Salaojien kaivuu
Salaojien kaivuu
Oletteko kaivaneet kerralla koko talon ympäri vai pari seinää kerrallaan?Ajattelin lähinnä tuota kun nuo sokkelin vieret on saanut olla yli 60 vuotta rauhassa niin onko isokin riski kaivaa kaikki neljä seinää kerralla auki anturatasoon?Alkaako mökki liikkumaan?Talo seisoo hiekkamaalla jossa paljon kiviä ja kellarin ala on noin kolmannes talon pohjapinta-alasta muuten on rossipohja.Anturana toimii varmaankin kivet josta perusmuuri alkaa,tuskin on valettua anturaa joskin aivan varma tuosta en ole.Piirrustuksissa vuodelta -39 näkyy valetut anturat mutta ainakin yhdellä seinällä joka on kellarin puolelta piikattu auki niin on ainakin vaan kivet anturana.
Käsittääkseni ei ole mitään väliä kuinka paljon kaivaa ympäriltä auki kunhan ei kaiva anturan alapuolelle. Ei se maa siinä sivussa mitään kanna.
Kyllähän nuo normaalisti kaivetaan auki kokonaan yhdellä kertaa.
Itse kaivoin pari seinää kerralla, käsin kun tuli kaivettua ja kokonaan itse tehtyä, niin hoidin tänä kesänä puutteellisen puolen. Ensikesänä varmaan sitten toinen puoli johonka on 80-luvun lopussa salaojat jo laitettukin.
Kyllähän nuo normaalisti kaivetaan auki kokonaan yhdellä kertaa.
Itse kaivoin pari seinää kerralla, käsin kun tuli kaivettua ja kokonaan itse tehtyä, niin hoidin tänä kesänä puutteellisen puolen. Ensikesänä varmaan sitten toinen puoli johonka on 80-luvun lopussa salaojat jo laitettukin.
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Jos kivijalka ei ole kallistunut niin se tuketuu lähinnä alaspäin.JJ kirjoitti:Käsittääkseni ei ole mitään väliä kuinka paljon kaivaa ympäriltä auki kunhan ei kaiva anturan alapuolelle. Ei se maa siinä sivussa mitään kanna.
Jos se ei ole mistään kohtaa poikki niin myös alta uskaltaa kaivaa, mutta vain rajoitetusti ja pakottavista syistä. Painuma ja kivijalan nitkahtamisriski kasvaa tästä - erityisesti jos pohja ei ole toteutettu kantavalla laatalla.
Meillä se taitaa olla ainoa järkevä vaihtoehto käydä ottamassa kaikki sivut auki ja sitten täyttämässä, kun aika on. Menee muuten hankalaksi, varsinkin jos kaivuukalustoa kuljetetaan välissä pois tontilta.
Minä se jahkailen mitä tuonne sokkelia vasten laittaisin isodräniä, fuktisolia vai perinteisiä ratkaisuja mitä täällä onkin jo kilvan haukuttu. Meikäläisen tuurilla kumminkin suodatinkangas repeää täytön aikana ja hieno ja kallis salaojittava eriste on sokkelissa vaan haitaksi. No joo... 8)
Hieman myös epäroin niiden salaojaputkien kaatojen kanssa. Tuntuu epävarmalta niitä sinne vatupassin kanssa asentaa. Onkohan sellainen vaaituskone helppokäyttöinen, jos sellaisen kävisi RK:stä vuokraamassa ennen kuin laittaa kuopat umpeen? Myös sellainenkin asia on vielä auki, että onkohan siihen jokin sääntö kenties mistä noita salaojakaivoja ja putkia lähtee asentamaan? Eli, kun meilläkin on talossa kuistinkera varmaan kymmenen kulmaa, niin miten ja mistä nuo kaadot tulisi lähteä tekemään? Kaikki kaadot samaan suuntaan vai puolivälistä taloa toiseen suuntaan?
Minä se jahkailen mitä tuonne sokkelia vasten laittaisin isodräniä, fuktisolia vai perinteisiä ratkaisuja mitä täällä onkin jo kilvan haukuttu. Meikäläisen tuurilla kumminkin suodatinkangas repeää täytön aikana ja hieno ja kallis salaojittava eriste on sokkelissa vaan haitaksi. No joo... 8)
Hieman myös epäroin niiden salaojaputkien kaatojen kanssa. Tuntuu epävarmalta niitä sinne vatupassin kanssa asentaa. Onkohan sellainen vaaituskone helppokäyttöinen, jos sellaisen kävisi RK:stä vuokraamassa ennen kuin laittaa kuopat umpeen? Myös sellainenkin asia on vielä auki, että onkohan siihen jokin sääntö kenties mistä noita salaojakaivoja ja putkia lähtee asentamaan? Eli, kun meilläkin on talossa kuistinkera varmaan kymmenen kulmaa, niin miten ja mistä nuo kaadot tulisi lähteä tekemään? Kaikki kaadot samaan suuntaan vai puolivälistä taloa toiseen suuntaan?
