alkuperäiseen päätysokkeliin jossa nyt siis myöhemmin rakennettu laajennus.
Tilaan on ilmeisen vaikea saada tehokasta ilman kiertoa ilman koneellista apua ja rakenteeksi on ehdottettu seuraavanlaista ratkaisua:
Täytetään sola lecasoralla 5-7 cm sokkelin yläreunasta, valetaan betonista kansi sokkelin yläreunaan asti, betonin päälle huopakermi samoin kuin tuon kuvassa näkyvän kellarin katollekin ja päällimmäiseksi lattiakoolaukset.
Miltä homma näyttää ja kuulostaa teidän mielestänne?
Pottukellarin kahdella sivulla kulkee tuollainen sola kellarin seinän ja sokkelin välissä, leveys sivusta riippuen n.35-45 cm, sivujen mitat n. 3 ja 4 m. Tila on´muuten yhtenäinen mutta tuon kuvan puoleisen sivun katkaisee ikkuna-aukkoa varten tehty aukko. Nyt kun kuilu on tyhjennetty, korkeutta kuilulla on n. 50 cm. Toinen sola rajautuu lähes koko matkalta kuistille ja toinen alkuperäiseen päätysokkeliin jossa nyt siis myöhemmin rakennettu laajennus.
Tilaan on ilmeisen vaikea saada tehokasta ilman kiertoa ilman koneellista apua ja rakenteeksi on ehdottettu seuraavanlaista ratkaisua:
Täytetään sola lecasoralla 5-7 cm sokkelin yläreunasta, valetaan betonista kansi sokkelin yläreunaan asti, betonin päälle huopakermi samoin kuin tuon kuvassa näkyvän kellarin katollekin ja päällimmäiseksi lattiakoolaukset.
Miltä homma näyttää ja kuulostaa teidän mielestänne?
Re: alapohjan tilanne talven jäljiltä
Nyt on hommat sillä mallilla että lattian runko on valmis. Lattia toteutettiin ristiin koolaamalla, ensin 2x8 ja sen päälle kaksi kerrosta kakkosnelosia. Tuulensuojalevyiksi kaksi 12mm:n huntonia päällekkäin. Nyt ootellaan että saadaan selluvillat lattiaan. Kait se siitä pikkuhiljaa.
Re: alapohjan tilanne talven jäljiltä
Nyt alkaa taas olemaan pikkuhiljaa toiveita että päästään jouluksi muuttamaan takaisin kotiin. Eteiseenkin piti tulla lautalattia laminaatin tilalle mutta olisi tullut niin paljon mutkia matkaan rakenteen vuoksi, mikäli olisi halunnut lastulevyn purkaa alta pois. Emme kuitenkaan halua kylmää ja kopisevaa laminaattia enää takaisin vaan laitamme tilalle sauvaparketin.
Eteinen kokonaisuudessaan siis eristetty ja levytetty. Keittiö ja olohuone nyt myös paperoitu ja odottelee vain lautaa lattiaan.
Lattian rakenne olohuoneen ja keittiön osalta siis tuulensuojalevy, ristiin koolaus 2x8, päälle tuplat 2x4, eristeeksi selluvilla, päälle paperi ja mäntylauta.
Muutama kuva rakennusvaiheesta.
Eteinen kokonaisuudessaan siis eristetty ja levytetty. Keittiö ja olohuone nyt myös paperoitu ja odottelee vain lautaa lattiaan.
Lattian rakenne olohuoneen ja keittiön osalta siis tuulensuojalevy, ristiin koolaus 2x8, päälle tuplat 2x4, eristeeksi selluvilla, päälle paperi ja mäntylauta.
Muutama kuva rakennusvaiheesta.
Re: alapohjan tilanne talven jäljiltä
Tälle päätökselle paatunut ekoihminen nostaa hattua!Timbba kirjoitti:Emme kuitenkaan halua kylmää ja kopisevaa laminaattia enää takaisin vaan laitamme tilalle sauvaparketin.
Ja nuo muutkin materiaalivalinnat lämmittävät perinteen vaalijan mieltä.
Re: alapohjan tilanne talven jäljiltä
Tänään alottelin lautalattian värkkäämistä paikalleen. Ekaa kertaa tässä ollaan pappia kyydissä ja sen kyllä huomaa, päivän saldo oli kaks 7 m:n varvia! 
