Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
Ehdotin ketjun alkupuolella että kiertovesipumppu saisi olla suntin / oumanin jälkeen lähtevässä linjassa. Paineista vettä on paljon helpompi ohjailla kuin imeä sattuman varaisesti sieltä ja täältä eri pattereista ym. Nyt imeviä pumppuja on kaksi rinnan ja vielä joku kolmas piiri, joka ei ole kummankaaan pumpun vaikutuspiirissä.
Eri asiantuntijat on arvioineet vikamahdollisuuksia ja mihin on tultu? Ei se vaan pelaa. Vielä pitäisi olla linjansäätöventtiili ja lisää paisuntatilaa, mahdollisesti.
Tapasin nuoruuden kaverini jolla on ollut putkillike 30 vuotta ja hän on tehnyt paikkakunnan kaikki putkityöt käytännössä. Piti ruvata keskustelemaan sen kanssa tästä kiertopumpun sijoituksesta mutta unohdin.
En viitsi ruveta ehdotukseni hyviä puolia taas luettelamaan mutta kehukaa nyt muut omanne ja haukkukaa tämä.
Eri asiantuntijat on arvioineet vikamahdollisuuksia ja mihin on tultu? Ei se vaan pelaa. Vielä pitäisi olla linjansäätöventtiili ja lisää paisuntatilaa, mahdollisesti.
Tapasin nuoruuden kaverini jolla on ollut putkillike 30 vuotta ja hän on tehnyt paikkakunnan kaikki putkityöt käytännössä. Piti ruvata keskustelemaan sen kanssa tästä kiertopumpun sijoituksesta mutta unohdin.
En viitsi ruveta ehdotukseni hyviä puolia taas luettelamaan mutta kehukaa nyt muut omanne ja haukkukaa tämä.
-
rintsikan repijä
- Jäsen

- Viestit: 191
- Liittynyt: Ma Huhti 11, 2011 19:58
- Paikkakunta: Ep
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
Niin mielenkiintoinen homma että pähkäiltiin oikein töissä tänään tätä hommaa
Onko nyt niin että sulla on siellä pumppu1 joka pyörittää koko linjaa ja sen lisäksi otettu haarat pumppu kakkoselle ja pumppu kolmoselle? jos näin on, todennäköisesti pumppu 1 on tehoton, koska järjestelmä vaatii aikas paljon virtaamaa noihin haaroihin, jolloin pitäisi olla tehokkaampi pumppu 1 ja lisätä linjasäätövenat noihin kahteen haaraan..
Tai sitten pistää niin ison pumppu ykkösen että riittää kaikkialle, ihmettelen miksi näin ei ole tehty..
Sulla näyttäisi olevan käyttövesipumppu kiinni tossa yläkerran linjassa, olenko väärässä?
Onko nyt niin että sulla on siellä pumppu1 joka pyörittää koko linjaa ja sen lisäksi otettu haarat pumppu kakkoselle ja pumppu kolmoselle? jos näin on, todennäköisesti pumppu 1 on tehoton, koska järjestelmä vaatii aikas paljon virtaamaa noihin haaroihin, jolloin pitäisi olla tehokkaampi pumppu 1 ja lisätä linjasäätövenat noihin kahteen haaraan..
Tai sitten pistää niin ison pumppu ykkösen että riittää kaikkialle, ihmettelen miksi näin ei ole tehty..
Sulla näyttäisi olevan käyttövesipumppu kiinni tossa yläkerran linjassa, olenko väärässä?
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
Pitäisköhän tuo menovesianturi laittaa tuohon suntilta lähtevään putkeen? Kuvista päätellen nyt, jos tuo uusi kiertovesipumppu on tehokas, voi käydä niin jotta kuuma vesi kiertää vain yläkerrassa pääasiassa. Ouman puskee lisää kuumaa kun menovesianturi sanoo, että kylmää on. Kunnes tilanne laukeaa kun kuuma vesi ehtii anturille jne.
