Jos yöksi jätän oven auki, niin kyllä ne metsästää, saattavat tulla kurkkimaan ruokailutilasta takkahuoneeseen, jos minä olen siellä, mutta jos huomaavat, että huomaan, niin sitten saattaa arkajalkaisuus iskeä.pvalila kirjoitti:Eikö sinne keittiöön saisi järkättyä kateille vähän pienempää kulkutietä kuin täyskorkea ovi?
Tarkoitatko, että kun jätät keittiöön oven auki katit uskaltavat heti mennä paikkoja tutkimaan ja jopa metsästävät siellä?
Vai pidit ovea viikon auki ja sitten uskalsivat kerran käydä?
Sen perusteella mitä olet kirjoittanut, saattavat nuo pennut jopa kesyyntyä mutta sen emon kanssa kyseeseen tulee kai lähinnä vain jonkinlainen yhteistyösuhde: se luottaa suhun vähän samalla tavalla kuin ihminen luottaa työnantajaansa.
Kyllä ne jollain tasolla käsittävät jo sen, että en nyt ainakaan ensimmäisenä ole kimppuun käymässä, uteliaisuus on kova sen suhteen, että mikä kumma otus olen.
Emokin taitaa luottaa, kun se saattaa olla päivän poissa ja jättää pennut tuonne majapaikkaan vaikka tietää, että olen läsnä, oikeastaan se emo kannustaa pentujaan luottamaan muhun ja se itse tyytyy silmäilemään toimintaa jotenkin omituisen omahyväisen tyytyväisen ilmeen kera
Vai lieneekö sukkamehu liian voimakas
Mitään varmaa en oikein voi sanoa, kun olen niin vähän nyt noiden kanssa ollut tekemisissä.
Suomen ilmastossa kissanluukku ei oikein toimi lämpimään tilaan kulkemisessa, vielä vähemmän toimii sellainen kokonaan selällään oleva ovi. Kissanluukkua nuo tosin osaa käyttää, varaston yhdessä ovessa on sellainen, kaikki kolme oli pihalla ja hyödynsin tilaisuuden, kävin vaihtamassa 11w loislampun tilalle 2w ledilampun, juu, onhan se himmeämpi, mutta kai tuo jotain 35w kynttilää vastannee, katit näkee ihan hyvin siinäkin valossa.
Sattui vaan niin, että yksi pentu oli lähistöllä ulkona ja ensin kolahti kissanluukku, sitten kolisi puutavara, kun juoksi sitä pitkin varastossa yläosaan ja sieltä juostessaan maaston tarjoamaa suojaa hyödyntäen kurkki mitä ihmettä tapahtuu, kun valot pimeni ja outoja ääniä kuuluu, kerkesin kuitenkin vaihtamaan lampun ja suorittamaan taktisen vetäytymisen ennen kuin silmäpari alkoi tapittamaan siinä lampun juurella kysyvästi
Kävin pihallakin, kuulin pari kertaa äänen ja tiedän, että ne tähän aikaan harjoittelevat väijymistä tuolla pihalla, mutta en minä nähnyt niitä missään vaikka ei täysin pimeää vielä ollutkaan, on silti mahdollista, että joku kateista oli alle metrin päässäkin, osaavat erinomaisesti katsoa sen mitä näen ja mitä en kuten emonsa. Emon silmien väli on muuten tuplasti sen mitä pennuilla ja noilla pennuilla etenkin toisella on aika pitkä karva, liki maata viistää kyljissä karva ja korvissakin on karvaa aika paljon, häntäkin sellainen pölyhuisku eikä kuten emolla sellainen tavallinen pyöreä, se mitä merkille pistin tänään, kun se yksi oli siinä käsivarrenmitan päässä syömässä.
Pitää tehdä joku päivä pieni koe, jos kävisin loikoilemaan, niin uskaltaisivatko tulla tutkimaan lähemmin, ehkä ne sitten piankin oppisivat, etten ole kovin vaarallinen. Kyllä minä uskon, että se emokin vielä kesyyntyy, se toki voi ottaa hieman aikaa.


