Oma nurkka

[tuuma]

Kyllä itse ainakin kuvista katselin, että onpas hyvin laitetut tapetit, harvemmin näkee.

Mun talossa ne on vaikka millaisilla kupruilla ja ei kuviot osu mitenkään kohdalleen, vinouttakin on, mutta ne onkin jostain 60-luvulta...

Tuuman vaimo on kyllä taitava, pakko sanoa. Käsityöihminen säästää pitkän pennin vähän siellä ja täällä, myös remonttien yhteydessä.

Valitettavasti vain homman uusiksi meneminen on nk. kissan käpälässä, ja keskellä seinää olevan vaurion peittäminen uuden vuodan alle on tosi vaikeaa.

Ihme on jos ei Vaimo ole huomenna erityisen hyvällä tuulella

Jotenkin tuo käpälä on pysynyt poissa tapeteista (toistaiseksi?) vähän arka materiaali tuo Halltex näyttäisi tosin olevan kotieläin kotiin

Tapettiurakkahan ei toki vielä ole kokonaan valmis. Siitä pitää huolen meitin ristikkäiset rästityöt. Molemmat emme voi samaan aikaan hommia tehdä ja kun emme kaikenlisäksi samaan aikaan ole välillä töissäkään niin soveltamiseksi menee kerrassaan tämä edistyminen. Tuon tosiasian kun peilin edessä maanantaina tavailin niin se viime vkl jonkinlainen masennuksen häive ainakin näytti hiipuneen. Nämä talot tuottaa melkoisia tunnetiloja välillä. Ei pieniä laineita vaan suuria tyrskyjä! Jotenkin ne suuret positiiviset aina ehtii laantua ennen rantaa, onneksi edes pientä laineiden liplatusta positiivisella amplitudilla väliin saapuu rantaankin saakka

[tuuma]

Mulla kun noi kaikki sisäpinnat kumminkin menee uusiksi, niin eipä haittaisi tuollainen katin raapiminenkaan.

Kun nyt muistelen, niin katilla saattaa olla oma paikka vähän hakusessa jos kovinkin raapii, kun se nyt sitten on vieläpä alkanut kellarissa bunkkaamaan, niin olisiko tuo remontti ja ympäristön muutos antanut otukselle vähän stressin poikasta ja pelkää nyt, että kohta ei tunne taas paikkoja seuraavana aamuna?

Onko siellä katilla sellaista kiipeilypuuta jossa boksia tai muuta lootapiiloa joka olisi sellainen pysyvä paikka? Kellarista kai tykkää siksikin, kun ei tuuma niin kattia huomioi, niin voi olla piilossa näkyvillä ja se paikka on kuitenkin suht samana säilynyt?

Luulisin muuten että oikea päätelmä!

Kellarissa on kaikki kuten ennen, ei mitään ihme remppaukkoja karmeine metelöivine koneineen. Ei paiskota tavaraa sieltä pihalle, tuodaan oikeastaan vaan vanhoja tuttuja sisään... Kellarissa ei tule mikään muuten muuttumaankaan ihan heti. Jotenkin tämä on selvästi luotu olemaan tämmöinen rytökasa

Tuo ruokakippojen paikkojen muutoskin sai aikaan ihme tassutanssin.

Ehkäpä tämä remppa tosiaan on saanut aikaan pienoisen shokin sille! Ai niin, löytänyt vissiin mainion uuden paikan kun haluaa olla rauhassa. Yläkerran rappusten rempan johdosta syntyi sellainen pankko vai miksi sitä nyt kutsuisi. 2,85m korkea lippa ilman suojia yläkerrasta alakertaan. Siellä se on nyt lymyillyt tyytyväisyyttään silloin tällöin kun haluaa olla rauhassa. Näkee ja kuulee kaiken mutta kukaan muu ei sinne pääse.