Eli tuo yläkerran kierto ei ole säädön piirissä...
Eli tuo yläkerran kierto ei ole säädön piirissä...
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
Tosiaan alunperin on ollut tuo sininen pumppu, joka on aina palvellut keskikerrosta ja myöhemmin liitetty kellarikin mukaan, pannuhuoneessa oli valmiit lähdöt tähän mutta pienemmällä putkella. Patterit ovat ennenkin olleet kylmänä mutta kerran erehdyksessä auki olleen vapaakiertoventtiilin sulkeminen ratkaisi asian ja viime kevään asennuksien jälkeen ilmaaminen. Ratkaisi siis sillä tavalla että jonkinlaista pientä lämpenemistä tapahtui, ei kuitenkaan läheskään tarpeeksi.
Yläkertaa varten lisättiin punainen Grundfos Alpha 2. Ei ole käyttöveden kanssa tekemisissä ja tosiaan osana samaa kiertoa, "lisänä palvellen". Ei tullut mieleen että sen olisi voinut menopuolelle asentaa, oletuksena meni näin eikä nyt tullut mieleen että tällainen asennus voisi ongelmia aiheuttaa kun nyt kunniallinen firma ratkaisua ehdottaa. Pumppu on automaattiajolla. Sen tehoa on tarvittaessa helppo säätää. Linjasäätöventtiilien puute on paha asia ja tästä täytyy moitteita antaa.
Kolmatta pumppua ei toistaiseksi ole. Oman pumpun asennus kellarin pattereita varten on käynyt omassa mielessä hätäratkaisuna, mutta jos näitä pumppuja ei ole tapana tällä tavalla yhdistellä niin ehkä pitää miettiä jotain muuta. LVI-firma sanoi että pumpun voisi laittaa sinne tehon kuristuksella. Kaiken järjen mukaan tällainen auttaisi kellarin kiertoa, mutta aiheuttaisiko sitten lisää ongelmia. Vapaakiertoventtiili-unohduksen seuraukset kertovat sen että kellarin lähdöt ovat aika herkkiä jäämään kylmiksi, "vesi ei aina riitä" sinne.
Loistava huomio, että menovesianturi on nyt liian myöhään putkiin nähden. Se on jäänyt siihen alkuperäisestä asennuksesta. Tuo asia on helppo korjata.
Säädin Oumanin huonekompensoinnin aika-arvoja oletusarvoihin ja "ylikin" eli ei pitäisi toimia liian nopean ja ylireagoivan termostaatin tavoin, eikä Ouman tosiaan näitä lämpöpiikkejä havaitsekaan.
T. Mustakorppi
Yläkertaa varten lisättiin punainen Grundfos Alpha 2. Ei ole käyttöveden kanssa tekemisissä ja tosiaan osana samaa kiertoa, "lisänä palvellen". Ei tullut mieleen että sen olisi voinut menopuolelle asentaa, oletuksena meni näin eikä nyt tullut mieleen että tällainen asennus voisi ongelmia aiheuttaa kun nyt kunniallinen firma ratkaisua ehdottaa. Pumppu on automaattiajolla. Sen tehoa on tarvittaessa helppo säätää. Linjasäätöventtiilien puute on paha asia ja tästä täytyy moitteita antaa.
Kolmatta pumppua ei toistaiseksi ole. Oman pumpun asennus kellarin pattereita varten on käynyt omassa mielessä hätäratkaisuna, mutta jos näitä pumppuja ei ole tapana tällä tavalla yhdistellä niin ehkä pitää miettiä jotain muuta. LVI-firma sanoi että pumpun voisi laittaa sinne tehon kuristuksella. Kaiken järjen mukaan tällainen auttaisi kellarin kiertoa, mutta aiheuttaisiko sitten lisää ongelmia. Vapaakiertoventtiili-unohduksen seuraukset kertovat sen että kellarin lähdöt ovat aika herkkiä jäämään kylmiksi, "vesi ei aina riitä" sinne.
