Puulla stabiloitu perustus

[homer]

Kellarin lattiaa piikatessani tuli vastaan seuraava ylläri:

Puita makaamassa savessa anturan vieressä

DSCN2644.jpg (33.47 KiB) Katsottu 3256 kertaa

Elikkäs muhkean valetun anturan (jonka olemassaolokin oli yllätys, koska ulkopuolella ei salaojia tehdessä ollut näkyvissä muuta kuin kivilatomo) vieressä on vaakaan ladottuna savessa ranteen vahvuisia puita vieri vieressä siten, että anturan viereinen puu on ihan anturan alapinnan tasolla ja siitä sitten hieman laskevat alaspäin poispäin anturasta mennessä. En tiedä onko anturan allakin puuta. Muuta selitystä puille en keksi kuin että ovat stabiloimassa muuten erittäin savista maaperää.

Kysymys 1 kuuluu: onko tämä ihan normaalia?

Joka tapauksessa puut (kuten kuvassa lapionlyömistä vähän näkee) ovat edelleen ihan priimatavaraa, eli keltaista ja kovaa, joskin märkää. Eli hapettomassa tilassa hiekan/saven seassa ovat säilyttäneet rakenteensa hyvin ja mitä ilmeisimmin vielä palvelevat tarkoitustaan. Väliseinien kohdalla en vastaavaa löytänyt ja piikkauksen edetessä selviää onko perustustapa tämä kaikkialla vai ihan paikallinen juttu ko. seinällä.

Kysymys 2 kuuluu: uskaltaakohan tuosta jatkaa ylöspäin fuktisol-eristyksellä, vai onko riskinä, että puut alkavat muuttuneissa olosuhteissa lahoamaan ja koko torppa vajoamaan ajan kanssa?

Alustavasti ajattelin, että jätän puut juuri ja juuri saven ja hiekan sisään ja siitä jatkan sitten normaalisti (suodatinkangas, 2 cm sepeli, 10-20 cm fuktisol, suodatinkangas, laatta...). Pohjavesi on vain 10-15 cm anturan pinnan alapuolella, joten kosteusprosentti tulee jatkossakin pysymään korkeana eristeen alla.

Alkuperäinen laattarakenne on suoraan hiekan/saven päällä: 8-10 cm aluslaatta, kattohuopa tms bitumi, ja 6-8 cm pintalaatta, suht kovaa tavaraa (joten piikattavaa riittää...). Lähinnä tässä mietityttää voiko uudessa rakenteessa ylhäältä päin tuleva happidiffuusio bitumikerroksen poistuessa olla niin suurta, että puiden lahoaminen käynnistyy.

[jarkkis]

Eiköhän ne kannattaisi saveta huolella uudestaan,muuten kyllä alkaa lahoaminen.Puu-tai hirsikertoja sekä paalutuksia käytettiin hankalissa maapohjissa raskaittenkin rakennusten perustusten alla.Ehtona niitten säilymiselle on että ne ovat joko niin tiiviissä maa-aineksessa(savi)tai pohjaveden tason alapuolella etteivät ne pääse hapen kanssa tekemisiin.

[homer]

Juu näin on tehtävä. Onneksi korkeutta riittää niin että voi haudata rangat takaisin ja aloittaa rakentelun sen päältä. Piikkasin tänään vähän lisää toiselta seinältä enkä löytänyt sieltä puuta, enkä kyllä yhtä muhkeaa anturaakaan. Eli olisikohan tässä vain vähän pönkitetty perustusta erityisen löllön maakohdan takia tms.

[tarpola]

Tämä on aikanaan ollut yleinen tapa. Arinan alla saattaa olla vielä puupaalutus. Samalla tavalla on perustettu mm. Helsingin rautatieasema ja monet sitä ympäröivät rakennukset. Jotta rakenteet eivät lahoaisi, pohjaveden korkeutta seurataan, jotta puu ei jäisi kuiville, koska siitä alkaa lahoaminen.

Nyt on syytä olla tarkkana ja mielellään hakea ammattiapua. Rakennusvalvonta voisi olla ensimmäinen osoite, ehkä museon kautta myös jos rakennus on esim. suojeltu tai muuten vain kohtuullisen iäkäs ja autenttisessa kunnossa eli museon kannalta kiinnostava.

Salaojitus on siis tehty? Se voi olla myös riski jos se alentaa pohjaveden pintaa. Olivatko esiin kaivetut puut läpimärkiä? Pitäisi olla. Salaojitus periaatteesa kuivaa vain yläpuoleltaan; se kuinka paljon pitäisi olla marginaalia kuivatustason ja ehdottomasti märkänä pidettävän maan välillä riippunee maalajista. Joka tapauksessa tarvitser asiantuntijan mielipiteen tuohon ja mielellään vaikka useamman, sillä talon perustusten kestävyys on sellainen asia jossa ei kannata ottaa riskiä.

Varmin tapa on luopua kellariremontista ja poistaa salaojat, jolloin tilanne palautuu sellaiseksi jollaisen vallitessa talo on pysynyt pystyssä vuosikymmenten ajan. Tämäkin edellyttäen ettei talon ympäristössä ole tapahtunut jotain sellaista joka laskisi pohjaveden korkeutta. Mutta todennäköisesti on muitain tapoja kuin tuo.

[homer]

Salaojitus on tehty kyllä, mutta juuri anturan savialusen kuivumisen takia (vaikka en puista silloin tiennytkään, se on asennettu vain joitakin senttejä anturan/kivien alle. Puut ovat käytännössä läpimärkiä, eli ei tuo salaojitus niitä näytä liikaa kuivaavan. Savisessa maassa kapillaarisuus pitänee siitä huolen.

Tutkailen asiaa vielä kun piikkaus/kaivuu edistyy ja teen sitten ratkaisuja.

Kiitokset kommenteista!