Minkälaisiin rakenneratkaisuihin olette päätyneet kylpuhuoneremonteissanne, jos taloissanne ei sellaista ole aikaisemmin ollut?
Oletteko purkaneet huoneen purueristyksen lattiasta, jos alapohjassa on betoni? Vai kosteuseristys tullut levytyksen päälle ja vanha lattia jäänyt paikalleen?
Onko seinissä höyrysulku välttämätön, vai riittääkö kosteuseristys, joka jatkuu jonkin verran seinille, jos tilaan ei tule saunaa ja suihku on kaapissa (siis suihkukaappi)?
Kukaan tehnyt kylpyhuonetta Museoviraston ohjeistuspapereiden mukaan ts. seiniä ja lattiaa ns. kelluvana (eli irti olemassa olevista seinistä)?
Kylpyhuone vanhaan taloon?
Teen yläkerran vessaa, vaikka tila on ns. "kuiva vessa" niin se on tulevaisuudessa lasten käytössä ja lattian kastumista ei voi välttää.
Joten päädyin ratkaisuun jossa purin kaikki vanhat pintalevyt pois ja lattian auki. Levytin seinät gyprokilla joka on laatan alle parempi kun se ei elä niin paljon kuin puu.
Viemärimuutosten jälkeen levytin lattian kaksinkertaisella kyprokilla, kittasin lattian ja seinän välin silikoonilla, samoin viemäriläpiviennit.
Lattialle tuli praimeri ja samoin seinälle 5cm.
Valoin 3cm paksun betonilattian itsetasoittuvalla betonilla. Vaateritasoite normaalin valuun päällä ajaa saman asian, kun ei tullut lattiakaivoa.
Seuraavaksi teen vesieristyksen lattialle ihan normaalisti nurkkanauhoja myöten ja nostan seinälle 10cm. Seinille riittää kosteussulku kun ei ole suihkutila. Ennen laatoitusta pitäisi laittaa vähintään primeri, kosteussulku menee samalla vaivalla.
Vaikka uusi rakenne on vanhassa kiinni niin purutilat on yhteydessä lattian alta seinien väliin niin hengittyvyys on erittäin hyvä. Itseasiassa uusi lattia ikään kuin "roikkuu" seinissä kiinni. Koolattu reunat seiniin.
Vaikka käyttää suihkukaappia, lattian kastuminen on väistämätöntä. Vesieriste kannattaa siis laittaa.
Toivottavasti sai jotain tolkkua, on niitä muitakin tapoja mutta näin tuli tehtyä täällä.
Joten päädyin ratkaisuun jossa purin kaikki vanhat pintalevyt pois ja lattian auki. Levytin seinät gyprokilla joka on laatan alle parempi kun se ei elä niin paljon kuin puu.
Viemärimuutosten jälkeen levytin lattian kaksinkertaisella kyprokilla, kittasin lattian ja seinän välin silikoonilla, samoin viemäriläpiviennit.
Lattialle tuli praimeri ja samoin seinälle 5cm.
Valoin 3cm paksun betonilattian itsetasoittuvalla betonilla. Vaateritasoite normaalin valuun päällä ajaa saman asian, kun ei tullut lattiakaivoa.
Seuraavaksi teen vesieristyksen lattialle ihan normaalisti nurkkanauhoja myöten ja nostan seinälle 10cm. Seinille riittää kosteussulku kun ei ole suihkutila. Ennen laatoitusta pitäisi laittaa vähintään primeri, kosteussulku menee samalla vaivalla.
Vaikka uusi rakenne on vanhassa kiinni niin purutilat on yhteydessä lattian alta seinien väliin niin hengittyvyys on erittäin hyvä. Itseasiassa uusi lattia ikään kuin "roikkuu" seinissä kiinni. Koolattu reunat seiniin.
Vaikka käyttää suihkukaappia, lattian kastuminen on väistämätöntä. Vesieriste kannattaa siis laittaa.
Toivottavasti sai jotain tolkkua, on niitä muitakin tapoja mutta näin tuli tehtyä täällä.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
No meillä tehtiin kelluvana Museoviraston kortin periaatteilla, lattiat ja suihkunurkka paksusta vesivanerista.