Loistava huomio, että menovesianturi on nyt liian myöhään putkiin nähden. Se on jäänyt siihen alkuperäisestä asennuksesta. Tuo asia on helppo korjata.
Säädin Oumanin huonekompensoinnin aika-arvoja oletusarvoihin ja "ylikin" eli ei pitäisi toimia liian nopean ja ylireagoivan termostaatin tavoin, eikä Ouman tosiaan näitä lämpöpiikkejä havaitsekaan.
T. Mustakorppi
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
Olisikohan tuo Grundfoksen automaattiasetus vähän ongelmallinen, sehän elää nyt myös tuon keskikerroksen elämän mukaan jos nyt oikein ymmärsin. Kokeile ajaa sitä vakioteholla?
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
Ongelmat johtuvat yläkerran omasta kiertovesipumpusta. Jossain tilanteessa yläkerran kiertovesipumpun nostokorkeus nousee korkeammaksi kuin vanhan kiertovesipumpun, jolloin yläkerran paluuvesi lähtee vanhaan verkostoon päin.
Tällöin kylmä paluuvesi tavoittaa Oumanin anturin joka on vanhaan verkostoon menevässä putkessa yläkerran lähdön jälkeen, ja Ouman alkaa lisätä löylyä verkostoon, ja kohta shuntin läpi tulee yläkertaan täysin kuumaa vettä, koska osa vedestä kiertää myös varaajan kautta. Tällöin myös vanhan verkoston paluuputket ovat lämpimämpiä kuin menoputket, koska verkoston veden kiertosuunta muuttuu ja vesi paluupuolelle tulee suoraan yläkerran paluuputkesta joka on kuuma koska myös menovesi on erittäin kuumaa.
Oumanissa itsessään ei ole vikaa ja sitä ei kannata säädellä ongelman ratkaisun toivossa.

Nyt tuo uusi kiertovesipumppu myös nostaa painetta paluuputkessa, jolloin vanhan kiertovesipumpun täytyy kehittää suurempi paine ja sen siirtämä vesimäärä pienenee, eikä virtaama riitä enään esimerkiksi kellarin pattereille. Pahimmillaan tosiaan kierto pyörii vielä väärinpäin uuden pumpun korkeasta paineesta johtuen.
Aluksi yläkerran pumppu minimiteholle. Yläkerran patteriventtiilien esisäätöjä voi myös säätää, mikäli paluuvesi on lähes yhtä kuumaa kuin menovesi. Linjasäätöventtiilejä ei näin pienessä verkostossa välttämättä tarvita, tuskin paine-ero kasvaa liian suureksi patteriventtiileille.
Tosin keskikerroksen patteriventtiilit kannattaisi päivittää esisäädettäviin versioihin, jotta niitä saataisiin säädettyä.
Tällöin myös kellarin pattereille saataisiin enemmän paine-eroa ja virtaamaa. Nyt alkuperäiset putket taitaa olla aika väljiä ja jos mitään kuristuksia ei ole niin tottakai vesi kiertää helpommin keskikerroksen pattereissa kuin kellarin pattereissa minne menee pienet putket ja missä on uudet venttiilit, mitkä aiheuttavat suurempaa paine-eroa.
Onko keskikerroksen kierron paluuveden lämpötila normaalitilanteessa melkein sama kuin menoveden lämpötila? Mikäli näin on, vanhassakin pumpussa riittää tehoa kyllä.
Kun kytketään kaksi pumppua rinnan kuten tässä tapauksessa, tulisi pumppujen jälkeen asentaa takaiskuventtiilit tällaisen väärään suuntaan kiertämisen estämiseksi. Niitä ei ole, ja ne tulisi lisätä.

