Kellari, sulamisvedet ja salaoja.

Keskustelua maanpinnan alapuolelta - kellari, salaojat, sokkeli jne.
Avatar
Juha_P
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1874
Liittynyt: Ma Tammi 10, 2011 11:46
Paikkakunta: Lempäälä

Re: Kellari, sulamisvedet ja salaoja.

Viesti Kirjoittaja Juha_P »

Joo. Lueskelin ketjua pariin kertaan uudelleen mutta en osaa oikein suoranaisia neuvoja antaa näin amatööripohjalta kun tilanne vaikuttaa olevan moniselkoinen.
Tämä on enemmänkin sellainen kuittaus, että "luettu ja pohdittu", että edes joku jotain sanoo kun kerran kysymyksiä on esitetty. :-D
Varmasti mitään ratkaisematonta ongelmaa ei ole mutta luetun perusteella tilanne vaatisi sellaisen kokonaisarvion, jossa koetettaisiin pohtia kerralla ratkaisu kaikkiin osaongelmiin.
juha1
Jäsen
Jäsen
Viestit: 705
Liittynyt: La Marras 27, 2010 19:17
Paikkakunta: kemistä 11km etelään...

Re: Kellari, sulamisvedet ja salaoja.

Viesti Kirjoittaja juha1 »

sepä se kun olisikin joku joka osaisi ajatella asiaa hieman pidemmälle. voihan tuossa olla että joutuu pohtimaan hieman enemmän..

paikalliselta tarkastajalta kun kysyy niin se vastaa että se ja se on tehnyt niitä paljon.. mitään suunnittelijoita ei meidän kunnassa tunnu varsinaisesti olevan..

jos ei muu auta niin sitten mennään mutuna eteenpäin, seinän vierukset auki, kattellaan ja sovelletaan. jotenkin. kuten yleensä.
sen siitä saa kun ei ole rakennusmies, joutuu pähkäilemään ja kyselemään tyhmiäkin..
juha1
Jäsen
Jäsen
Viestit: 705
Liittynyt: La Marras 27, 2010 19:17
Paikkakunta: kemistä 11km etelään...

Re: Kellari, sulamisvedet ja salaoja.

Viesti Kirjoittaja juha1 »

nostetaas aihetta hieman ylemmäs..

fuktisolia tullut hankittua hieman varastoon ja lisää ajattelin hankkia.

mökistä löytyi jopa vanhoja piirustuksiakin, elintasopatin antura jossain metrin syvyydestä suunnillee, kellarin siellä parissa metrissä. papereissa ei kuitenkaan edelleenkään näy kellarin ulkopuolisen osuuden anturan syvyyttä, olettanen edelleen ettei se kuitenkaan mene samaan pariin metriin kuin kellarin kohdalla tekee..

fuktisolilla jos kiertäisi koko talon, eristeeseen toki menee rahaa enemmän kuin patolevyyn ja foamiin, toki soraa menee vähemmän. toki edelleen mietin hieman onko sillä muuten järkevää eristää rossin pohjaa jonne talvellakin menee kylmää ilmaa.. komsii komsaa.. :roll:

budjettia sen mitä olen laskenut, niin ehkäpä 2pv kaivinkonetta á 80e/tunti eli puolitoista tonnia, fuktisolin määrän osaa laskea vasta kun kierros kaivettu ympäri. putket ei maksa juuri mitään tuossa konkurssissa. tarkistuskaivot ajattelin ostaa suosiolla, pumppukaivon voisi tehdä mahdollisesti itse suuremmasta putkesta, pumppua pohjalle, palloventtiiliä jne. ja tietysti sadevesien putket jne samalla kertaa.

kustannuksissa yritin myös laskea sitä, paljonko patolevy+huovan polttaminen sinne pohjalle jne maksaisi. otaksun että kustannukset ei kovin kauas heitä fuktisoliin verrattuna, kun sen voi sentään itse tehdä rauhassa, eikä tartte hutiloida.

