Mitä enemmän vettä kiertää kattilassa sen enemmän se myös kattilaa jäähdyttää. Termostaatti hoitaa sen ettei lämmöt laske liian alas. Helposti voit testata riittäisikö vaikka II asento, kun pannussa on tasainen tuli tiputa pykälällä ja katso nouseeko kattilaveden ja savukaasujen lämmöt - mikäli ei riittää II asentonkin. Toisaalta latauksen lopussa kun varaajasta tulee kuumaa vettä kattilaan ei tuo asento III edes riitä kun lämpötilaero on pieni. Eri asia tehdä 40c vedestä 80c vettä kuin 70c vedestä 80c vettä.PinjaPerhe kirjoitti:Latauspumppupaketista kysymys: pumpun käyntinopeus on säädetty täysille. Meneekö oikein vai saavutetaanko jotain hyötyä pienentämällä pumpun käyntinopeutta? Kolme nopeusvaihtoehtoa valittavana, nyt käytössä kolmonen.
Puulämmitys, lämmitämmekö oikein?
-
pähkäilijä
- Jäsen

- Viestit: 394
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2011 1:24
- Paikkakunta: Ruokolahti
- Kotisivu: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.0
Re: Puulämmitys, lämmitämmekö oikein?
Re: Puulämmitys, lämmitämmekö oikein?
Tuohon sellainen kommentti, että Termovar- ja Laddomat-latauspakettien (paketissa siis samassa palikassa pumppu ja 3-tieventtiili) valmistajat suosittelevat käyttöasentoa III ja käyttöasentoa II vain varauksin. Laddomatin puolella esitetään varoitus käyttää pumppua I-asennossa mahdollisen käynnistysmomentin riittämättömyyden vuoksi.PinjaPerhe kirjoitti:Latauspumppupaketista kysymys: pumpun käyntinopeus on säädetty täysille. Meneekö oikein vai saavutetaanko jotain hyötyä pienentämällä pumpun käyntinopeutta? Kolme nopeusvaihtoehtoa valittavana, nyt käytössä kolmonen.
Termostaattihan tuossa lataussysteemissä huolehtii sopivan lämpöisen veden kierrättämisestä eli sikäli en olisi itse huolissani vaikka pumppu hieman isommalla teholla pyöriikin. No, kuluttaahan se sähköä hieman enemmän mutta mutta...
ei oo rintamamiestalo eikä mikään jos tulilankaa ja nalleja ei rempassa löydy
Re: Puulämmitys, lämmitämmekö oikein?
Olen kritisoinut ja vastustanutkin lataustermostaattia turhana laitteena jota markkinoidaan väärin perustein. En ole saanut juuri kannatusta.
Eilen huomasin että Suomessakin on jo myynnissä ns. KONDENSSIKATTILA . Siinä on ajateltu kokonaan uudella tavalla. Palokaasut jäähdytetään aina alle 100 asteeseen jolloin vesi tiivistyy nesteeksi. Samalla se luovuttaa höyrystymislämpönsä joka on 520 kcal / kg.
Näin laskien hyötysuhteeksi voidaan saada yli 100 %. Tämä on mahdollista vanhan hyötylämpöarvo / kalorimetrinen lämpöarvo ajattelun takia. Kalorimetrisessä lämpöarvossa vesi lauhdutetaan. Yleensä on myönnetty että vesihöyryä ei voida käytännössä nesteyttää ja siihen sitoutunutta lämpöä ei edes oteta huomioon.
1 kilosta täysin kuivaa puuta syntyy palaessa 450 g vettä. Lisäksi tulee puun sisältämä kosteus. Kilosta puuta palokaasuihin muodostuu n. 600 g vettä.
Jos poltamme 10 kiloa puuta, saamme 6 kg vettä. Höyrystymislämpö on 3120 kcal = 3,62 kwh. Se on 9 % hyötylämpöarvosta ja saadaan aina jos höyry nesteytetään.
Kondenssikattilaan ei todellakaan sovi lataustermostaatti. Siihen vesi otetaan mahdollisimman kylmänä eikä sitä mielestäni käytännössä voi lämmittää yli 80. Se vaatii myös täydellisen paloprosessin hallinnan ja siksi toimivat maakaasulla. Tehoa säädetään ja tarvittaessa sammutetaan ja sytytetään. Palokaasut pitää saada jäähtymään alle 100 eikä sekään oikeastaan riitä höyryn nesteyttämiseen koska tuossa lämpötilassa kaasujen absoluutinen kosteus on vielä aika iso. Ja jos kaikki höyry halutaan saada vedeksi, kaasut on jäähdytettävä nollaan. Luulisin että kattilassa on vain varauduttu siihen että "hormissa" vettä esiintyy. Palokaasut voi johtaa seinästä ulos.
Jos kiinnostusta on niin jatketaan.
Eilen huomasin että Suomessakin on jo myynnissä ns. KONDENSSIKATTILA . Siinä on ajateltu kokonaan uudella tavalla. Palokaasut jäähdytetään aina alle 100 asteeseen jolloin vesi tiivistyy nesteeksi. Samalla se luovuttaa höyrystymislämpönsä joka on 520 kcal / kg.
Näin laskien hyötysuhteeksi voidaan saada yli 100 %. Tämä on mahdollista vanhan hyötylämpöarvo / kalorimetrinen lämpöarvo ajattelun takia. Kalorimetrisessä lämpöarvossa vesi lauhdutetaan. Yleensä on myönnetty että vesihöyryä ei voida käytännössä nesteyttää ja siihen sitoutunutta lämpöä ei edes oteta huomioon.
1 kilosta täysin kuivaa puuta syntyy palaessa 450 g vettä. Lisäksi tulee puun sisältämä kosteus. Kilosta puuta palokaasuihin muodostuu n. 600 g vettä.
Jos poltamme 10 kiloa puuta, saamme 6 kg vettä. Höyrystymislämpö on 3120 kcal = 3,62 kwh. Se on 9 % hyötylämpöarvosta ja saadaan aina jos höyry nesteytetään.
Kondenssikattilaan ei todellakaan sovi lataustermostaatti. Siihen vesi otetaan mahdollisimman kylmänä eikä sitä mielestäni käytännössä voi lämmittää yli 80. Se vaatii myös täydellisen paloprosessin hallinnan ja siksi toimivat maakaasulla. Tehoa säädetään ja tarvittaessa sammutetaan ja sytytetään. Palokaasut pitää saada jäähtymään alle 100 eikä sekään oikeastaan riitä höyryn nesteyttämiseen koska tuossa lämpötilassa kaasujen absoluutinen kosteus on vielä aika iso. Ja jos kaikki höyry halutaan saada vedeksi, kaasut on jäähdytettävä nollaan. Luulisin että kattilassa on vain varauduttu siihen että "hormissa" vettä esiintyy. Palokaasut voi johtaa seinästä ulos.
Jos kiinnostusta on niin jatketaan.