Kellarin pattereille ei missään tapauksessa kannata asentaa kolmatta kiertovesipumppua. Tosin nyt näyttää siltä, että yläkerran pumppu on tällähetkellä reilusti ylimitoitettu, joten kellarin patterien kierto kannattaisi siirtää sen piiriin. Tällöin kaikissa pattereissa mitkä ovat tämän pumpun piirissä, olisi myös esisäädettävät patteriventtiilit. Vanhalle pumpulle jäisi alkuperäinen verkosto, mihin se on mitoitettukin.
Tarvittaessa yläkerran pumpun jälkeen lisättäisiin linjasäätöventtiili, mikäli se aiheuttaa alkuperäisen verkoston lämpenemättömyyttä

Kuvista puuttuvat sulkuventtiilit, paisarit jne. koska ne eivät ole olennaisia tämän ongelman kannalta.
Tällöin kylmä paluuvesi tavoittaa Oumanin anturin joka on vanhaan verkostoon menevässä putkessa yläkerran lähdön jälkeen, ja Ouman alkaa lisätä löylyä verkostoon, ja kohta shuntin läpi tulee yläkertaan täysin kuumaa vettä, koska osa vedestä kiertää myös varaajan kautta. Tällöin myös vanhan verkoston paluuputket ovat lämpimämpiä kuin menoputket, koska verkoston veden kiertosuunta muuttuu ja vesi paluupuolelle tulee suoraan yläkerran paluuputkesta joka on kuuma koska myös menovesi on erittäin kuumaa.
Oumanissa itsessään ei ole vikaa ja sitä ei kannata säädellä ongelman ratkaisun toivossa.

Nyt tuo uusi kiertovesipumppu myös nostaa painetta paluuputkessa, jolloin vanhan kiertovesipumpun täytyy kehittää suurempi paine ja sen siirtämä vesimäärä pienenee, eikä virtaama riitä enään esimerkiksi kellarin pattereille. Pahimmillaan tosiaan kierto pyörii vielä väärinpäin uuden pumpun korkeasta paineesta johtuen.
Aluksi yläkerran pumppu minimiteholle. Yläkerran patteriventtiilien esisäätöjä voi myös säätää, mikäli paluuvesi on lähes yhtä kuumaa kuin menovesi. Linjasäätöventtiilejä ei näin pienessä verkostossa välttämättä tarvita, tuskin paine-ero kasvaa liian suureksi patteriventtiileille.
Tosin keskikerroksen patteriventtiilit kannattaisi päivittää esisäädettäviin versioihin, jotta niitä saataisiin säädettyä.
Tällöin myös kellarin pattereille saataisiin enemmän paine-eroa ja virtaamaa. Nyt alkuperäiset putket taitaa olla aika väljiä ja jos mitään kuristuksia ei ole niin tottakai vesi kiertää helpommin keskikerroksen pattereissa kuin kellarin pattereissa minne menee pienet putket ja missä on uudet venttiilit, mitkä aiheuttavat suurempaa paine-eroa.
Onko keskikerroksen kierron paluuveden lämpötila normaalitilanteessa melkein sama kuin menoveden lämpötila? Mikäli näin on, vanhassakin pumpussa riittää tehoa kyllä.
Kun kytketään kaksi pumppua rinnan kuten tässä tapauksessa, tulisi pumppujen jälkeen asentaa takaiskuventtiilit tällaisen väärään suuntaan kiertämisen estämiseksi. Niitä ei ole, ja ne tulisi lisätä.

Kellarin pattereille ei missään tapauksessa kannata asentaa kolmatta kiertovesipumppua. Tosin nyt näyttää siltä, että yläkerran pumppu on tällähetkellä reilusti ylimitoitettu, joten kellarin patterien kierto kannattaisi siirtää sen piiriin. Tällöin kaikissa pattereissa mitkä ovat tämän pumpun piirissä, olisi myös esisäädettävät patteriventtiilit. Vanhalle pumpulle jäisi alkuperäinen verkosto, mihin se on mitoitettukin.
