jusa kirjoitti: Toisaalta hintaero tämmöisen ja muissa rakenteissa kiinni olevan konstruktion välillä lienee marginaalinen.
Ja saa oikastua pinnat samalla.
Meillä ei voinut tehdä tuota kun vessa oli jo mutenkin niin pieni.
Lattia on käytännössä viemäreissä kiinni ja kynnystä ei ole kuin 3cm, ovi on niin matala että 170cm joutuu pikkasen japanilaisittain menemään sisään. Toisaalta pienessä laitamyötäsessä on helppo asioida kun voi levittää vain kätensä ja nojata kahteen seinään saman aikaisesti.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Ei vesivaneri millään voi hengittää. Vanhassa kylppärissä siitä tehtiinkin vain lattiat ja suihkunurkka, jotka vesieristettiin muutenkin. Alakerran kylpyhuoneeseen tehnemme konservatiivisemman ratkaisun, eli kattoon ja laattojen/panelien alle höyrysulku jollakin muovilla ja sitten harveneva rakenne + tuuletusraot ulospäin. Näin siksi että suihkun sijaan sinne tulee amme, mikä helposti tarkoittaa pidempää nautiskelua kuin pikainen suihkussäkäynti, ja siten myös isompaa höyrymäärää. Uudessa kylppärissä on myös ulkoseinää enemmän kuin vanhassa, joten kysymykset kastepisteistä ovat isompia.
Mikäs teillä oli budjettina noihin yläkerran kylpyhuoneisiin? Meillä on ollut keskustelun aiheena vessan ja mahd suihkun rakentaminen yläkertaan... Itse ei ehditä hirveästi tekemään kun pitää ansaita fyrkat talon ylläpitoon, joten ammattilaiselle menisi.
Nonni. Vastaava rakennusinsinööri oli saanut lainaksi huippukalliin kosteusmittarin. Käytiin koko talon ahdolliset ongelmakohdat läpi, ja pihauna myös. Niente! Pientä nousua suihkunurkan lattilalla jolla peseydytty samana aamuna, muuten kaikki vihreän alhaisinta tasoa!
Meni ehkäpä suunnitelmat uusiksi ja toteutetaan näitä hengittäviä jatkossakin.
Sen sijaan pari kuukautta ollut uudisosan laatta oli yhä oranssilla eli kostea. Eli viralliset aikarajat eivät useinkaan riitä alkuunkaan. meille ei siitä ole mitään ongelmaa, kiirus ei ole, mutta inssin pisti synkäksi noin yleisellä tasolla.
Meille on tulossa (entisen kylppärin tilalle) joka puolelta höyrynsulutettu kylppäri ja sauna. Kylppärin yläpuolelle jää tyhjää tilaa kun huonekorkeus on yli kolme metriä ja IV-putketkin pitää johonkin piilottaa, joten hengitystilaa jää jos sattuu vuotamaan. Lattian alle ei jää mitään tuulitunnelia vaan jos jotain vuotaa, niin menköön rossiin asti. Seiniin tulee kaakelilujan alle ehkä rimoitus jos pitää paljon oikaista.
Minua vähän ihmetyttää tuommoinen hengittävän rakenteen käyttö pesuhuoneessa, jossa lotrataan veden kanssa. Mieluummin se kosteus pitäisi saada ulos talosta eikä imeyttää seiniin. Jos kosteus ei kulje ulos talosta, niin kyllä se mätänee oli rakenne mikä hyvänsä ja jos se sattuisikin (vähän) vuotamaan, niin kunhan kosteus ei jää kahden tiiviin kerroksen väliin, niin mitään kauhean suurta vahinkoa ei pääse tapahtumaan.
Vaikka kylppäri olisi ulkoseinän vieressä, niin se on pinta-alaltaan sen verran pieni, että se ei käytännössä vaikuta talon muuhun hengittävyyteen yhtään.
Vesieristys on toki eri asia kuin höyrynsulku, mutta käytännössä molemmat tekevät saman asian eli estävät kosteuden kulun rakenteisiin. Vesieristys kestää enemmän mekaanista rasitusta, mutta eihän siitä ehjästä höyrynsulkumuovistakaan vesi mene läpi.
