Matti Alander kirjoitti:Hengittävyys on hieman huono sana , mutta sillä pyritään kuvailemaan tuotteen vesihöyryn vastusta. Suulakepuristeussa levyssä vesihöyryn vastus on suuri ja hengittävyys heikko. Ulkopuolelle asennettaessa siinä on silloin omat heikoutensa ja näitä ominaisuuksia pyritään parantamaan urittamalla tuote patolevyn kaltaiseksi toimintaperiaatteeltaan.
Urat johtavat kyllä vettä ja poistavat vedenpainetta, mutta kuivaavat ominaisuudet ovat heikot. Vastaan tulee korkea lämpötila betoniseinän ja uritetun suulakepuristetun levyn välissä, joka estää kondenssin ja työntää helposti kosteuden huonetilaa kohden.
Erittäin Höyrytiivis rakenne imee kosteutta itseensä hyvin hitaasti, mutta kuivuminen sitten on myös lähes mahdotonta. Hommaa voidaan verrata vaikka kevytsoraharkkoon, joka kastuu helposti mutta myös kuivuu helposti huokoisen Diffuusioavoimen rakenteensa ansiosta. Mitä tiiviimpi rakennusmateriaali, sitä huonommin myös kuivuu.
Salaojittava lämmöneriste on merkittävästi nerokkaampi, lähes Diffuusio avoin ja kastepiste saa vapaasti olla levyn sisällä ja kondenssivesi valuu pois maan vetovoiman avulla jo pelkästään.
Lisäksi salaojittavissa eristeissä on pystysalaojitus samassa rakenteessa, joka johtaa maaperän vedet ilman kalliita massanvaihtoja salaojitusputkeen.
Rappaus Eps taas maanpinnan yläpuolella on oiva tuote, paljon halvempi ja oikeaoppisesti pienehkön vesihöyryn vastuksen omaava. Siinä on myös turvallisuutta lisäävä palonestoaine , joka suojaa rakennusta tehokkaasti, eikä eristettä pysty sytyttämään.
Rappauslaastin pysyvyys on myös suulakepuristettua parempi ja eristyskykykin täysin samaa luokkaa. Suulakepuristettu solupolystyreeni eriste usein sekoitetaan Uretaaniin, joka on oma tuotteensa ja omaa jonkin verran paremman kyvyn eristää.
Salaojittava eriste maan pinnan alapuolella ja rappaus Eps S 60 yläpuolella on hyvin yhteen sopiva ratkaisu, jossa on samassa erinomaiset kuivaavat ominaisuudet.
Haluaisin nähdä kuinka suulakepuristettu umpisoluinen rakenne imee itseensä kosteutta eli mihin sitä kuivumista tarvitaan? Ei mihinkään.Kosteushan tiivistyy eristeen pintaan josta se sitten oikeaoppisesti valuu salaojiin. Eikös kosteus tiivisty juuri lämpötilaerosta? Jos lämpötilaero puuttuu niin eihän kosteus tiivisty. Finnfoam muodostaa höyrytiiviin kalvon 50mm paksuudella.
Mitä tulee hintaan niin Finnfoam CW-300 maksaa 14€/m2 ja esim. Isodrän 28€/m2 (hinnat Taloon.com ja eristekauppa.com) eli maamassojen vaihtoon jää aika paljon rahaa kun neliöitä on riittävästi. Sepelin hinnan tiedät kun sitäkin myyt. Olen muuten kaivanut takaisin työnnettyjä maamassoja parin Isodrän/Fuktisol- eristetyn talon vierestä koska seinät oli multa roisketta täynnä ja tilalle laitettiin sepeliä ja kivetys. Eli onko se kuitenkaan järkevää työntää maamassoja takaisin seinän viereen? Mielestäni ei. Kun täyttö on tehty routivalla maamassalla niin tehdään kaksinkertainen työ. Ja mitäs ne urat finnfoamissa on ja minkä takia?