Tarvittaessa yläkerran pumpun jälkeen lisättäisiin linjasäätöventtiili, mikäli se aiheuttaa alkuperäisen verkoston lämpenemättömyyttä

Kuvista puuttuvat sulkuventtiilit, paisarit jne. koska ne eivät ole olennaisia tämän ongelman kannalta.
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
Laita se grundfossi siihen naamataulun oikeanpuoleiselle (eli paine-ero) puolelle vaikkapa 2 kohtaan. Oon todennu meillä että kovemmilla pakkasilla homma pelaa paremmin kun vaihtaa sen automaatilta tuohon. Keväämmällä sitten taas takas automaatille.
Eli tuossa kuvassa:
oikeanpuoleinen asteikko. Testaa vaikka 2 asetusta. Voipii olla että sulla pitää olla 3 tai 4 kun putkistossa on korkeutta kuitenkin. Meillä on pumpusta järjestelmän korkeimpaan kohtaan 2 metriä.
Paras ratkasu olis kyllä selkeästi purkaa se vanha pumppu pois ja kierrättää tuolla alpha2:lla koko järjestelmää. Jättää sen vanhan pumpun vaikka varalle. Eli shuntti -> pumppu -> kerroskierrot -> shuntti/varaaja.
Eli tuossa kuvassa:
oikeanpuoleinen asteikko. Testaa vaikka 2 asetusta. Voipii olla että sulla pitää olla 3 tai 4 kun putkistossa on korkeutta kuitenkin. Meillä on pumpusta järjestelmän korkeimpaan kohtaan 2 metriä.
Paras ratkasu olis kyllä selkeästi purkaa se vanha pumppu pois ja kierrättää tuolla alpha2:lla koko järjestelmää. Jättää sen vanhan pumpun vaikka varalle. Eli shuntti -> pumppu -> kerroskierrot -> shuntti/varaaja.
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
Putkiston korkeus ei vaikuta kiertovesipumpun tehoon, ainostaan putkiston painehäviöt. Mikä pumppu siellä tarkalleen ottaen nyt on, Alpha2 pumppujakin löytyy monen tehoisia ja miten paljon yläkerrassa pattereita?Arveccio kirjoitti:Voipii olla että sulla pitää olla 3 tai 4 kun putkistossa on korkeutta kuitenkin. Meillä on pumpusta järjestelmän korkeimpaan kohtaan 2 metriä.
Ainakin yhdessä kuvassa meno- ja paluuvesi oli tismalleen samanlämpöisiä joten kierto on melkoisen kovaa. Kannattaa aluksi kokeilla pienintä asetusta paine-ero puolelta. Liian suurella pumppu juuri työntää paluuveden "vastakarvaan" vanhan kiertovesipumpun läpi koska paluuputken paine nousee korkeammaksi kuin vanhan pumpun maksimi nostokorkeus.
Siitä sitten johtuu kuumat pulssit ym. ongelmat, sekä kellarin patterien lämpenemättömyys. Suosittelisinkin vähintään siirtämään kellarin patterit tuon Alphan piiriin, pelkän paluuputken siirtäminen tietysti riittää.
Niin, kyllä yhdellä pumpulla yleensä pärjätään, todennäköisesti riittäisi vanhakin pumppu kaikille pattereille kunhan verkoston säädöt olisivat kunnossa, paras ratkaisu olisi uusia vanhat patteriventtiilit esisäädettäviin malleihin. Onko varaajasta yleensä saatavilla kuumaa vettä (70c) vai pelkästään lämpöistä (40-50c) ?Arveccio kirjoitti:Paras ratkasu olis kyllä selkeästi purkaa se vanha pumppu pois ja kierrättää tuolla alpha2:lla koko järjestelmää. Jättää sen vanhan pumpun vaikka varalle. Eli shuntti -> pumppu -> kerroskierrot -> shuntti/varaaja.