Suurin osa päivästä meni miettimiseen ja lähtölinjan mittailuun. Eiköhän huomena mee jo kolmen varvin virstanpylväs rikki!
En tiedä teinkö oikean ratkaisun, mutta päätin helpottaa urakkaa ja ruuvata laudat kiinni 75 mm:n hobau-ruuveilla. ( olin muuten ällikällä lyöty kun hain paikallisesta wurthista 500 kpl:n laatikon ja se makso 5,50. Miten ne voi olla niin halpoja?)
Tuntuu muuten ihmiset jakaantuvan kolmeen leiriin: osa ehdottomasti naulan kannalla, osa ruuvien kannalla ja osan mielestä käytännössä sama kummilla laudat kiinni laittaa.
Suurin osa päivästä meni miettimiseen ja lähtölinjan mittailuun. Eiköhän huomena mee jo kolmen varvin virstanpylväs rikki!
En tiedä teinkö oikean ratkaisun, mutta päätin helpottaa urakkaa ja ruuvata laudat kiinni 75 mm:n hobau-ruuveilla. ( olin muuten ällikällä lyöty kun hain paikallisesta wurthista 500 kpl:n laatikon ja se makso 5,50. Miten ne voi olla niin halpoja?)
Tuntuu muuten ihmiset jakaantuvan kolmeen leiriin: osa ehdottomasti naulan kannalla, osa ruuvien kannalla ja osan mielestä käytännössä sama kummilla laudat kiinni laittaa.
Re: alapohjan tilanne talven jäljiltä
Timbba, unohdit laminaattijengin!
(Ja eksistentiaalifilosofit, jotka miettivät laittaisko nauloilla vai ruuveilla, mutta eivät osaa päättää joten loikkivat koolinkilta toiselle hamaan maailmanloppuun.)
(Ja eksistentiaalifilosofit, jotka miettivät laittaisko nauloilla vai ruuveilla, mutta eivät osaa päättää joten loikkivat koolinkilta toiselle hamaan maailmanloppuun.)
Re: alapohjan tilanne talven jäljiltä
Huh!
En tiedä mitä laatua mahtaa olla vanha tapetti olkkarissa ja keittiössä mutta suhteellisen työläs se ainakin on irrottaa. Sen saa kastella ihan litimäräks pariin kolmeen kertaan ja odotella sen puol tuntia että tapetti vettyy niin paljon että sen saa vedettyä seinältä alas. Tapetti ei edes palstoidu joten aikaa tää homma vie.
Lautalattia on saatu valmiiksi ja se olikin hiukan aikaa vievempi homma mitä alun perin kuvittelin. Tai siis SEKIN oli Muuten mielestäni onnistui hyvin. alunperin ajattelimme lakata laudan, mutta Pelkka on saanut meitä toisiin ajatuksiin ja ei se öljyäminen ehkä huonompi vaihtoehto taida ollakaan.
Alakerran laminaatit vaihdamme parkettiin. Olisiko sinne parketin alle hyvä laittaa jotain korkkiraehuopaa tai aaltopahvia tms. vai voiko laittaa ihan vaikka vaan jotain muovista, kuten Tuplexia?
En tiedä mitä laatua mahtaa olla vanha tapetti olkkarissa ja keittiössä mutta suhteellisen työläs se ainakin on irrottaa. Sen saa kastella ihan litimäräks pariin kolmeen kertaan ja odotella sen puol tuntia että tapetti vettyy niin paljon että sen saa vedettyä seinältä alas. Tapetti ei edes palstoidu joten aikaa tää homma vie.
Lautalattia on saatu valmiiksi ja se olikin hiukan aikaa vievempi homma mitä alun perin kuvittelin. Tai siis SEKIN oli
Muuten mielestäni onnistui hyvin. alunperin ajattelimme lakata laudan, mutta Pelkka on saanut meitä toisiin ajatuksiin ja ei se öljyäminen ehkä huonompi vaihtoehto taida ollakaan.Alakerran laminaatit vaihdamme parkettiin. Olisiko sinne parketin alle hyvä laittaa jotain korkkiraehuopaa tai aaltopahvia tms. vai voiko laittaa ihan vaikka vaan jotain muovista, kuten Tuplexia?