[jtbo]

Tommoisia ne katit taitaa olla, mikäli yhtään niiden toiminnasta olen päässyt perille, häntää nyhtävät terävästi ylöspäin, kun tulee muutoksia, eivät tykkää yhtään asiasta, huomannut kun jotain lootaa olen varastossa siirtänyt

Sitten kun ton reviirin kanssa on vähän murhetta talon sisällä, niitä raapimisjuttuja voi tarvita muutamankin, johon saa kynsiä uudistaa ja merkata hajulla hyväksi omaksi paikaksi, sekin voi olla, että halltexin takaa yrittänyt löytää vanhaa tuttua seinää, katti ajatellut varmaan siinä, että mitä kirottua ne on laittaneet tähän hyvän seinän eteen ja antanut tassun viuhua

Sopeutuvat kyllä aika nopeasti vaikka inhoavat yli kaiken muutosta ja se on hyvä kun on löytänyt sellaisen oman lokosen, se kun on pahinta jos ei ole sitä omaa turvapaikkaa, josta voi käydä sitten tarkastamassa, että reviirillä on kaikki kuten ennenkin.

Liian monta muutosta peräkkäin sitten mielestäni saa nuo aika raivarin partaalle, se jos kaikki muuttuu ympäriltä tietty pistää pasmat sekaisin, mutta pahempaa on käsittääkseni jos on jatkuvasti joku muutos.

Harppu tai tuubasoitanta rauhoittaa osaa kateista ainakin, sitten on youtubessakin jotain näytteitä musiikista kissoille, jos on hälyä niin saattavat tykätä jos rauhoittava ääni hukkaa sitä hälyä. Olen huomannut, että noi täällä majailevat villitkin tykkäävät autojääkaapin flektin suhinasta, ovat paljon rauhallisempia silloin kun flekti suhisee.

Jos se kovin alkaa kynsimään niin kai jotain tollaistakin voi testata, katille luurit päähän

[tuuma]

Tommoisia ne katit taitaa olla, mikäli yhtään niiden toiminnasta olen päässyt perille, häntää nyhtävät terävästi ylöspäin, kun tulee muutoksia, eivät tykkää yhtään asiasta, huomannut kun jotain lootaa olen varastossa siirtänyt

Sitten kun ton reviirin kanssa on vähän murhetta talon sisällä, niitä raapimisjuttuja voi tarvita muutamankin, johon saa kynsiä uudistaa ja merkata hajulla hyväksi omaksi paikaksi, sekin voi olla, että halltexin takaa yrittänyt löytää vanhaa tuttua seinää, katti ajatellut varmaan siinä, että mitä kirottua ne on laittaneet tähän hyvän seinän eteen ja antanut tassun viuhua

Sopeutuvat kyllä aika nopeasti vaikka inhoavat yli kaiken muutosta ja se on hyvä kun on löytänyt sellaisen oman lokosen, se kun on pahinta jos ei ole sitä omaa turvapaikkaa, josta voi käydä sitten tarkastamassa, että reviirillä on kaikki kuten ennenkin.

Liian monta muutosta peräkkäin sitten mielestäni saa nuo aika raivarin partaalle, se jos kaikki muuttuu ympäriltä tietty pistää pasmat sekaisin, mutta pahempaa on käsittääkseni jos on jatkuvasti joku muutos.

Harppu tai tuubasoitanta rauhoittaa osaa kateista ainakin, sitten on youtubessakin jotain näytteitä musiikista kissoille, jos on hälyä niin saattavat tykätä jos rauhoittava ääni hukkaa sitä hälyä. Olen huomannut, että noi täällä majailevat villitkin tykkäävät autojääkaapin flektin suhinasta, ovat paljon rauhallisempia silloin kun flekti suhisee.

Jos se kovin alkaa kynsimään niin kai jotain tollaistakin voi testata, katille luurit päähän

Harppua ja tuubasoitantaa Täytyisikin kokeilla, myös itselle.

Kissa kai kiintyy paikkaan ei ihmisiin niinkään. Katin onneksi tämä remppaaminen on kokenut nyt luonnollisen pysähtymisen.

