Palaan vielä tähän vaikkakaan ei Jtbo:lle vielä aukene, kunnes aukaissut puruhelvetin katosta... Olen ihan vakavalla mielellä ajatellut tän vuoden varrella jotain muuta taloa. Mutta kun tähän on upottanu jo niin hemmetisti rahaa ja aikaa ja vihaa, no joo kyllä ripaus rakkauttakin joukkoon mahtuu, niin talo on nyt paljon räjähtäneemmässä kunnossa kun ostaessapvalila kirjoitti:Tuuma, sun luottokorttisi ei paljoa tilaa vie: on se niin ohueksi höylätty!
Ikävä kyllä, niin päivä paistaa munkin kortista läpi...
Juupa juu, olisi se älväri tullut loppupeleissä halvemmaksi.
Jatkan hieman tuota nyrkkeilyottelua: Täystyrmäyksen jälkeen tässä jäseniä keräillessä olen tullut siihen tulokseen että kuten ei nyrkkeilijäkään voi enään kunnon mäjäyksen jälkeen entiselleen toipua niin eipä tästäkään pysty enään toipumaan ja mikä parasta, aivot alkaa olemaan jo sen verran karaistuneet takaiskuihin että oikeastaan tämähän on loistava elämäntapa/koulu vaikkakaan ei millään muotoa järkevä mutta tuskin tuo itsensä hakatuksi haluamineenkaan on, jokainen kaiketi taaplaa tyylillään 
Tuuma vaipuu juuri uneen... Tuuma ja perhe asuu kerrostalolähiössä ja näkee unta että hana alkaa vuotamaan, Tuuma kaivaa taskustaan kännykän, jonka pikavalinta ykköseen on tallennettu eräs numero. Huoltoyhtiön edustaja kaartaa pihaan samassa kun Tuuma ja perhe asettautuu Moottoripyörien päälle pihalla lähtiessään joka Sunnuntaiselle motskariajelulleen tiettyä järvimaisemaa halkovaa tietä pitkin. Huoltomiehen jäädessä korjaamaan hanaa Tuumat antavat hanaa pyörilleen. Päivä on lämmin ja aurinkoinen niin että hikeä alkaa hieman pukkaamaan liikennevaloissa ja suuri hikinoro valuu otsasta suoraan silmiin, Tuuma säpsähtää ja herää: Rintsikan vesijohto on paukahtanut autotallissa ja kuutioittain vettä suihkuaa ympäri autotallia ja myös Tuuman päälle hänen nukahdettua autotallin läppärin näppäimistön päälle. Läppärin näppäimistöstä otsaan on jäänyt kiinni näppäimen kirjaimet RMT...
).