Ruskolainen kirjoitti:Miksi esim. Finnfoam CW-300 ei toimisi hengittäviä paremmin?. Onko hengittävällä ratkaisulla jokin parempi ominaisuus?
Vanhan sokkelin täytyy päästä kuivaamaan johonkin, jotta kapillaarisesti nouseva kosteus pääsee haihtumaan. Tämän homman olen huomannut sisäpuolelta. Nuo kohdat joissa seinä on betonilla ovat pölisevän kuivia kun taas ne kohdat joissa on lateksimaali kupruilevat 20-30 sentin korkeuteen asti. Kyllä uskoisin saman ilmiön toimivan ulkopuolisen muovikalvon kanssa. Jos se kosteus ei pääse vesihöyrynä seinästä ulos se tunkee ylöspäin. Toki jos välissä on patolevy auttaa se jo paljonkin. Kuten itsekin sanoit eriste patolevyn takana tasoittaa lämpötilaeron jolloin kondenssia ei juuri tapahdu. Vesihöyry ei pääse mihinkään? Mua on ainakin vaikea nyt vakuuttaa miten finnfoami olisi parempi muutakin hinnaltaan. Jossain aikasemmassa ketjussa tuumittiin miten tuo diffuusioavoin eriste saattaa jossain olosuhteissa kuljetta vesihöyryä myös sisään päin. Tämä keskustelija vissiin tuumi että toimisko fuktisoli ja sen jälkeen patolevy. Tällöin eriste olisi ensin sitten patolevy ja kylmä maa jolloin kondenssia pitäisi tapahtua. Tässä pohdinnassa ei muistaakseni päästy sen pidemmälle.
Niin siis sisäpuolelta. CW-300 laitetaan ulkopuolelle jolloin sisäpuolelta ulospäin siirtyvä kosteus tiivistyy eristelevyn pintaan ja valuu salaojiin. Isodrän/fuktisolissa kosteus siirtyy ainakin mainoksien mukaan levyn sisällä. Muutenhan se kosteus nousee kapillaarisesti jos lämpötilaeroa ei olisi isodrän/fuktisol levylläkin. Lämmöneristeitä nämäkin ovat.
Eristeen ulkopuolella on aina maa viileämpi kuin lämmin/puoli lämmin kellaritila.
Kerropa missä olosuhteissa höyrynsulku päästää sisäänpäin? Meinasit sitten kumota kaiken tutkimustiedon jota finnfoamista ja itseasiassa kaikista eristeistä on. Eristevahvuus pitää olla väh. 50mm jotta rakenne on höyrytiivis (ja samalla vesitiivis).
Finnfoamin seinää vasten oleva puoli on verrattain lämmin eli tuo tiivistyminen on aika vähäistä?
Finnfoam ei ole diffuusioavoi vaan höyrynsulku niinkuin sanoit. Tuossa aikasemmassa keskustelussa johon viittasin oli kyse siis tilanteesta jossa maa on kesällä lämmin ja fuktisoli päästäisikin kosteaa höyryä kylmään kellariin, eli ikäänkuin väärään suuntaan. Tää taisi olla aika teoreettinen/filosofinen keskustelu. Tuon keskustelun aloittaja siis ehdotti että toimisiko fuktisoli paremmin jos siinä olisi patolevy vielä päällä. Ideana siis että kalvo johon vesihöyryn pitäisi tiivistyä olisi mahdollisimman kylmä eli eristekerroksen ulkopuolella.
Nimimerkki Ruskolainen kysyi mihin kuivumista tarvitaan, kuivuminen on erittäin tärkeä asia, jota nykyisin jo suunnittelijoidenkin koulutuksessa korostetaan.