Onkos siellä edistystä kattien suhteen vai oletko edelleen reissussa? Jännä kuulla miten reagoivat kun saavut paikalle. Pakkasiakin jo ollut, niin voi vaikka toimia se "routa, katit kotiin ajaa" -metodi.

[pvalila]

Meillä on kotona nuoremmalla tyttärellä oppikirjana Vivo Sello ja vanhemmalla Vivo huilu.

Sieluni silmin minä näen jtbo:n keskellä varastoa, edessä nuottitelineelle sovitettuna vierekkäin Vivo Tuuba ja Vivo Harppu (en tiedä, mutta olettaisin tuon nimisten kirjojen olevan olemassa): jossain lähes piilossa esitystä seuraa kolme silmäparia, joista paistaa rajaton järkytys...

[jtbo]

Meillä on kotona nuoremmalla tyttärellä oppikirjana Vivo Sello ja vanhemmalla Vivo huilu.

Sieluni silmin minä näen jtbo:n keskellä varastoa, edessä nuottitelineelle sovitettuna vierekkäin Vivo Tuuba ja Vivo Harppu (en tiedä, mutta olettaisin tuon nimisten kirjojen olevan olemassa): jossain lähes piilossa esitystä seuraa kolme silmäparia, joista paistaa rajaton järkytys...

Tuo olisi kyllä ehkä jopa aliarvioitua, luulen, että kova seinän kynsiminen kävisi, ulos on päästävä, maksoi mitä maksoi

En ole lainkaan musikaalinen, saan tosin soittimilla aikaan ääniä, joita niiden ei tiedetä koskaan päästäneen, niin pahoja riitasointuja ettei mikään elollinen sellaista kuuntele.

Koulussa mulle ensin yritettiin tarjota tukiopetusta, mutta siitä luopuivat ja en sitten enää osallistunut musiikkitunteihin, enhän osannut (enkä vieläkään osaa) yhdenkään laulun sanoja, en edes ukkonooaa. Luulen, että siksi en kovin kuuntele musiikkiakaan, ellei se polta bensaa

tuuma, olen muuten kuullut tai siis lukenut paristakin paikasta, että katti kiintyisi enemmänkin ihmiseen eikä niinkään paikkaan, en tiedä sitten miten on oikein, koska informaatio on ristiriitaista, eikä ole ainoa ristiriitainen informaatio.

Olen minä välillä kotona käynyt kääntymässä ja välillä taas reissussa, tätä nyt hetken näyttää riittävän, niin mieluusti tekee, kun sen tietää, että voi taas olla hiljaisempiakin hetkiä luvassa.

Eräs kotiinpaluu oli tosiaan sellainen, että kun ajoin pihaan ja kutsuin kisua, niin sieltä varaston alta tuli pieni pää esiin ja kohta hiippaili maaston tarjoamaa suojaa hyväksi käyttäen lähemmäs tarjottua evästä, söi varovasti siinä parin metrin päässä. Aika pitkästi joka yö kai nuo asuu tuolla varastossa, ainakin aina siellä on katteja ollut, kun olen jääkaapilla käynyt. Lämpimän patterin vieressä olevissa bokseissa välillä lämmittelevät ja välillä vanhalla sohvalla liki katonrajaa.

[pvalila]

Pvalilan olettamus on, että katit kiintyvät tiettyyn elämäntapaan. Siihen sisältyy sekä se tuttu ruokakuppi että se tuttu kahdella jalalla kulkeva täyttökone.

Minä suoritin tänään myös villikissan kesytyksen.

Näin mustan villikissan, sanoin sille kis kis tai kitekat tai jotain sellaista ja se tuli saman tien syömään kissanruokaa kädestäni kun en heti kuppia löytänyt.

Kun tuo villien kissojen kesyttäminen on täällä Hiekkaharjussa näin helppoa niin miten se voi jtbo:lle olla niin vaikeaa?

[jtbo]

Pvalilan olettamus on, että katit kiintyvät tiettyyn elämäntapaan. Siihen sisältyy sekä se tuttu ruokakuppi että se tuttu kahdella jalalla kulkeva täyttökone.

