Oma nurkka

Ilmoita omasi tai naapurin rintamamiestalo-projekti. Laita myös linkki kuviin tai kotisivulle mikäli sellaiset on.
Vastaa Viestiin
nummentie 434
Jäsen
Jäsen
Viestit: 564
Liittynyt: Ke Elo 29, 2007 9:34
Paikkakunta: Nummi-Pusula

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja nummentie 434 »

pvalila kirjoitti: Eikä mun unijuttuni liity oikestaan töiden kauheaan määrään eikä lukujuttuihinkaan, enempi kuvion takana on tuo koiruus, joka menee nukkumaan ihmisten aikoihin (minä en) ja joka herättelee yöllä viemään pissalle.

Viisi kuusi tuntia unta yössä on vielä jokseenkin siedettävä määrä, jos ei tarvitse käydä välillä ulkoilemassa.

Surkeimpina öinä olen käynyt kahdesti ulkona ja silti on aamulla saattanut olla lammikko lattialla.

Pentu on pentu.

Helposti tuon opettaisi tekemään asiat johonkin tiettyyn paikkaan, mutta sen jälkeen se ei tuosta sisävessaoikeudesta luopuisi aikuisenakaan koirana.
Kuinka pentu se koiruus oikein onkaan?
Muutaman päivän ajan olen omiani yöllä juoksuttanut pissalla, Koira on kuitenkin laumaeläin ja hyvinkin oppii, jos muu lauma nukkuu, niin silloin ei pissalla juosta. ja pennut kyllä oppii tekemään sanomalehdelle, ettei aamuäreä isäntä suoraan lätäkköön astu, kun silmät ummessa laahustaa kahvin laittoon :-)

Tuskin sille tavaksi jää että sisään saa pissata, yhtä hyvin voi jäädä tavaksi pyytää yöllä ulos vaikkei aina niin
pissattaisikaan :(

Varmaan käytätte pissalla vielä juuri ennen nukkumaanmenoa, jonka jälkeen aletaan rauhoittumaan yöpuulle, vielä voitte yöksi ottaa vesikupin pois, sekin saattaa vähän yöllistä hädän tarvetta poistaa. Iltaruuan yhteydessä annat vettä, mutta viimeisen pissalenkin jälkeen ei enää. ja muista: Se on kuitenkin vain koiranpissaa, siihen tehoaa kostea riepu, en minä sen takia yöuniani olisi valmis pilaamaan.
Opi toisten virheistä, et voi millään elää tarpeeksi kauan tehdäksesi ne kaikki itse.
Avatar
pvalila
Jäsen
Jäsen
Viestit: 18280
Liittynyt: Ke Joulu 06, 2006 16:54
Paikkakunta: Vantaa

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja pvalila »

nummentie 434 kirjoitti:
tuuma kirjoitti:Mukavinta kai olisi vaan laittaa rahat kaikkeen mukavaan, matkilua, nähtävyyksiä, seikkailuja. Koskaan ei voi tietää milloin tuo on myöhäistä. Lapsesi muistaisivat tilanteet ikuisesti, kuten myös vaimosi. Itsehän sä sillä hetkellä kärsisit rankasti mutta elämä on kuulemma elämistä varten...
tuuma! Vaikka itse lapseton ja vaimoton, (siis aviomiehetön) olenkin, luulen että ikimuistoisimmat hetket niin lapsille kuin eukkokullallekin on täysin mahdollista antaa halvalla, jopa ilmaiseksi ja vieläpä niin ettet itsekään niin kovin rankasti kärsi? :lol:
Äsh, Tuuma vain on sitä mieltä, että jos minä haluan ruoskia itseäni hengiltä niin sehän sopii, mutta perheen olisi kohtuullista saada elää ihan siedettävää elämää.

Oikeassa Tuuma on, mulla on vähän sellainen masojakso menossa.

Siihen on tietysti syynsä, ns. rautaa kannattaa takoa kun se on kuuma.