-
harnojukka
- Jäsen

- Viestit: 200
- Liittynyt: Ke Syys 14, 2005 14:14
Tomppa!
Mieti kolme kertaa kannattaako salaojia kaivaa. Salaojat on tarkoitettu pohjaveden nousua vastaan. Epäilisin, ettei Riihimäelläkään ole pohjaveden korkeus sinänsä mikään ongelma, kun kaupunki kuuluu Salpausselän harjualueeseen. Ainakin omalla kohdallani tuli laitettua ojat täysin turhaan. Jälkikäteen sain selville, että pohjavesi lillii talon kohdalla jossain 10 metriä maanpinnan alapuolella. Tuskin nousee siitä meidän elinaikanamme...
Mieti kolme kertaa kannattaako salaojia kaivaa. Salaojat on tarkoitettu pohjaveden nousua vastaan. Epäilisin, ettei Riihimäelläkään ole pohjaveden korkeus sinänsä mikään ongelma, kun kaupunki kuuluu Salpausselän harjualueeseen. Ainakin omalla kohdallani tuli laitettua ojat täysin turhaan. Jälkikäteen sain selville, että pohjavesi lillii talon kohdalla jossain 10 metriä maanpinnan alapuolella. Tuskin nousee siitä meidän elinaikanamme...
Mä kun olen luullut, että meille tehdään salaojat siksi, että talo on notkossa ja savimaalla ja vesi tulee kellarin seinistä sisään. Mä ymmärtäisin, että salaojien tarkoitus on juurikin se, että vesi ei jää seisomaan märkään saveen seinää vasten, vaan valuu hiekkaa ja soraa pitkin salaojaputkeen ja sieltä hallitusti kaivoon. Näin on moni ammattilainen sen selittänyt... Olenko mä nyt ymmärtänyt jotain väärin??harnojukka kirjoitti:Mieti kolme kertaa kannattaako salaojia kaivaa. Salaojat on tarkoitettu pohjaveden nousua vastaan.
Taisku kirjoitti:
Mä kun olen luullut, että meille tehdään salaojat siksi, että talo on notkossa ja savimaalla ja vesi tulee kellarin seinistä sisään. Mä ymmärtäisin, että salaojien tarkoitus on juurikin se, että vesi ei jää seisomaan märkään saveen seinää vasten, vaan valuu hiekkaa ja soraa pitkin salaojaputkeen ja sieltä hallitusti kaivoon. Näin on moni ammattilainen sen selittänyt... Olenko mä nyt ymmärtänyt jotain väärin??
Mikäli mä olen asiaa ymmärtänyt niin pohjavedestä se savikin kastuu?
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Vaaituskoneen käyttö on melko yksinkertaista, laserin vielä helpompaa, molempia on RK:lla vuokrattavana.
Vatupassikin yleensä riittää ja jos vielä löytää putkivatupassin, jossa on säädettävä nasta toisessa päässä, josta saa saadettyä kaadon, niin eiköhän onnistu.
Salaojaputken alle asennetaan 5 cm paksu sepelikerros 5-11 mm, johon on jo hyvä tehdä kaadot.
Putken selästä on asennettaessa vielä hyvä tarkistaa, sekä täytettäessä kannattaa jalalla painaa putkea, jottei se nouse ylös.
Tietysti sepeliä 5 millin reikiä pitkinhän se vesi juoksee helpointa tietä, joten harvemmin sitä putkeen asti pääsee, ennenkuin perusvesikaivossa.
Perusvesikaivon lähtevän umpiputken ympärille kannattaa rakentaa n. metrin pitkä savipato, jottei kaivantoa pitkin mahdollisen vedennousun yhteydessä tule vettä grundia kohden.
Perusvesikaivon padotusventtiilin taas pitäisi pysäyttää putkessa vääräänsuuntaan virtaava vesi tai putken tilapäisesti tukkeutuessa estää rännivesien tulviminen salaojitukseen.