Minä suoritin tänään myös villikissan kesytyksen.

Näin mustan villikissan, sanoin sille kis kis tai kitekat tai jotain sellaista ja se tuli saman tien syömään kissanruokaa kädestäni kun en heti kuppia löytänyt.

Kun tuo villien kissojen kesyttäminen on täällä Hiekkaharjussa näin helppoa niin miten se voi jtbo:lle olla niin vaikeaa?

Villin ja omilla teillään juoksevan välillä on pieni ero, jos toi olisi ollut villi, se olisi sut nähtyään sännännyt pakoon vaikka olisit ollut 20 metrin päässä

Villi katti kun ei omaa kokemusta ihmisestä ja pelkää vallan suunnattomasti ihmisolentoa, villi on siis syntynyt ja kasvanut ilman kontaktia ihmiseen, alle 3kk ikäisenä jos saavat hyviä kokemuksia ihmisestä, niin on toivoa, 4kk ikäisenäkin vielä jotenkin, mutta esim. vuoden iässä katti pysyy mieluusti kaukana ihmisestä jos ei ole koskaan aiemmin ollut kontaktissa ihmisen kanssa, jos katti on sitten pulassa ja huomaa, että jossain on sille paremmat olosuhteet, niin ehkä se oppii sietämään ihmistä, riippuen kuinka älykäs on, mutta kyllä minä luulen, että voi mennä vuosikin ennen kuin katti täysin luottaa.

Jotkut väittävät jopa, ettei ilman vangitsemista saisi kesytettyä, mutta tiedä siitä, jouluna on ehkä erilainen tilanne jo täällä, mutta en tiedä yhtään millä tavalla erilainen.

Toi mitä olet syöttänyt on kesy lemmikki ollut, ehkä karannut tai hyljätty, mutta ei siinä mielessä villi, kuin nämä maaseudulla olevat, joille ihmiskontakti on uusi ilmiö

[pvalila]

Toi mitä olet syöttänyt on kesy lemmikki ollut, ehkä karannut tai hyljätty, mutta ei siinä mielessä villi, kuin nämä maaseudulla olevat, joille ihmiskontakti on uusi ilmiö

Et voi olla tosissasi! Minä kun olin ihan varma, että tuo oli täysin villi kissa.

Ei muuten ollut hylätty, tuhdissa kunnossa ja turkki kiilsi kuin näyttelyyn olisi ollut menossa.

Kiva että täällä kiertää edes noita naapurin katteja, omaa kun eivät meidän tyttäret ihan vähällä saa.

Lapsiinkin tottunut tuo selvästi oli, ei välittänyt kahdesta huitovasta ja äänekkäästä tyttösestä yhtään mitään vaan söi heidänkin kädestään. Kiertää täällä pari muutakin kattia ja sen verran uteliaita ovat, että saattavat kesällä hipsiä taloon sisään.

Kattien käytöksestä voi sen verran päätellä, ettei tällä seudulla kukaan niitä huonosti kohtele: silloin ne aristaisivat vieraita.

[jtbo]

Et voi olla tosissasi! Minä kun olin ihan varma, että tuo oli täysin villi kissa.

Ei muuten ollut hylätty, tuhdissa kunnossa ja turkki kiilsi kuin näyttelyyn olisi ollut menossa.

Kiva että täällä kiertää edes noita naapurin katteja, omaa kun eivät meidän tyttäret ihan vähällä saa.

Lapsiinkin tottunut tuo selvästi oli, ei välittänyt kahdesta huitovasta ja äänekkäästä tyttösestä yhtään mitään vaan söi heidänkin kädestään. Kiertää täällä pari muutakin kattia ja sen verran uteliaita ovat, että saattavat kesällä hipsiä taloon sisään.

Kattien käytöksestä voi sen verran päätellä, ettei tällä seudulla kukaan niitä huonosti kohtele: silloin ne aristaisivat vieraita.