Re: alapohjan tilanne talven jäljiltä
Onko kenelläkään omakohtasta kokemusta lautalattian käsittelystä auron kovapuuöljyllä ja kovavahalla? Pajutex on maahantuoja.
http://www.auro.fi/pdf/puulattioiden_viimeistely.pdf
Ilmeisesti toi öljy sävyttää jonkinverran lattiaa mutta kuinka paljon?
Oletteko käsitelleet lattian itse, onko vaikea homma?
Piikuhiljaa alkaa remontti olemaan voiton puolella, onneksi!!
http://www.auro.fi/pdf/puulattioiden_viimeistely.pdf
Ilmeisesti toi öljy sävyttää jonkinverran lattiaa mutta kuinka paljon?
Oletteko käsitelleet lattian itse, onko vaikea homma?
Piikuhiljaa alkaa remontti olemaan voiton puolella, onneksi!!
Re: alapohjan tilanne talven jäljiltä
Mulla tulee näitä juttuja lukiessa jatkuvasti sellainen olo, että me homehörhöt ollaan niitä pienten lasten vanhempia, jotka ajattelevat (rintamamiestalo-)asioita enimmäkseen lastemme kautta. Se, onko tapa oikea/järkevä, jääköön sitten kaikkien muiden pähkäiltäviksi.sofi kirjoitti:Toisaalta en soisi homesairauksia kenellekään. Etenkään perheiden pienimmille.
Kyllä määkin huomaan aina toitottavani, että kyllä tässä ite pärjää vaikka toinen sierain kainalossa, mutta kun ei haluaisi lapsilleen samanlaista, tai siis itse asiassa paljon pahempaa, kun joutuisivat altistumaan jo ihan pienestä.
Sunt pueri pueri, pueri puerilia tractant.
Re: alapohjan tilanne talven jäljiltä
Alkaa tämä projekti olemaan vähän niinkuin klaari!
Kolmen ja puolen kuukauden evakkoreissu on ohi ja muutettiin takas kotiin 16.12. On muuten hianoo asua taas omissa nurkissa!
Vielä on tosin osin listat laittamatta, sähköt vetämättä ja muutama muukin homma vähäsen vaiheessa mutta ei se mitään, eiköhän nekin jossain vaiheessa valmiiksi tuu.
Oli kyllä aika työntäyteinen syksy. Melkein kaikki vapaapäivät tein hommia, joskus pitempää ja välillä hiukan lyhempää päivää. Kiitos isälle ja appiukolle että saatiin homma näinkin nopeesti pulkkaan.
Tuli tässä samalla itelle aimo annos tietoa ja taitoa rakentamisesta ja rakennusmateriaaleista. Aika paljon kului energiaa siihen, kun otti selvää asioista ja eri vaihtoehdoista. Sitten vain yritti valita niistä itselle parhaan vaihtoehdon. Välillä joutui kompromissejakin tekemään mutta lopputulokseen ja materiaalivalintoihin olen silti kuitenkin tyytyväinen.
Kustannuksia en ole vielä laskenut yhteen mutta kyllähän tämä maksoi. Tosin porautin kyllä porakaivon ja uusin jatevesijärjestelmänkin samaan konkurssiin. Kustannuksissa säästettiin siinä, että tehtiin mahdollisimman paljon itse. Materiaaleissa yritin ostaa hyvää, mutta järkevään hintaan. Halvemmallakin, ehkä reilustikin, tosin varmasti olisi pystynyt tekemään.
Unohtu tuossa loppukirin aikana tuo valokuvien ottaminenkin, muutamia hassuja kuvia tuolla taitaa olla, mutta laitan niitä jossain vaiheessa julkisesti jakoon ja teen lyhyen yhteenvedon mitä tämän projektin aikana oikein tuli tehtyä.
Mutta nyt keskitytään kinkun rääppeiden sulatteluun ja kodista nauttimiseen. Telkkariakaan ei olla vielä "keretty" paikalleen asentaa, eipä sitä penskatkaan oo kaivannut. Ihmeen nopeesti sitä tottuu elämään ilman telkkua. Tosin eiköhän toi taas piakkoin paikkansa löydä.
