Jep, kyllä tuo ulkona eläminen on aika haastavaa katin fysiikalle ja muutoinkin, on paljon riskejä loukkaantumisiin jne.sahrami kirjoitti:Jos kissan terveydestä huolehditaan, ja kissa pääsee tarvittaessa lämpimään, saa ruokaa riittävästi, niin eipä ne syöpäläiset sen kimpussa vakituisesti ole. Jos se emokissa alkaa enimmäkseen sinun nurkissasi pyöriä, niin vähemmän on enää tekemisissä kettujen/kissojen/muiden elukoiden kanssa, ja sitäkautta loisia tarttuu vähemmän. Ulkokissa täytyy madottaa 3-4 kertaa vuodessa. Hankalimpia ovat punkit, jos kissaan iskee yhtä aikaa iso määrä verenimijöitä, niin pahimmillaan tulee anemia, ja punkin purema voi tulehtua pahastikin (viime kesänä niistä kahdesta punkista, jotka pureutuivat meidän koiraan, toinen lähti irti ilman kummallisuuksia, toinen lähti irti, mutta puremakohta tulehtui niin, että sieltä sai puristettua mätää ulos pari päivää...), ja hoitamattomat tulehduksethan ne vaarallisia on.
Jos hyvin käy, niin ulkosalla pääsääntöisesti viihtyvää kissaa ei tartte sen kummemmin hoitaa kuin ruokkimalla, suojaamalla ja madottamalla, rokotukset uusii säännöllisesti, niin siinä se. Ja jos huonosti käy, niin ell tulee tutuksi.
Korvapunkkejahan tuolla on ainakin, mutta eiköhän ne pian katoa lääkityksellä, harmi vaan kun on vielä niin villi, että lääkettä ei voi ihan noin vain antaa ja elukkalääkärillä annettu annos kaipaa tehosteen 2-3 viikon päästä.
No jos nyt ansaan jäisi, niin saisi aloitettua tuon prosessin, ei tarvitseisi vähään aikaan katin raapia korviaan ja muutenkin saisi paremmat eväät elämään, kun ei hormoonit veisi, eikä tarvitseisi pentuja tehtailla.