Best things in life are free toteutuu mun kohdallani aika harvoin, mutta tuo 445 euron ruotsinmatka ruokineet etc. viikko takaperin tuli saatua ilmaiseksi... :-D

Nummentie, elämä on julmaa, oikeastaan matkan järjesti vaimo mutta silti hän joutui jäämään kotiin koiranpennun kanssa vaikka hänellekin oli niin matkaliput kuin buffetti menen tullen. :(

Ruotsinristeilylle kun ei lemmikkejä saa mukaan ottaa, reittimatkalle kylläkin mutta silloinkaan ei koiranpentua ennen kuin on kulunut 120 vrk rokotuksista.
nummentie 434
Jäsen
Jäsen
Viestit: 564
Liittynyt: Ke Elo 29, 2007 9:34
Paikkakunta: Nummi-Pusula

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja nummentie 434 »

[quote="pvalila

Best things in life are free toteutuu mun kohdallani aika harvoin, mutta tuo 445 euron ruotsinmatka ruokineet etc. viikko takaperin tuli saatua ilmaiseksi... :-D

Nummentie, elämä on julmaa, vaimo joutui jäämään kotiin koiranpennun kanssa vaikka hänellekin oli niin matkaliput kuin buffetti menen tullen. :([/quote]

No jaa, koiranpissa on vain koiranpissaa, ja ruotsinmatka on vain ruotsinmatka. Jos olis tarjolla ruotsinmatka tai rauhallinen vkl. kotona kaikessa rauhassa kahden kesken koiranpennun kanssa, valitsisin kyllä jälkimmäisen! :mrgreen:
Opi toisten virheistä, et voi millään elää tarpeeksi kauan tehdäksesi ne kaikki itse.
Avatar
pvalila
Jäsen
Jäsen
Viestit: 18280
Liittynyt: Ke Joulu 06, 2006 16:54
Paikkakunta: Vantaa

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja pvalila »

nummentie 434 kirjoitti: Kuinka pentu se koiruus oikein onkaan?
Muutaman päivän ajan olen omiani yöllä juoksuttanut pissalla, Koira on kuitenkin laumaeläin ja hyvinkin oppii, jos muu lauma nukkuu, niin silloin ei pissalla juosta. ja pennut kyllä oppii tekemään sanomalehdelle, ettei aamuäreä isäntä suoraan lätäkköön astu, kun silmät ummessa laahustaa kahvin laittoon :-)

Tuskin sille tavaksi jää että sisään saa pissata, yhtä hyvin voi jäädä tavaksi pyytää yöllä ulos vaikkei aina niin
pissattaisikaan :(

Varmaan käytätte pissalla vielä juuri ennen nukkumaanmenoa, jonka jälkeen aletaan rauhoittumaan yöpuulle, vielä voitte yöksi ottaa vesikupin pois, sekin saattaa vähän yöllistä hädän tarvetta poistaa. Iltaruuan yhteydessä annat vettä, mutta viimeisen pissalenkin jälkeen ei enää. ja muista: Se on kuitenkin vain koiranpissaa, siihen tehoaa kostea riepu, en minä sen takia yöuniani olisi valmis pilaamaan.
4,5 kk ja toki käymme illalla lenkillä.

Kumma juttu, mutta nuo pissa- ja yölenkkiongelmat alkoivat vasta kun tulimme kesäloman jälkeen takaisin kaupunkiin: loman ajan homma toimi ihan hyvin.

Ja juu, puolitoista viikkoa valvomista ja yöjuoksua kypsytti mut, nyt tuo saa kusta vaikka mun päälleni enkä nouse ulos.