Kiitokset kaikille neuvoja ja vinkkejä antaneille. Erityiskiitos pelkalle, jonka kanssa ollaan viestitelty syksyn aikana runsaasti ja joka on nähnyt paljon vaivaa auttaakseen mua. Lisäksi haluan vielä kiittää Oto Hascakia joka kävi paikan päällä keväällä kattomassa alapohjaa ja muutenkin silmäili nurkkia "sillä silmällä".
Kolmen ja puolen kuukauden evakkoreissu on ohi ja muutettiin takas kotiin 16.12. On muuten hianoo asua taas omissa nurkissa!
Vielä on tosin osin listat laittamatta, sähköt vetämättä ja muutama muukin homma vähäsen vaiheessa mutta ei se mitään, eiköhän nekin jossain vaiheessa valmiiksi tuu.
Oli kyllä aika työntäyteinen syksy. Melkein kaikki vapaapäivät tein hommia, joskus pitempää ja välillä hiukan lyhempää päivää. Kiitos isälle ja appiukolle että saatiin homma näinkin nopeesti pulkkaan.
Tuli tässä samalla itelle aimo annos tietoa ja taitoa rakentamisesta ja rakennusmateriaaleista. Aika paljon kului energiaa siihen, kun otti selvää asioista ja eri vaihtoehdoista. Sitten vain yritti valita niistä itselle parhaan vaihtoehdon. Välillä joutui kompromissejakin tekemään mutta lopputulokseen ja materiaalivalintoihin olen silti kuitenkin tyytyväinen.
Kustannuksia en ole vielä laskenut yhteen mutta kyllähän tämä maksoi. Tosin porautin kyllä porakaivon ja uusin jatevesijärjestelmänkin samaan konkurssiin. Kustannuksissa säästettiin siinä, että tehtiin mahdollisimman paljon itse. Materiaaleissa yritin ostaa hyvää, mutta järkevään hintaan. Halvemmallakin, ehkä reilustikin, tosin varmasti olisi pystynyt tekemään.
Unohtu tuossa loppukirin aikana tuo valokuvien ottaminenkin, muutamia hassuja kuvia tuolla taitaa olla, mutta laitan niitä jossain vaiheessa julkisesti jakoon ja teen lyhyen yhteenvedon mitä tämän projektin aikana oikein tuli tehtyä.
Mutta nyt keskitytään kinkun rääppeiden sulatteluun ja kodista nauttimiseen. Telkkariakaan ei olla vielä "keretty" paikalleen asentaa, eipä sitä penskatkaan oo kaivannut. Ihmeen nopeesti sitä tottuu elämään ilman telkkua. Tosin eiköhän toi taas piakkoin paikkansa löydä.
Kiitokset kaikille neuvoja ja vinkkejä antaneille. Erityiskiitos pelkalle, jonka kanssa ollaan viestitelty syksyn aikana runsaasti ja joka on nähnyt paljon vaivaa auttaakseen mua. Lisäksi haluan vielä kiittää Oto Hascakia joka kävi paikan päällä keväällä kattomassa alapohjaa ja muutenkin silmäili nurkkia "sillä silmällä".
Re: alapohjan tilanne talven jäljiltä
Noniin, nyt tää projekti on melkein ohi.
Maaliskuussa -09 aukasin tuuletusluukut talven jäljiltä ja huomasin että nyt ei kaikki oo ihan kuten pitää. Ajateltiin että paska homma, mutta ei mitään, vanha talo, tällaista sattuu. Tein kulkuaukon ryömintätilaan koska sellaista ei sokkelissa ollut. Siitä alkoi homma etenemään siten että selvisi kaikkea muutakin mitä aikaisemmin ei ole tiedossa ollut, mitä myyjä on jättänyt meille kertomatta tai suorastaan valehdellut. Osin kiitos naapureiden.
Alunperin remontin piti alkaa jo keväällä, mutta myyjä vilautteli kaupanpurkumahdollisuutta joka sittemmin osoittautui pelkäksi ajan peluuksi. Tietenkin olin jo peruuttanut timpurin joten lattian rungon tekeminen ja siten koko remppa siirtyi keväältä syksylle. Eikä remonttikaan ihan niin nopeasti mennyt kuten itse ajattelin. Suurelta osin siksi että yritin tehdä mahdollisimman paljon itse ja vihreänä meni paljon energiaa ja aikaa homman suunnitteluun ja muuhun miettimiseen.