Mikäli rakenne jostain syystä kastuu on sille eduksi mahdollisimman hyvä kuivumisen mahdollisuus. Mitä tiiviimpi rakenne sitä hitaammin kuivuu, kuten edelläkin kirjoitin. Korjausrakentamisessa pyritään yleisesti jo ennestään kosteusongelmaista rakennetta kuivattamaan ja ehkä yleisin kosteusongelma on juuri kapillaarinen kosteudennousu. Käyttämällä hengittävää salaojittavaa lämmöneristettä, pääsee kosteus vesihöyrynä esteettä eristeen läpi pisaroituen joko levyn sisällä tai maaperässä. Käyttövoima tulee lämpötilaerosta, vesihöyryn osapaineeseen vaikuttaa kosteusmäärä ja lämpötila. Kyseessä on Dalttonin kaasujen osapainelaki, jonka Englantilainen herra Daltton oivalsi jo vuonna 1760. Kosteus siirtyy vesihöyrynä eli diffuusiona korkeammasta vesihöyryn paineesta matalamman suuntaan ja sitä tehokkaammin mitä suurempi on lämpötilaero. Salaojittavien eristeiden suunnittelu- ja asennusohjeissa suositellaankin 200 mm eristysvahvuuden käyttämistä hyvin kapillaarisissa perustuksissa. Myös ympäristöministeriön rakennustapaohje C 2 kosteus suosittelee 200 mm pystysalaojituskerrosta käytettäväksi.
Massanvaihto ei ole mitään halpaa touhua sepelimäärän lisäyksen lisäksi tulee paljon kuljetuskustannuksia, jätemaksuja maankaatopaikalle, sekä konetöitäkin. Niitä ei kuitata muutaman €uron eristeen hintaeroilla. Tärkeintä on kuitenkin tuotteiden toimivuus, niin kuivaajana, kuin kapillaarikatkona ja lämmöneristeenäkin. Kaupunkialueella salaojitusremontit eristeineen kustantavat helposti 15 - 20000 €, jossa eristeen kustannus on murto-osa.
Kivetys seinän vieressä on aivan järkevä ajatus ja luiskaus ulospäin vähintään kolmen metrin matkalla. Roiskeveden lentäminen seinille ei koskaan ole hyvä asia, rännit ja syöksytorvet on hyvä pitää roskista puhtaina.
Suulakepuristettu solupolystyreeni lämmöneriste on erinomainen tuote oikeassa paikassa käytettynä. Kaivannon täytöt voidaan myös aivan hyvin tehdä routimattomallakin maalla, mutta salaojittavien lämmöneristeiden valmistajat sallivat täytön myös viheralueilla kaivumassoilla. Asfalttisilla liikennealueilla tai kivetysten alla on suositeltavaa käyttää tiivistettyjä routimattomia maalajeja.
Yksi kysymuys taisikin olla, että miten suulakepuristettu umpisoluinen materiaali imisi kosteutta itseensä ja mihin kuivumista tarvitaan. Pahoittelen jos olen esittänyt asian epäselvästi tarkoituksena on edistää betonisen perustuksen kuivumista.
Vesihöyry voi kyllä olla salakavalampaa, kuin veteen upottaminen. Aikoinaan asentamalla paisutetun eps-eristeen päälle routaeristeen kylmälle puolelle muovikalvo, saatiin kyllä eriste melko tehokkaasti vettymään. Varsin moni on nähnyt tuon komean kosteuden synnyttämän juurikasvuston eps-eristeessä.
Kun teillä on tapana laittaa kaivetut massat takaisin niin se savi tai multa levitetään sokkeliin kiinni. Sadevesi sitten roiskuttaa kuraa seinään. Nyt työn alla punomontie ja muutama vuosi sitten Kärsämäen. Jälki on suoraan sanoen rivoa. Toki perustelusi sepelin kalleudesta on kohdillaan kun eriste maksaa maltaita.
Veden roiskuminen seiniin ratkaistaan sitten pihatöiden yhteydessä, kivetyksillä tai vastaavilla. Ohut sepelikerroskin on hyvä ratkaisu. Kukkapenkkejä tai nurmikkoakaan ei voi suositella seinän vieriin.