Vesieristys laitettiin suihkunurkkaan, lattiaan ja lattialta kuiville seinille parikymmentä senttiä, eli pinnat joilla mahdollisesti kulkee vettä vesieristettiin huolellisesti, mutta muuten siirryttiin hengittävään rakenteeseen ilman höyrysulkuja, kun talo on vanhaa hengittävää mallia rakenteiltaan lähtökohtaisesti. Kerros on kakkonen, välipohjassa oli 80 cm hiekkaa ja sammalta (100-v talo, ei siis rintsikka) ne poistettiin (hirveä homma). Montun pohjalle ei muoveja, ajatuksella että jos laatta huolellisesta pohjatyöstä ja vesieristyksestä huolimatta joskus alkaa vuotaa, sen huomaa mahdollisimman nopeasti alakerrassa ja tietää ryhtyä korjauksiin. Ja samalla tietysti pääsee alakautta tarvittaessa kuivumaan.
Eli pyrimme välttämään rakennetta, jossa olisi kaksi läpäisemätöntä pintaa joiden väliin jää homeiden muhimiskotelo.
Lattialämmitys ehdottomasti, kaapeleita liikkuu huutoneteissä ja keltaisissapörsseissä välillä edullisesti. Suihkunurkassa pieni sähköhärveli ajamassa kosteaa ilmaa ulos suinkun jälkeen. Ja tietenkin suihkun jälkeen seinien ja lattian huolellinen telaus (emme halunneet kaappia vaan tilavan nurkkauksen verholla, vähän klaustrofobiaa
).
Vesieristys laitettiin suihkunurkkaan, lattiaan ja lattialta kuiville seinille parikymmentä senttiä, eli pinnat joilla mahdollisesti kulkee vettä vesieristettiin huolellisesti, mutta muuten siirryttiin hengittävään rakenteeseen ilman höyrysulkuja, kun talo on vanhaa hengittävää mallia rakenteiltaan lähtökohtaisesti. Kerros on kakkonen, välipohjassa oli 80 cm hiekkaa ja sammalta (100-v talo, ei siis rintsikka) ne poistettiin (hirveä homma). Montun pohjalle ei muoveja, ajatuksella että jos laatta huolellisesta pohjatyöstä ja vesieristyksestä huolimatta joskus alkaa vuotaa, sen huomaa mahdollisimman nopeasti alakerrassa ja tietää ryhtyä korjauksiin. Ja samalla tietysti pääsee alakautta tarvittaessa kuivumaan.
Eli pyrimme välttämään rakennetta, jossa olisi kaksi läpäisemätöntä pintaa joiden väliin jää homeiden muhimiskotelo.
Lattialämmitys ehdottomasti, kaapeleita liikkuu huutoneteissä ja keltaisissapörsseissä välillä edullisesti. Suihkunurkassa pieni sähköhärveli ajamassa kosteaa ilmaa ulos suinkun jälkeen. Ja tietenkin suihkun jälkeen seinien ja lattian huolellinen telaus (emme halunneet kaappia vaan tilavan nurkkauksen verholla, vähän klaustrofobiaa
).
Kukaan tehnyt kylpyhuonetta Museoviraston ohjeistuspapereiden mukaan ts. seiniä ja lattiaa ns. kelluvana (eli irti olemassa olevista seinistä)?
--- m-virastolla "pidemmän aikaa" uusi kortti tekeillä kylppäreiden osalta eli enpä tiedä onko siellä havaittu ongelma / onko kyseessä täydennys = kysy m-virastolta mitä tuleman pitää ja kannattaako kortin avulla tehdä...
luulen kuitenkin että kyseessä täydennys koska kortissa ei vaihtoehtoja eri tiloihin / rakennus ratkaisuihin oikein ole.
--- m-virastolla "pidemmän aikaa" uusi kortti tekeillä kylppäreiden osalta eli enpä tiedä onko siellä havaittu ongelma / onko kyseessä täydennys = kysy m-virastolta mitä tuleman pitää ja kannattaako kortin avulla tehdä...
luulen kuitenkin että kyseessä täydennys koska kortissa ei vaihtoehtoja eri tiloihin / rakennus ratkaisuihin oikein ole.
Maaseutu huutaa kurkkunsa käheäksi, PERINNETTÄ PRke:les
T:R
T:R
Kosteuseristys? On siis olemassa vesieristys ja höyrynsulku. Höyrynsulkua emme laittaneet, mutta vesieristeet sitäkin huolellisemmin. Tarkoitus nimenomaan on, että puurakenteet imee vesihöyryä ja luovuttaa sitä kuivemmalla ajalla ja näin tasaa ilmankosteutta.
Tämä on vastoin kaikkia virallisia ohjeita, kuitenkin ohje tuli märkätilarakentamiseen erikoistuneelta insinööriltä, joka on oman kylppärinsä toteuttanut puutaloon näin.