Mikäli kuumaa vettä on saatavilla, riittää pienempi pumppu sillä suuremmalla lämpötilaerolla saman lämpötehon siirtämiseksi tarvitaan pienempi vesimäärä.
Nyt koska keskikerroksen pattereissa ei ole esisäädettäviä patteriventtiilejä, vanhan verkostoon paluuputkeen pitää linjasäätöventtiili laittaa, tosin niin että kellarin pattereiden paluuputki tulee venttiilin jälkeen, eikä venttiili vaikuta niiden virtaamaan. Muuten sinne ei saada välttämättä kunnon virtausta.

Tämä siis jos verkostossa olisi vain yksi pumppu. Nyt kun on kaksi pumppua niin kannattaa aloittaa tuon yläkerran pumpun pienentämisellä ja säätämällä esisäätöjä patteriventtiileistä pienemmälle niin, että meno- ja paluuvedelle tulee edes vähän lämpötilaeroa.
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
Justiin niin kuin Aveccio ehdottaa. Ensin suntti, sitten pumppu ja kerroskierrokset ja sieltä pakuuvettä suntille ja paluu varaajaan. Kaikki linjansäädöt ja takaiskuventtiilit saa viedä varstohyllyyn muuta käyttöä varten. Kun jonkun patterin virtausta kuristetaan muiden paine nousee. Mitää sekakirtoa ei pysty tulemaan. Ja lähtevän veden lämpötila pitää tietenkin mitata heti suntin/Oumanin jälkeen. Sitä sitten säädetään kuka milläkin perusteella.
Olin eräässä taloprojektissa mukana ja siihen tuli kaukolämmöstä lattialämmitys ja lenkkejä varmaan kymmenkunta kahdessa kerroksessa. Valmis paketti sisältää kaksi pumppua. Toinen käyttöveden kiertoa ja toinen lämmitytä varten. Kummatkin ovat painepuolella eli pumppaavat kuumaa vettä. Lämpötilaa säädetään kuristamalla lämmönvaihtimeen verkostosta tulevaa 100 asteista vettä parametrinä ulkoilman lämpötila.
Olin eräässä taloprojektissa mukana ja siihen tuli kaukolämmöstä lattialämmitys ja lenkkejä varmaan kymmenkunta kahdessa kerroksessa. Valmis paketti sisältää kaksi pumppua. Toinen käyttöveden kiertoa ja toinen lämmitytä varten. Kummatkin ovat painepuolella eli pumppaavat kuumaa vettä. Lämpötilaa säädetään kuristamalla lämmönvaihtimeen verkostosta tulevaa 100 asteista vettä parametrinä ulkoilman lämpötila.
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
Koska keskikerroksen verkostossa ei ole esisäädettäviä patteriventtiilejä ja todella suuret putket niin siihen on laitettava linjasäätö koska muuten muualle ei oikein riitä virtausta, kuten nyt jo kellarin pattereiden kanssa on huomattu. Vesi kiertää helpoimman kautta eikä uudempien pienempien putkien sekä esisäädettävien patteriventtiilien kautta. Linjasäätöventtiilillä saadaan luotua painehäviötä myös vanhaan verkostoon ja tällöin virtaamaa saadaan muuallekin.Oppes kirjoitti:Justiin niin kuin Aveccio ehdottaa. Ensin suntti, sitten pumppu ja kerroskierrokset ja sieltä pakuuvettä suntille ja paluu varaajaan. Kaikki linjansäädöt ja takaiskuventtiilit saa viedä varstohyllyyn muuta käyttöä varten. Kun jonkun patterin virtausta kuristetaan muiden paine nousee. Mitää sekakirtoa ei pysty tulemaan.