Seinän vierustoissa pitää käyttää vesitiivistä pinnoitetta ulospäin luiskattuna C 2 ympäristöministeriön rakennustapaohjeen mukaisesti, siihen sopii myös saven lisäksi vesitiivis tuhkasepelikin. Kerrospaksuuden vaatimus on 200 mm ja luiskauksen leveys 3 metriä.
On totta, että salaojitusremontin jälkeen piha on melko surkeassa kunnossa, ennen pihatöiden toteuttamista. Vielä kun samassa toteutetaan hulevesiputkitus kunnan verkkoon ja uusitaan vesijohdot sekä viemärit on pieni tontti lähes käännetty ympäri. Pari viikkoa kun möyritään niin tekniikka saadaan asennettua ja varmasti ainakin viikko tai pari menee vielä pihatöihinkin.
Sepelin säästäminen ei ole pääaiheena, vaikka siitä usein puhutaankin, vaan toimivan tekniikan asentaminen.
Palataampas tässä osiossa aiheeseen. Minulla on vielä kaivannot vaiheessa ja enkä tiedä koska kaivuri ehtii tulla tontille, mutta olen lapiolla mennyt etupihan nurkkauksen (L-muotoinen talo) koska siihen tulee terassi ja saisi tämän osuuden sokkelin salaojitetua ensin. Sokkeli on anturan pohjasta seinälaudoitukseen tasan 1-metrin. Mietin vielä tuota pysty salaojaa, että mihin korkeuteen sen tuon? Jos yritän saada routaeristyksen mahdollisimman alas, niin riittääkö se pystysalaoja sitten että se toimiis oletetulla tavalla? Routaeriste katkaisee pysty-ojan, mutta haittaako se? Voinko käyttää seinänvierustalla tuota kaivettua maa ainetta vai olisiko hyvä saada soraa näkyvän sokkelin ja nurmikon väliin?
On kyllä semmoista sepustusta ettei siitä ota se kuuluisa Erkkikään selvää.
Mitä tarkoitat pystysalaojalla?
Aloitat kertomuksen keskeltä ja kirjoittelet että routaeriste katkaisee pystyojan. Mitähän mahdat oikeasti tarkoittaa?
Näillä tiedoilla suosittelen urakan antamista ulkopuoliselle joka tietää mitä pitää tehdä.
Jos meinaat itse tehdä niin tutustu vaikka uponorin ohjeeseen....
Ruskolainen kirjoitti:On kyllä semmoista sepustusta ettei siitä ota se kuuluisa Erkkikään selvää.
Mitä tarkoitat pystysalaojalla?
Aloitat kertomuksen keskeltä ja kirjoittelet että routaeriste katkaisee pystyojan. Mitähän mahdat oikeasti tarkoittaa?
Näillä tiedoilla suosittelen urakan antamista ulkopuoliselle joka tietää mitä pitää tehdä.
Jos meinaat itse tehdä niin tutustu vaikka uponorin ohjeeseen....
Tarkoitin sitä että, sepeli millä peitän salaojaputket, niin kuinka korkealle tuon patolevyn vierustaa myöden (pystysalaoja) tämän ~200mm leveän sepelinousun? Anturan alapuolelta on metri kivijalkaa seinälaudoitukseen ja putket tulee noin 150-200mm anturan alapuolelle/viereen.
Salaojasepeliä riittää 100-200mm salaojaputken päälle , sitten suodatinkangas. tavallista sepeliä kallistusta varten, vaakaeriste ja sepeliä pintaan asti. Itse tein niin että kaivannon ulkoreunassa oli kaivannon pohjalta suodatinkangas kaivannon yläreunaan asti. Ja lopuksi tiivistetään sepeli täryttimen kanssa.