Tämä on vastoin kaikkia virallisia ohjeita, kuitenkin ohje tuli märkätilarakentamiseen erikoistuneelta insinööriltä, joka on oman kylppärinsä toteuttanut puutaloon näin.
Sallittakoon eräiden sekoilu termeissä ;).
Miettii vain, miten hengittävää se ulkovaneri/venevaneri oikein on, kun on siinä käytetty jotakin liimaa kuitenkin..
Rakennusapteekin ohjeissa tulee puumaterian sisäpintaan tervapaperi, ja vesieristys huolella sinne, minne tarvitaan. Ja tuuletus tietty a ja o, ja tilojen kuivaus. Ja lattialämmitys.
Näytetään vanhoissa tiloissa käytettävän sellaistakin seinämetodia, jossa seinässä on kipsilevyä, ilman mitään käsittelyä, jonka päällä tuuletusraollinen paneeli. Vesieristykset tietty nousee jonkin verran seinille.
Miettii vain, miten hengittävää se ulkovaneri/venevaneri oikein on, kun on siinä käytetty jotakin liimaa kuitenkin..
Rakennusapteekin ohjeissa tulee puumaterian sisäpintaan tervapaperi, ja vesieristys huolella sinne, minne tarvitaan. Ja tuuletus tietty a ja o, ja tilojen kuivaus. Ja lattialämmitys.
Näytetään vanhoissa tiloissa käytettävän sellaistakin seinämetodia, jossa seinässä on kipsilevyä, ilman mitään käsittelyä, jonka päällä tuuletusraollinen paneeli. Vesieristykset tietty nousee jonkin verran seinille.
Oma mielipiteeni on että jos huoneen seinät ei ole ulkoseiniä niin on aivan sama mitä materiaalia se on, periaatteessa sen keskellä taloa olevan väliseinän voi tukkia höyrysululla kahta puolen seinää ja se hengittää edelleen pystysuunnassa lattiasta kattoon (purutila auki). Mutta aina pitää miettiä mitä tekee ja tuo mainitsemani oli karrikoitu esimerkki eikä mitenkään järkevä kumminkaan. Ulkoseinän tapauksessa pitää jo hieman miettiä tarkemmin mitä tekee.
Vanerin hengittävyteen en osaa sanoa mitään.
Vanerin hengittävyteen en osaa sanoa mitään.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Meillä tehtiin kylppäri kakkoskerrokseen irti talon muista rakenteista. Kaikkiin seiniin koolauksen verran tuulettuvaa tilaa, koolaukseen kaakeliluja ja siihen vielä vesieristys (ylös asti), kattoon höyrynsulku ja sen taakse tuulettuva tila (koolaus), lattia ensin auki, purut pois, uudet vahvemmat lattian kannattajat sekä uudet viemärit yms, purut 2/3 takaisin, tuulettuva tila ja päälle levy sekä valu. valuun lattialämmitys, päälle vesieristys ja kaakeli.
Suihku oman altaan päällä vesi rööristä lattiakivoon, sivulla liukuovi. Toisessa päässä huonetta amme, josta vesi menee suoraan lattiakaivoon.
Kaikki nuo pintarakenteiden takana olevat ns. tuulettuvat tilat ovat auki toisiinsa ja vielä sekä katosta että lattiasta listan takaa auki viereiseen huoneeseen. Teoriassa ilma kulkee ympäri kylppärin. Uskoo, ken tahtoo:).
Jokatapauksessa koko kakkoskerroksen kylppäri on kaikkialla irti talon rakenteista koolingin verran. Tulevaisuus näyttää, miten on toiminut.
Varmaan vähempikin riittää. Toisaalta hintaero tämmöisen ja muissa rakenteissa kiinni olevan konstruktion välillä lienee marginaalinen.
Suihku oman altaan päällä vesi rööristä lattiakivoon, sivulla liukuovi. Toisessa päässä huonetta amme, josta vesi menee suoraan lattiakaivoon.
Kaikki nuo pintarakenteiden takana olevat ns. tuulettuvat tilat ovat auki toisiinsa ja vielä sekä katosta että lattiasta listan takaa auki viereiseen huoneeseen. Teoriassa ilma kulkee ympäri kylppärin. Uskoo, ken tahtoo:).
Jokatapauksessa koko kakkoskerroksen kylppäri on kaikkialla irti talon rakenteista koolingin verran. Tulevaisuus näyttää, miten on toiminut.
Varmaan vähempikin riittää. Toisaalta hintaero tämmöisen ja muissa rakenteissa kiinni olevan konstruktion välillä lienee marginaalinen.