Ja kun katti on villi se ampuu kuin hauki rannasta jos erehtyy samaan pihaan ihmisen kanssa, sisätiloissa kirjaimellisesti kiipeää seinille, se ei vain arista, vaan on totaalisen paniikissa

Testasin tänään katin kestokykyä hieman, varastoon vein syötävää, no katti oli vähän säikkynä ja luikki varaston alle turvaan, pennut jäi piiloon ja kurkkivat boksin takaa, joten kävin makuulle varaston toiseen osaan ja sieltä lihapaloja heittelin pennuille, hyvin varovasti ne tulivat tutkimaan ja kun makuun pääsivät niin vähän rohkeammin söivät.

Sitten emokatti pölähtää varaston alta ja silmät oli kuin lautaset, heitin sillekkin evästä ja hyvin varovasti se uskalsi ottaa yhden palan, mutta ei se enempää, siinä vajaan metrin päässä lautasen kokoisilla silmillä ihmetteli toinen tassu koholla ja varoituskehräsi, se on vähän kuin murinaa, menin sitten pois ja kävin vielä myöhemmin toisen setin lihaa laittamassa ruokapaikalle ja uuden veden, siellä se hyllyllä makoili ja räpytteli verkkaisesti silmiään katsellen poispäin ja välillä vilkaisten nopeasti mun suuntaan.

Tuo sietää mua, mutta kun se kerran on villi, niin se ei tiedä eikä osaa ymmärtää sitä, että ei ihminen ole paha juttu, vaikka toikin ymmärtää sen, että mun näkeminen yleensä tarkoittaa ruokaa ja senkin jotenkin ymmärtää, että en ole vaarallinen ainakaan kovin kaukaa ja toisinaan saan mennä ruokakipot täyttämään vaikka pennut olisikin siellä keskenään, mutta välimatkaa se mieluusti pitää.

Ei kai tuossa montaa päivää menisi enää, että kädestä uskaltaisi herkun ottaa, mutta kun reissuaa niin se on vähän soutamista ja huopaamista.

[jtbo]

Uskaltauduin olkkariinkin katsomaan mitä logi kertoo lämpötiloista.

Ma aamuna -4C, Ti aamuna -4C, Ke aamuna -3C, To aamuna -3C, Pe aamuna -2C, perjantaina oli muuten päivälämpö +4C korkeimmillaan, kun muina päivinä 9-10C.

Se on jo sitten lokakuu.

[tuuma]

Tuo sietää mua, mutta kun se kerran on villi, niin se ei tiedä eikä osaa ymmärtää sitä, että ei ihminen ole paha juttu, vaikka toikin ymmärtää sen, että mun näkeminen yleensä tarkoittaa ruokaa ja senkin jotenkin ymmärtää, että en ole vaarallinen ainakaan kovin kaukaa ja toisinaan saan mennä ruokakipot täyttämään vaikka pennut olisikin siellä keskenään, mutta välimatkaa se mieluusti pitää.

Ei kai tuossa montaa päivää menisi enää, että kädestä uskaltaisi herkun ottaa, mutta kun reissuaa niin se on vähän soutamista ja huopaamista.

Saattaa tuo reissuaminen auttaakin, kun huomaa että on päiviä ettei safkaa tule ennenkuin diesel tulee pihaan ja joku kahdella jalalla kulkva jälleen saapuu. Tiedä noista. Oikeasti ei mulla kyllä hajuakaan noiden aivoituksista.

Meitin puraisi juniorin sormeen pari päivää sitten ihan muuten vaan. Jr. silitti vissiin liian kauan, vaikka nuo muuten ovat kuin paita ja peppu, episodin jälkeenkin jälleen kehräävät keskenään Yksilöitä ja todellakin niitä, nuo katit ovat.