Jos verkostosta löytyy säädettävät paluuventtiilit pattereilta ja ne eivät ole jumissa, voidaan niillä säätää virtaama kohdalleen ja linjasäätöventtiiliä ei tarvita. Näitäkään ei aina vanhoissa tosin ole tai takeita toimivuudesta
Pumpun paikalla ei taas ole merkitystä onko se ennen kattilaa vai kattilan jälkeen, samalla tavalla se pumppaa oli se meno- tai paluupuolella. Paluupuolella vesi on viileämpää, joten se on parempi. Myös ilmaus kannattaa ottaa huomioon pumpun paikkaa valittaessa, parempi siellä missä ei joudu ilmaa niin herkästi pumppuun.
Kattiloiden latauspumput ovat esimerkiksi yleensä aina paluupuolella, eikä kukaan pohdi että pitäisikö pumppu laittaa kuitenkin menopuolelle
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
...tai menopuolella... jos kattoo asiaa varaajan suunnasta.Maatilallinen kirjoitti: Kattiloiden latauspumput ovat esimerkiksi yleensä aina paluupuolella, eikä kukaan pohdi että pitäisikö pumppu laittaa kuitenkin menopuolelle
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
Niin ja jos katsoo pattereiden suunnasta niin paluupuolella oleva pumppu onkin "menopuolella" ja toisinpäinArveccio kirjoitti:...tai menopuolella... jos kattoo asiaa varaajan suunnasta.Joo lämmityskiertojen putkilinjoilla olis tosiaan hyvä olla suurinpiirtein sama poikkipinta-ala ja tuolla linjasäätöventtiilillähän sitä paksuinta torvea saadaan vähän kuristettua. Patteritermareillakinhan tuo kuristus toteutuu jossainmäärin.
Patteritermostaateilla ei kuristus oikein toteudu mutta patteriventtiilien esisäädöillä hyvinkin, yleensä linjasäätöä tarvitaan sitten jos paine-ero patteriventtiilillä kasvaa liian suureksi ja alkaa esim. viheltää. Tätä ei omakotitaloissa kyllä yleensä tapahdu, tulee esiin suuremmissa verkostoissa.
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
Kun nesteitä pumpataan niin yleensä kuormaan päin paitsi omakotitalojen lämmityksessä jossa se on jäänne vapaakiertoiseen järjestelmään jolloin se jostain syystä laitettiin paluupuolelle. Siinäkään ei ole mitään hyvää puolta. Tarvitaan aina tarpeeksi suuri esipaine että vesi nousee korkaimpaan kohtaan. Suurin syy on että "näin se on aina ollut". Niin se on minunkin keskuslämmityksessäni kun en ole viitsinyt vaihtaa. Toiminnassa ei ole kehumista kun suurimman aikaa se on kylmä jolloin esipainetta ei ole. Yhteen patteriin tulee aina ilmaa.
Mitäs tuumaisit vaikka hydrauliikasta jossa öljysäiliöön laitetaan 300 bar esipaine ja pumpulla sitten imetään aina sieltä missä öljyä tarvitaan. Laittaisitko venttiilit ennen vai jälkeen sylinterin tai moottorin.
Jos on pilvenpiirtäjä jonka korkeus on vaikka 400 m, Onko siinäkin sama mille puolelle pumppu laitetaan.
Suljettuja kiertoja on paljon muitakin kuin lämmitys. Esimerkiksi Metsäkoneen ajomoottori ja pumppu. kumpikin on säätyvätilavuuksinen ja kytketty sarjaan. Jompi kumpi on käännettävissä negatiisille kulmille jolloin ajosuunnan vaihto tapahtuu ilman mekaaanista vaihteistoa tai kytkintä. Sekin toimii niin päin että pumpataan moottoriin päin eikä laiteta kovaa esipainetta koko järjestelmään ja pumpataan sitten moottorista poispäin.
Mitäs tuumaisit vaikka hydrauliikasta jossa öljysäiliöön laitetaan 300 bar esipaine ja pumpulla sitten imetään aina sieltä missä öljyä tarvitaan. Laittaisitko venttiilit ennen vai jälkeen sylinterin tai moottorin.
Jos on pilvenpiirtäjä jonka korkeus on vaikka 400 m, Onko siinäkin sama mille puolelle pumppu laitetaan.