vanhaa likakaivoa ajattelin hyödyntää kokooma-/pumppukaivona mahdollisesti, mutta senkin syvyyden pääsee mittaamaan vasta kun lumet ovat sulaneet.

jos kaivon ottaa siihen käyttöön ja sen pumppaa tyhjiin aina talvea ennen, niin onko mahdollista että kun lämmin massa kaivosta poistuu, se saattaisi jäätää kaivon yläosassa kulkevan viemäriputken joka menee tavallaa kaivon läpi suoraan..? :?:

toinen jäätymiskohta voisi olla pitkähkö putki joka menee sitten sinne tontin nurkalle ojaan, pituutta tulisi 20-30metriä, onko mahdollista että se syksyllä jäätyy ja sitten pumppu palaa, kun vesi ei poistu mihinkään. vai täytyykö tehdä varasuunnitelma, jola putki mahdollisesti ohitetaan jos jäätyy.. ? putki pieni suoraan kaivosta maan pinnalle ja vaikkapa pieni vastus sitä lämmittämään niin kauan kuin vettä tulee..? toisaalta ei kovin huoleton systeemi jos ei voi luottaa että toimii myös pakkasella...

ainoa vika aineessa se ettei kestä uv-säteilyä eli jos koko talon kiertää rauhassa ja kone käy vaikkapa viikon pääsät panemassa umpeen, niin kestääkö tavara kuinka paljon olla auringon valossa ja odotella..? onhan se toki paksua tavaraa, ettei kokonaan säteilyä saane :?:

no pittää miettiä, edellen.. jos tullee jottain mieleen, niin saa tänne ehdottaa ja avautua. :-D
sen siitä saa kun ei ole rakennusmies, joutuu pähkäilemään ja kyselemään tyhmiäkin..
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Re: Kellari, sulamisvedet ja salaoja.

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Vaikuttaisi siltä, että tarvitset ammattiapua ja sitä löytyy Kemistä hyvinkin läheltä. Otappa yhteyttä rak.ins. Ville Rankiin Kemissä, ollaan Villen kanssa ratkottu vuosia mitä erilaisimpia salaojitus ratkaisuja. Villen yhteystiedot löydät kotisivuiltamme.
UV säteily ei ole minkäänlainen ongelma, ainoastaan jos säilytellään kuukausi kaupalla suorassa auringon säteilyssä. Tumman ruskea tuote kun imee lämpöä kuin aurinkokenno.
Yleensäkin suunnittelu on erittäin tärkeää, niin toimivuuden, kuin kustannustietoisuudenkin kannalta. Sanotaan hyvin suunniteltu puoliksi tehty ja pitää paikkansa.
juha1
Jäsen
Jäsen
Viestit: 705
Liittynyt: La Marras 27, 2010 19:17
Paikkakunta: kemistä 11km etelään...

Re: Kellari, sulamisvedet ja salaoja.

Viesti Kirjoittaja juha1 »

kävipä urakoitisja tutkimassa paikkoja, meinasi ettei mielellää kovin läheltä alkaisi kaivamaan, kaivaus joudutaan kuitenkin tekemään 2,5-3 metrin sysyyteen alustavan suunnitelman mukaan, oliski kellari koko talon kokoinen niin olisi helpompaa tehdä, ilman mulistumisvaaraa.. taikka sitten pitää vetää todella viistoon ja suh kauas kaivaus anturan sivusta pohjalle asti.

elintasopatin ja kellarin nurkkaa ei uskalla kaivaa kovin läheltä, ettei saunan alta mulistu maat alas ja painu koko patti alaspäin/katkaise kivijalkaa tms.. tuolloin fuktisolin asennuskin on hankalaa kellarin nurkan osuudelle.