Kovin pitkäaikaista suojaa ei padotusventtililläkään saa, koska salaojituskaan ei pääse toimimaan.
Suodatinkangasta ei kyllä ihan helpolla saa repeämään, joten sen vaaran kyllä voi unohtaa.
Myöskin kankaan tukkeutuminen ei ole kovin todennäköistä, olen nähnyt avettuja kaivantoja, jossa levy on ollut maassa n. 20 vuotta eikä ole mennyt miksikään.
Lisäksi levykerroksessa liikkuvat vesimäärät ovat käytännössä hyvin pieniä, eivät lähelläkään levyn maksimi kapasiteettia.
Vatupassikin yleensä riittää ja jos vielä löytää putkivatupassin, jossa on säädettävä nasta toisessa päässä, josta saa saadettyä kaadon, niin eiköhän onnistu.
Salaojaputken alle asennetaan 5 cm paksu sepelikerros 5-11 mm, johon on jo hyvä tehdä kaadot.
Putken selästä on asennettaessa vielä hyvä tarkistaa, sekä täytettäessä kannattaa jalalla painaa putkea, jottei se nouse ylös.
Tietysti sepeliä 5 millin reikiä pitkinhän se vesi juoksee helpointa tietä, joten harvemmin sitä putkeen asti pääsee, ennenkuin perusvesikaivossa.
Perusvesikaivon lähtevän umpiputken ympärille kannattaa rakentaa n. metrin pitkä savipato, jottei kaivantoa pitkin mahdollisen vedennousun yhteydessä tule vettä grundia kohden.
Perusvesikaivon padotusventtiilin taas pitäisi pysäyttää putkessa vääräänsuuntaan virtaava vesi tai putken tilapäisesti tukkeutuessa estää rännivesien tulviminen salaojitukseen.
Kovin pitkäaikaista suojaa ei padotusventtililläkään saa, koska salaojituskaan ei pääse toimimaan.
Suodatinkangasta ei kyllä ihan helpolla saa repeämään, joten sen vaaran kyllä voi unohtaa.
Myöskin kankaan tukkeutuminen ei ole kovin todennäköistä, olen nähnyt avettuja kaivantoja, jossa levy on ollut maassa n. 20 vuotta eikä ole mennyt miksikään.
Lisäksi levykerroksessa liikkuvat vesimäärät ovat käytännössä hyvin pieniä, eivät lähelläkään levyn maksimi kapasiteettia.
Koeporauksissa pystyy näkemään maaperän tarkemman koostumuksen (saveakin on niin monenlaista) ja samalla varmaan myös kosteuden. En usko että teidän talo on varsinaisesti pohjaveden alapuolella, vaan alueella jossa pohjavesi on korkealla ja jossa se helposti nousee sisälle asti esim. keväällä. Meillä on ihan sama tilanne ja koko salaojitus on hieman mustan aukon tyyppinen dilemma, kun ei ihan tarkkaan tiedä miten maa ja talo käyttäytyvät sen jälkeen, kun nyt on niin kosteaa. Meillä on pihassa kaivo, jossa veden pinnan korkeus on koko ajan korkeampi kuin kellarin lattiataso. Ei oo vedestä tullut pulaa...Taisku kirjoitti:
Eli voidaan siis olettaa, että meidän talo on siis pohjaveden alapuolella? Hmm. Mistäköhän tällaisen asian saisi tietää?
Varmaan aika samanlainen tilanne kuin meillä.Taisku kirjoitti:Eli voidaan siis olettaa, että meidän talo on siis pohjaveden alapuolella? Hmm. Mistäköhän tällaisen asian saisi tietää?Minttu kirjoitti:Mikäli mä olen asiaa ymmärtänyt niin pohjavedestä se savikin kastuu?
Pohja vesi on aika korkeallaa täällä, mutta ei varmasti kyllä tule anturan tasolle asti, se on aivan selvä. Mutta kun maa on savea, nostaa se kapillaarisesti tuota pohjavettä erittäin tehokkaasti.
Joten pohjavettä se vesi on, mutta suoranaisesti ollaan kyllä pohjavesitason yläpuolella. Savipatja kun katkaistaan salaojilla ja soralla, nousee tuo vesi enää soran ja putkien tasolle. Niin kauan kuin putket vaan vetävät.
Meillä sokkeli kuivui silmin nähtävästi kun kaivettiin auki. Saven sekainen hiekka makasi suoraa betonia vasten.