Kaikkea en kuitenkaan tehnyt itse. Lattian koolingit teki timpuri, imuauto kävi imasemassa vanhan lattian eristeet ja ryömintätilasta maata pois sekä uudelta että vanhalta puolelta, puhallusvillan puhalluksen sekä lautalattian lakkauksen teki ammattilainen. Voin näin jälkeen päin ylpeänä sanoa että olen tyytyväinen että tein kuitenkin näinkin paljon itse. Opin aivan tolkuttomasti asioita, kädentaidot paranivat ja huomasi että kaikkea oppii kun vain uskaltaa tarttua toimeen. Seuraavalla kerralla menee sitten vielä paremmin. Ja varmasti nopeammin.
Loppukesästä uusittiin imeytyskenttä panospuhdistamoon. Vanha kenttä oli tehty suhteellisen päin peetä.
Samoihin aikoihin päätimme teettää porakaivon talousvettä varten. Olimme jo aikamme kärvistelleet veden vähyydessä ja harkinneet porakaivoa. Kaivo saatiin käyttöön juuri ennen evakkoon lähtöä. Hyvä näin koska kaivon vesi oli jo todella minimissään vaikka sinänsä ei enää meille varsinaisesti helpotusta tuonut.
Syyskuun puolen välin tienoilla muutettiin evakkoon ja alettiin purkuhommiin. Ei sekään mitään ihan kevyttä hommaa ole. Hommaa muuten helpotti huomattavasti kun hankin puukkosahan. Kätevä peli näissä hommissa.
Harmi etten saanut vanhaa lautaa lattiasta ehjänä. Oli tiivissyistä 3" lautaa.
Remonttia pidensi myös se, että jouduimme purkamaan eteisen lattiaakin, koska muutaman neliön alalle oli puhallettu edellisen omistajan toimesta puhallusvilla suoraan maan päälle. Pottukellarin ja sokkelin välissä kulki sellainen 30-40 cm:n sola, joka oli melkein kellarin kattoon asti multamaata. Tämän maan päälle oli villa puhallettu.
Tässä hiukan tehtyjä töitä:
-Tuuletusaukkojen tekeminen ( 6 kpl 170 mm) ja käyntiaukot ryömintätilaan. Käyntiaukkoja jouduin puhkomaan kolme kappaletta jotta kaikkiin tiloihin pääsee ryömimään.
Tässä osviittaa uusista ja vanhoista tuuletusaukoista
-Maan luiskaus pois päin rakennuksesta
-Imeytyskentän vaihtaminen goodwellin AG-1 panospuhdistamoon.
-porakaivon poraus. 57 m syvä, tuotto > 10000 l/h. Nyt riittää vettä. Tosin tämän seudun ongelma on rauta. Meilläkin sitä on ja kunnolla, pakko oli tehdä kaupat suodattimesta, vielä ei tosin ole kokemusta miten toimii.
-ryömintätilan syventäminen sekä vanhalta että uudelta puolelta. Parhaimmasta paikasta vanhalta puolelta otettiin puolisen metriä maata pois. Lisäksi imastiin kellarin ja sokkelin välisestä solasta maa pois, täytettiin sola lecasoralla, päälle 50 mm:n betonivalu, huopakermi väliin ja puhallusvilla päälle.
-rossilattian uusiminen: 12mm huntonin tuulensuoja tuplasti, 2x8 + tuplasti 2x4 ristiinkoolattuna, fibratuksen puhallusvilla, tuulensuojapaperi. Päällimmäiseksi 28x95 mänty ,päätypontattu. Pintaan ihan perus vesiohenteinen lakka. (Vieläkin hiukan harmittaa ettei sitten kuitenkin laitettu sitä auron kovaöljyä)
-Olkkarin ja keittiön tapetointi. Käytettiin Borosanin easy-up tapettia.