Joku tietenkin huutelee sen saven perään joka ohjaa veden pois rakennuksen reunasta. Saa sitä laittaa mutta toimii ilmankin ja hyvin. Jos sepelikaista on kapea niin räystäät estävät liiallisen veden sokkeli viereen. 1,2 metriset käytävät jotka tein ovat räystäitä leveämmät ja sade ulottuu sepelialueelle, mutta siinä määri ettei salaojaputkissa ole kuin yksi kohta jossa vettä putkistoon tulee. Kallion ulottuu osassa lähes rakennuksen sokkeliin ja pintavedet valuvat väkisin salaojiin. Ei lähdetty n. 10 metriä pitkää pätkää piikkaamaan jotta oltaisiin pintaveden kulku saatu loppumaan
Ruskolainen kirjoitti:Salaojasepeliä riittää 100-200mm salaojaputken päälle , sitten suodatinkangas. tavallista sepeliä kallistusta varten, vaakaeriste ja sepeliä pintaan asti. Itse tein niin että kaivannon ulkoreunassa oli kaivannon pohjalta suodatinkangas kaivannon yläreunaan asti. Ja lopuksi tiivistetään sepeli täryttimen kanssa.
Joku tietenkin huutelee sen saven perään joka ohjaa veden pois rakennuksen reunasta. Saa sitä laittaa mutta toimii ilmankin ja hyvin. Jos sepelikaista on kapea niin räystäät estävät liiallisen veden sokkeli viereen. 1,2 metriset käytävät jotka tein ovat räystäitä leveämmät ja sade ulottuu sepelialueelle, mutta siinä määri ettei salaojaputkissa ole kuin yksi kohta jossa vettä putkistoon tulee. Kallion ulottuu osassa lähes rakennuksen sokkeliin ja pintavedet valuvat väkisin salaojiin. Ei lähdetty n. 10 metriä pitkää pätkää piikkaamaan jotta oltaisiin pintaveden kulku saatu loppumaan
Ok. Kiitos vastauksesta. Taidan laittaa 400-500mm salaojasepeliä ja siihen kankaan päälle ja sitten routaeriste 100mm kaatoon ja loppu täyttö kaivantomaalla.? Meneekö pahasti metsään?
Itse laittelin eps s60 75mm levyn ja siihen weber 410 verkon kera päälle n. 10mm rappaus, vielä pitäisi silikaattimaali laittaa.
Jäi ulkovuorin tasalle hyvin jopa ilmarako toimii. Vain maanpäällinen osa eristetty muutoin on kyllä patolevy vanhassa sokkelissa.
Hyvin on kyllä kestänyt jo 3 vuotta ilman maalia.
Naapuri laittoi samaan aikaan finnfoanmit ja saneerauslaastin+ kivirouheen.... näkyy tippuvan laastit jo..
rmt-51 kirjoitti:Itse laittelin eps s60 75mm levyn ja siihen weber 410 verkon kera päälle n. 10mm rappaus, vielä pitäisi silikaattimaali laittaa.
Jäi ulkovuorin tasalle hyvin jopa ilmarako toimii. Vain maanpäällinen osa eristetty muutoin on kyllä patolevy vanhassa sokkelissa.
Hyvin on kyllä kestänyt jo 3 vuotta ilman maalia.
Naapuri laittoi samaan aikaan finnfoanmit ja saneerauslaastin+ kivirouheen.... näkyy tippuvan laastit jo..
Minullahan olisi noi 100mm pintalautojen etäisyys sokkelista, eli menisi hyvinkin tollanen 75mm eps näkyvään sokkeliin. Mutta tulisi varmaan ruma jos laittaisin patolevyn ja sen listan yläpuolelta leventyisi sokkeli 75mm? Millä liimasit eps:t kiinni sokkeliin?
Eikö se rappaus eps upoteta jonkun verran maan alle samoin kun se raplinki? Vai mitenkä ruman näkönen? Patolevyn listakin ohjeen mukaan peitetään maalla?