jos ne ojat kaivaa metrin toista päähän kivijalasta kolmeen metriin ja täyttää kokonaan sepelillä/soralla ja suodatinkankaalla, se todennäköisesti katkaisisi vedenpaineen kellariin, mutta maakosteutta jää edelleen enemmän suoraan betonia vasten.. suora vedenvuoto kellariin saattaisi sillä kyllä loppua/vähentyä. tuolloin voisi routalevyn laittaa paikoilleen kallistetusti ja pintamaat muokata viistoon, joten sadevesi sitäkin kautta laskisi kauemmas rakennuksesta..

en tiedä, pittää miettiä. taas..
sen siitä saa kun ei ole rakennusmies, joutuu pähkäilemään ja kyselemään tyhmiäkin..
juha1
Jäsen
Jäsen
Viestit: 705
Liittynyt: La Marras 27, 2010 19:17
Paikkakunta: kemistä 11km etelään...

Re: Kellari, sulamisvedet ja salaoja.

Viesti Kirjoittaja juha1 »

tulipahan tehtyä. kai jonkinlainen kompromissiratkaisu, mutta vedenpaine kellariin loppui välittömästi.

talon ympärystä kierrettiin reippaasti anturan alapuolelle, kuisti kierrettiin kokonaisuudessaan, ei järkevää alkaa kuistia tuon takia purkamaan. kellarin kohdalta kaivettiin anturan alapuolelle asti, kellarin lähelle tuli pumppukaivo, jonka syvyys on kolmatta metriä pitkästi.

pohjalle kangas, sepeliä, putki, sepeliä ja kangas kiinni. päälle vaihdettiin maata jonkin verran. tämä siis kellarin ulkopuolisella osuudella. kellarin seiniin tuli fuktisolia sen verran mitä nyt pystyi laittamaan. samalla tuli tehtyä kellarin kohta muutenkin sellaiseksi että vedenpaine varmasti loppuu, kaivo tuli jonkun matkan päähän kellarin seinästä ja kun sepeliä oli käytössä, niin sitä viljeltiin surutta menemään sinne pohjalle. sinnekin tuli ensin kangas alle jottei mutavelli pääse heti tukkimaan koko pakettia. reilusti tavaraa ja kangasta taas päälle suojaksi. ja maata.

putket kun oli asennettu, myös sadevesiputkisto, pumppuun virrat päälle ja alkoi jumalaton veden tulo ojaan jonne putket oli vedetty! ja sitä vettä tuli pojat ja pitkään.. tuota ennen oli kuitenkin kaivanto ollut auki sellaiset 5 päivää ja pumppu tuolloinkin ollut pumppaamassa vettä pois montusta. eli melkoinen vedenpaine ko paikalla on ollut, pumppu ei kuitenkaan ollut montaa tuntia pois päältä asennusten aikana.. tällä hetkellä kun pumppu on paikoillaan, siellä on vettä noin 20cm pohjalla, epäilen sen olevan pohjavettä koska pinta ei laske yhtään. toisaalta optimi taso, koska pumppukaan ei käy koko ajan, jos ollenkaan. veden noustessa pumppu toki sitten menee päälle.

routalevytkin innostuttiin laittamaan torpan ympärille samaan konkurssiin. tiedä häntä onko niistä juuri hyötyä kun rossipohja, mutta sielläpä olkoon, johtaa ainakin ehkä hieman vettä pois kivijalasta jos sinne maan alle vettä sattuu sateelle menemään.