Näin jälkikäteen voi sanoa että oli kaiken puolin opettavainen keissi. Nyt jos ostais vanhaa pirttiä, tai vaikka mitä taloa vaan, niin osaa katsoa ihan eri silmällä asioita. Lisäksi itseluottamus itse tekemiseen kasvoi roimasti. Ja mikä parasta vaikkei tämän pitemmästä projekstista ookkaan kysymys: Vaikka jossain vaiheessa näyttää epätoivoselta ja koko ajan tulee jotain uusia, epämiellyttäviä ylläreitä vastaan, se päivä paistaa kuitenkin siellä seuraan mäen takana ja se hetki kun pääsee muuttamaan sisään, tuntuu silloin erityisen hyvältä.
Suuri kiitos kuuluu isäukolle ja appiukolle jotka tekivät talkoita tunteja laskematta. Suuri kiitos kuuluu myös foorumilaisille, erityisesti pelkalle, jotka antoivat hyviä neuvoja ja tsemppasivat. Tsemppiä kyllä toisinaan tarvittiin, välillä teki mieli pistää koko paska tuleen tai muuten toteuttaa itseään heittämällä moska ikkunasta läpi, mutta onneksi vielä sen verran oli itsehillintää että jäi tekemättä. Hyvä näin...
Nyt ollaan jo puoltoista kuukautta asuttu taas kotona. Vieläkin osa listoista puuttuu mutta teen ne kyllä mahdollisimman pian... joku viisas on joskus sanonut että muuta vasta sitten sisään kun kaikki on valmista.. pitää näköjään paikkansa.
Seuraavaksi muutetaan vanha makkari lastenhuoneeksi. Mutta sitä ennen vedän hiukan henkeä ( ainakin ellei mitään uutta akuuttia ilmene..) ja jään odottelemaan sitä kolmatta jälkipolven edustajaa, jonka pitäisi tulla maailmaan ihan näinä päivinä.
Maaliskuussa -09 aukasin tuuletusluukut talven jäljiltä ja huomasin että nyt ei kaikki oo ihan kuten pitää. Ajateltiin että paska homma, mutta ei mitään, vanha talo, tällaista sattuu. Tein kulkuaukon ryömintätilaan koska sellaista ei sokkelissa ollut. Siitä alkoi homma etenemään siten että selvisi kaikkea muutakin mitä aikaisemmin ei ole tiedossa ollut, mitä myyjä on jättänyt meille kertomatta tai suorastaan valehdellut. Osin kiitos naapureiden.
Alunperin remontin piti alkaa jo keväällä, mutta myyjä vilautteli kaupanpurkumahdollisuutta joka sittemmin osoittautui pelkäksi ajan peluuksi. Tietenkin olin jo peruuttanut timpurin joten lattian rungon tekeminen ja siten koko remppa siirtyi keväältä syksylle. Eikä remonttikaan ihan niin nopeasti mennyt kuten itse ajattelin. Suurelta osin siksi että yritin tehdä mahdollisimman paljon itse ja vihreänä meni paljon energiaa ja aikaa homman suunnitteluun ja muuhun miettimiseen.
Kaikkea en kuitenkaan tehnyt itse. Lattian koolingit teki timpuri, imuauto kävi imasemassa vanhan lattian eristeet ja ryömintätilasta maata pois sekä uudelta että vanhalta puolelta, puhallusvillan puhalluksen sekä lautalattian lakkauksen teki ammattilainen. Voin näin jälkeen päin ylpeänä sanoa että olen tyytyväinen että tein kuitenkin näinkin paljon itse. Opin aivan tolkuttomasti asioita, kädentaidot paranivat ja huomasi että kaikkea oppii kun vain uskaltaa tarttua toimeen. Seuraavalla kerralla menee sitten vielä paremmin. Ja varmasti nopeammin.
Loppukesästä uusittiin imeytyskenttä panospuhdistamoon. Vanha kenttä oli tehty suhteellisen päin peetä.
Samoihin aikoihin päätimme teettää porakaivon talousvettä varten. Olimme jo aikamme kärvistelleet veden vähyydessä ja harkinneet porakaivoa. Kaivo saatiin käyttöön juuri ennen evakkoon lähtöä. Hyvä näin koska kaivon vesi oli jo todella minimissään vaikka sinänsä ei enää meille varsinaisesti helpotusta tuonut.
Syyskuun puolen välin tienoilla muutettiin evakkoon ja alettiin purkuhommiin. Ei sekään mitään ihan kevyttä hommaa ole. Hommaa muuten helpotti huomattavasti kun hankin puukkosahan. Kätevä peli näissä hommissa.