Tuo mainitsemasi tosi hepuli kissalla tekee selväksi sen mikä kissa oikeasti on juuriaan. Aivan kaamea ääni/nopeus saa ihmisen seisomaan vain tumput suorina, kun katti jo meni. Kyllä ne kynnet/tassut ovat oikeasti varovaisuutta vaativat. Ne kun ottavat sellaisen neliraaja -otteen kintusta ja alkavat samalla purra muutakin kuin leikillään niin hätähän siinä meinaa syntyä... Tällaisia muistoja joistain siis mulla, enkä mitään ollut tehnyt muuta kuin korkeintaan juuri liian tuttavalliseksi ryhtynyt. Seuraavana päivänä taas on kelvannut jaloissa kyhnyttää

[tuuma]

Uskaltauduin olkkariinkin katsomaan mitä logi kertoo lämpötiloista.

Ma aamuna -4C, Ti aamuna -4C, Ke aamuna -3C, To aamuna -3C, Pe aamuna -2C, perjantaina oli muuten päivälämpö +4C korkeimmillaan, kun muina päivinä 9-10C.

Se on jo sitten lokakuu.

Kohta ykkönen eteen ja sitten kakkonen... kolmonen ja mitä on uskomista Golf -virran hyytymiseen, nelonen... niin, en usko minäkään

[jtbo]

Saattaa tuo reissuaminen auttaakin, kun huomaa että on päiviä ettei safkaa tule ennenkuin diesel tulee pihaan ja joku kahdella jalalla kulkva jälleen saapuu. Tiedä noista. Oikeasti ei mulla kyllä hajuakaan noiden aivoituksista.

Meitin puraisi juniorin sormeen pari päivää sitten ihan muuten vaan. Jr. silitti vissiin liian kauan, vaikka nuo muuten ovat kuin paita ja peppu, episodin jälkeenkin jälleen kehräävät keskenään Yksilöitä ja todellakin niitä, nuo katit ovat.

Tuo mainitsemasi tosi hepuli kissalla tekee selväksi sen mikä kissa oikeasti on juuriaan. Aivan kaamea ääni/nopeus saa ihmisen seisomaan vain tumput suorina, kun katti jo meni. Kyllä ne kynnet/tassut ovat oikeasti varovaisuutta vaativat. Ne kun ottavat sellaisen neliraaja -otteen kintusta ja alkavat samalla purra muutakin kuin leikillään niin hätähän siinä meinaa syntyä... Tällaisia muistoja joistain siis mulla, enkä mitään ollut tehnyt muuta kuin korkeintaan juuri liian tuttavalliseksi ryhtynyt. Seuraavana päivänä taas on kelvannut jaloissa kyhnyttää

Se on tosiaan aika käsittämättömän pieni aika missä maassa oleva katti on kavunnut vaatteita pitkin naaman kimppuun ja silloin kun katti käy tosissaan päälle, niin naamanhan se ottaa kohteekseen, niskat poikki tai hengitystiet tukkoon, sehän noilla on se opittu tapa, kesymmät ehkä enemmän kynsivät ja tassuilla takovat uhria, ei se missään nimessä kivaa olisi.

Vähän sitä sietokykyä pitää venyttää, eihän muuten kesyyntymistä tapahtuisi, tuntui tuo ruoka kuitenkin kelpaavan, vaikka vähän piti mieltään ilmaistakkin

[jtbo]

Olen nyt vähän surullinen, en ollut riittävän tarkkana ja vahingossa astuin kuvan kaverin päälle


Onneksi oli paksusti sammalta alla, niin ei näyttänyt kovin pahasti käyvän, liikkui ihan normaalisti ja sähisi terveesti päälle tallaajalleen, sinne se lehtien sekaan sitten kiemurteli.

Ihmettelin mikä sähisee yks kaks ja yritin katsella ympärille onko kenties kissa sähisemässä jollekkin jossain, kun autojakin meni, niin aika heikosti kuului, sitten tuli mieleen, että kärmeskin sähisee ja ihan varmuuden vuoksi ajattelin katsoa alaspäinkin, pieni pää oli jalkojen välissä, muistin että näyttövikainen pokkari on taskussa vasta episodin jälkeen, joten hipsin kärmeksen perään kuvan ottamaan, se ei tykännyt siitä yhtään, sähisi vaan, eikä se tuntunut uskovan vaikka selitin sille, että ihan vahinko oli, joten jätin sitten sen rauhaan