Suljettuja kiertoja on paljon muitakin kuin lämmitys. Esimerkiksi Metsäkoneen ajomoottori ja pumppu. kumpikin on säätyvätilavuuksinen ja kytketty sarjaan. Jompi kumpi on käännettävissä negatiisille kulmille jolloin ajosuunnan vaihto tapahtuu ilman mekaaanista vaihteistoa tai kytkintä. Sekin toimii niin päin että pumpataan moottoriin päin eikä laiteta kovaa esipainetta koko järjestelmään ja pumpataan sitten moottorista poispäin.
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
Keskuslämmitys on suljettu järjestelmä eli tavallaan "ympyrä", eikä pumppaamalla nosteta vettä kerroksiin vaan järjestelmän staattisella paineella. Kiertovesipumpuilla luodaan paine-eroa, jotta vesi kiertää pattereissa mutta vettä ei niillä kerroksiin nosteta.Oppes kirjoitti:Kun nesteitä pumpataan niin yleensä kuormaan päin paitsi omakotitalojen lämmityksessä jossa se on jäänne vapaakiertoiseen järjestelmään jolloin se jostain syystä laitettiin paluupuolelle. Siinäkään ei ole mitään hyvää puolta. Tarvitaan aina tarpeeksi suuri esipaine että vesi nousee korkaimpaan kohtaan. Suurin syy on että "näin se on aina ollut". Niin se on minunkin keskuslämmityksessäni kun en ole viitsinyt vaihtaa. Toiminnassa ei ole kehumista kun suurimman aikaa se on kylmä jolloin esipainetta ei ole. Yhteen patteriin tulee aina ilmaa.
Mitäs tuumaisit vaikka hydrauliikasta jossa öljysäiliöön laitetaan 300 bar esipaine ja pumpulla sitten imetään aina sieltä missä öljyä tarvitaan. Laittaisitko venttiilit ennen vai jälkeen sylinterin tai moottorin.
Jos on pilvenpiirtäjä jonka korkeus on vaikka 400 m, Onko siinäkin sama mille puolelle pumppu laitetaan.
Ei kattila ole mikään avoin säiliö josta vesi pumpataan / imetään pattereille putkistossa olevan kiertovesipumpun avulla.
Kalvopaisuntasäiliö ja esipaine tarvitaan pumpun paikasta riippumatta aivan samalla tavalla. Vaikka vaihtaisit pumpun lähtevälle puolelle niin silti verkostosi tilanne ja ilman tulo pysyy aivan samana kuin se nytkin on, esipaineeseen ei järjestelmän lämpötilan luulisi vaikuttavan ellei sitten ole viallinen paisuntasäiliö. Esipaine toki nousee järjestelmänpaineen mukana kun vesi kuumenee, mutta se tulisikin aina tarkastaa vesipuoli paineettomana.
Hydrauliikka nyt ei liity mitenkään suljettuun keskuslämmitysjärjestelmään.
400m korkeassa pilvenpiirtäjässäkin tosiaan on ihan sama kummalla puolella pumppu on jos kyseessä on suljettu keskuslämmitysjärjestelmä. Tosin sitten on 40bar painettakin kellarissa
Esimerkiksi maalämpökaivot ovat syviä, yli 100 metrisiä voivat olla. Onko eroa nesteen kierrossa kun liospumppu on meno- tai paluupuolella?
Re: Lämmitysjärjestelmän paineet tippuvat uudistuksen jälkeen
No niin aloittaja. Oletko tehnyt joitai ehdotetuista muutoksista. Ilmoita sitten rupeaako pelaamaan paremmin.
Ihan muuten vaan, mulla on keskuslämmitys avoimesta säilöstä ilman paisuntaa ja esipainetta.
Ihan muuten vaan, mulla on keskuslämmitys avoimesta säilöstä ilman paisuntaa ja esipainetta.