Harmi etten saanut vanhaa lautaa lattiasta ehjänä. Oli tiivissyistä 3" lautaa.
Remonttia pidensi myös se, että jouduimme purkamaan eteisen lattiaakin, koska muutaman neliön alalle oli puhallettu edellisen omistajan toimesta puhallusvilla suoraan maan päälle. Pottukellarin ja sokkelin välissä kulki sellainen 30-40 cm:n sola, joka oli melkein kellarin kattoon asti multamaata. Tämän maan päälle oli villa puhallettu.
Tässä hiukan tehtyjä töitä:
-Tuuletusaukkojen tekeminen ( 6 kpl 170 mm) ja käyntiaukot ryömintätilaan. Käyntiaukkoja jouduin puhkomaan kolme kappaletta jotta kaikkiin tiloihin pääsee ryömimään.
Tässä osviittaa uusista ja vanhoista tuuletusaukoista
-Maan luiskaus pois päin rakennuksesta
-Imeytyskentän vaihtaminen goodwellin AG-1 panospuhdistamoon.
-porakaivon poraus. 57 m syvä, tuotto > 10000 l/h. Nyt riittää vettä. Tosin tämän seudun ongelma on rauta. Meilläkin sitä on ja kunnolla, pakko oli tehdä kaupat suodattimesta, vielä ei tosin ole kokemusta miten toimii.
-ryömintätilan syventäminen sekä vanhalta että uudelta puolelta. Parhaimmasta paikasta vanhalta puolelta otettiin puolisen metriä maata pois. Lisäksi imastiin kellarin ja sokkelin välisestä solasta maa pois, täytettiin sola lecasoralla, päälle 50 mm:n betonivalu, huopakermi väliin ja puhallusvilla päälle.
-rossilattian uusiminen: 12mm huntonin tuulensuoja tuplasti, 2x8 + tuplasti 2x4 ristiinkoolattuna, fibratuksen puhallusvilla, tuulensuojapaperi. Päällimmäiseksi 28x95 mänty ,päätypontattu. Pintaan ihan perus vesiohenteinen lakka. (Vieläkin hiukan harmittaa ettei sitten kuitenkin laitettu sitä auron kovaöljyä)
-Olkkarin ja keittiön tapetointi. Käytettiin Borosanin easy-up tapettia.
Näin jälkikäteen voi sanoa että oli kaiken puolin opettavainen keissi. Nyt jos ostais vanhaa pirttiä, tai vaikka mitä taloa vaan, niin osaa katsoa ihan eri silmällä asioita. Lisäksi itseluottamus itse tekemiseen kasvoi roimasti. Ja mikä parasta vaikkei tämän pitemmästä projekstista ookkaan kysymys: Vaikka jossain vaiheessa näyttää epätoivoselta ja koko ajan tulee jotain uusia, epämiellyttäviä ylläreitä vastaan, se päivä paistaa kuitenkin siellä seuraan mäen takana ja se hetki kun pääsee muuttamaan sisään, tuntuu silloin erityisen hyvältä.
Suuri kiitos kuuluu isäukolle ja appiukolle jotka tekivät talkoita tunteja laskematta. Suuri kiitos kuuluu myös foorumilaisille, erityisesti pelkalle, jotka antoivat hyviä neuvoja ja tsemppasivat. Tsemppiä kyllä toisinaan tarvittiin, välillä teki mieli pistää koko paska tuleen tai muuten toteuttaa itseään heittämällä moska ikkunasta läpi, mutta onneksi vielä sen verran oli itsehillintää että jäi tekemättä. Hyvä näin...
Nyt ollaan jo puoltoista kuukautta asuttu taas kotona. Vieläkin osa listoista puuttuu mutta teen ne kyllä mahdollisimman pian... joku viisas on joskus sanonut että muuta vasta sitten sisään kun kaikki on valmista.. pitää näköjään paikkansa.
Seuraavaksi muutetaan vanha makkari lastenhuoneeksi. Mutta sitä ennen vedän hiukan henkeä ( ainakin ellei mitään uutta akuuttia ilmene..) ja jään odottelemaan sitä kolmatta jälkipolven edustajaa, jonka pitäisi tulla maailmaan ihan näinä päivinä.