talon ympärille tuli sepeliä, eikä nurmikkoa saatika mitään naisten kukkasia. kukat pantiin nyt kauas talosta, maan alta löydetyistä helkkarin isoista kivistä tehtiin kaivinkoneella kivikasa, jonka tekoa martta kovasti opasti konekuskille. :lol: toki täytyy myöntää, että pirun komean kukkapytingin se osasi teettää.. :shock:

pihan multaaminen on ohi ja nurmi puskee pintaan jo hiljallee. terassin teko onkin nyt hyvällä mallilla, kansi ja kaiteet vaan puuttuupi. naapurit jo kyselee, milloin siinä tanssit pidetään, vissiin pitävät isona, mutta kuka sitä nyt valmiiksi pientä tekeekään..? terassi kun valmistuu niin sitten onkin mukava rentoutua ja suunnitella uusia hommia.. viini

kellariin ei tule vettä tällä hetkellä, sisäseinän puoli on kostea hieman vielä, mutta sehän on selvä asia, koska vettä pakostakin on talon alla joka hiljalleen vajoaa pois sieltä. ja tuntuu että sisäseinän kosteuden pinta laskee koko ajan hiljalleen. mutta se kohta, josta ennen vettä tuli aivan lorottamalla, se lähde on nyt kuivunut kokonaan. sisällä uppopumppua ei ole tarvinnut kertaakaan muun syyn takia kuin vuotavan puutarhaletkun, jonta liitän uudestaan kunhan joudan. joskus.

muistelen, että joskus arviointa budjetiksi olikohan kolmisen tonnia..? lopullinen summa oli jotain kuutisen tuhatta, sisältäen mullat, kasetillisen sepeliä, tarpeelliset fuktisolit, routalevyt, siirtomaat ja uloskaivettujen maiden poiskuljetukset, kankaat, tietysti putket pumpun kera ja itse koneet, niiden kuljetukset jne eli koko roskan.. talkooruoat ja illan saunaoluet toki puuttuu laskuista. :lol: pumppu oli hieman kalliimpi, ajattelin että kunnollinen olisi parempi kuin parin kympin vekotin, samaan konkurssiin. kaivinkoneen siirrostakin tuli lisämaksua tuohon samaan hintaan, koska se oli siirrettävä välillä pois muihin hommiin, eli siirtomaksu tuli tuplana. naapurissa kone kävi samalla ekan kerran kun oli pihassa ja naapuri olisi maksanut puolet siitä siirtomaksusta, mutta sekin meni omaan piikkiin, kun sillä hyvitin viime talven lumihommat. tulipahan sekin hoidettua samalla.

jos tuosta nyt jotain oppi niin ainakin sen, etten ihan heti moiseen urakkaan enää alkaisi. ja jos niin mieluiten sellaiseen taloon, jossa ei kellaria talon alla ole, eikä koskaan tulla tekemäänkään.

toinen asia, minkä tuosta taas oppi on se, että kunnon kone pitää olla, jolla homma kans etenee. isäntä aina puhuu että se pikkukone olis tosi kätevä pihalla ja sillä saa kyllä aikaan.. tosi asia on se, että sillä pikkukoneella ei olisi saanut mitään aikaan, sepeliäkin olisi saanut kuljettaa koko päivän ja sittenkin olisi kuutio ehkä kasassa ollut.. eikä ne kivet olisi liikkunu mihinkään pikkukoneella. tuokin sai tehdä kovasti töitä ja taisipa olla firman suurin kone.

kolmas asia on se, että kavereista kannattaa pitää kiinni. nytkin tuli pari kaveria talkoisiin ja oli sen verran kovaa apuvoimaa, että mielellään maksaa ruoat ja oluet ja ulkosaunaa lämmittelee jonkun tunnin!

seuraava homma onkin sitten ulkovuoren maalaaminen ja sen suunnittelu. naapurin lumimies onki nluvannut jo jonkinlaiset tellingit lainaksi, toinen talkookaveri myös sanoi, että pystyy hankkimaan korkeammat lainaksi ainakin viikonloppuisin.. katsotaan innostuuko porukkaa ihan maalaamaan asti.

vielä kun saisi päätettyä millä maalilla tuo mökki kannattaa maalata.. onneksi se terassi kohta valmistuu, niin siinä voi sitten istua ja pähkäillä.. viini
sen siitä saa kun ei ole rakennusmies, joutuu pähkäilemään ja kyselemään tyhmiäkin..
Vastaa Viestiin