Äsh, mun on turha purnata, kun vertaa siihen pitkään tiehen jonka jtbo kävi läpi kattien kanssa! Heko heko, nekin osaavat kyllä miehen herättää keskelällä yötä kun haluavat, vieläpä muka "vahingossa".
nummentie 434
Jäsen
Jäsen
Viestit: 564
Liittynyt: Ke Elo 29, 2007 9:34
Paikkakunta: Nummi-Pusula

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja nummentie 434 »

Kumma juttu, mutta nuo pissa- ja yölenkkiongelmat alkoivat vasta kun tulimme kesäloman jälkeen takaisin kaupunkiin: loman ajan homma toimi ihan hyvin.
kyllä mä luulen että sillä nyt on vaan jäänyt lomarutiinit päälle, kylllä 4,5kk pentu jo pystyy pidättämään yli yön.
Kunhan tilanne taas arkeen tasaantuu, asia korjaantuu, mutta nuo yöpissatukset kyllä kannattaa lopettaa nyt. Oliko loman aikan pennun kulkeminen vapaampaa, pääsikö itse ulos, kun halusi, tai oliko joku aina viemässä kun halusi, kellonajasta riippumatta? Jos näin, silloin on vaan oppinut tuon tavan, ja siitä on nyt arjen taas alettua opittava pois.
Vaikka vähän pahalta ensin tuntuukin olla viemättä toista pissalle kun kerran pyytää, mutta jos komentaa vaan nukkumaan ja rauhottumaan niin pentu huomaa ettei niin kovin hätä sitten ollutkaan, ja asettuu. Veikkaan että pari - kolme yötä, ja tilanne on korjaantunut.
Omissa koirissani, tai oikeastaan vain toisessa koirassa huomaan että tuolla pissa-kakka jutullakin on muukin merkitys, kuin vain tuo kuona-aineiden poisto :roll: Kun otin kissan, josta koirat eivät erityisesti välitä, tämä toinen koira hyväkäs alkoi käydä kakalla sen ikkunan alla, keskellä pihaa, missä näki kissan istuvan sisällä ikkunalaudalla. Siis ihan selvä mielenosoitus! Joten kyllä pentu voi myös protestoida loman päättymistä vaatimalla huomiota keskellä yötä, ja pissaamalla lattialle.
Opi toisten virheistä, et voi millään elää tarpeeksi kauan tehdäksesi ne kaikki itse.
Avatar
jtbo
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10878
Liittynyt: Ti Maalis 04, 2008 22:32
Paikkakunta: Ulkona palveluista

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja jtbo »

Hmm, pvalila ei tainnut isommin edes haluta koiraa, mutta onko nyt sitten lenkitysvastuu jo siirtymässä herran suuntaan? :shock:

Elukoissa on se hassu puoli, että kun niiden touhuihin tottuu, niin kovasti vaikea on erossa olla.

Niin, katit kyllä ihan 'vahingossa' osaa tiputtaa tavaraa. Tosin ihan vahingossa tuo tavaroiden piilotus ei käy, sen tuo yksi tekee tahallaan, siis ihan avoimesti tahallaan :lol:

Tässä yksi päivä kuului mahdoton rysäys ja kun menin alakertaan, niin katti painuu maahan ja yrittää olla niin kuin ei olisikaan, en tiedä mitä se oikein onnistui tekemään, koska en mitään tavallisuudesta poikkeavaa löytänyt, mutta ääni oli mahtava.

Tuo samainen riiviö tosin alkaa oppimaan jo siihen, että voi ottaa syliin ja kantaa, jos käyn sohvalle istumaan se tulee jo ihan itse syliin ja saattaa tökkiä poskellaan nenääni, alkaa viimeinenkin arkuus olla sitten poissa.
Avatar
pvalila
Jäsen
Jäsen
Viestit: 18280
Liittynyt: Ke Joulu 06, 2006 16:54
Paikkakunta: Vantaa

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja pvalila »

jtbo kirjoitti:Hmm, pvalila ei tainnut isommin edes haluta koiraa, mutta onko nyt sitten lenkitysvastuu jo siirtymässä herran suuntaan? :shock:
jtbo, tuo on hieno lause, sillä siihen on piilevästi kirjoitettu myös se syy, miksi minä jarruttelin koiran hankintaa. :evil:




jtbo kirjoitti:
Tässä yksi päivä kuului mahdoton rysäys ja kun menin alakertaan, niin katti painuu maahan ja yrittää olla niin kuin ei olisikaan, en tiedä mitä se oikein onnistui tekemään, koska en mitään tavallisuudesta poikkeavaa löytänyt, mutta ääni oli mahtava.

Tuo samainen riiviö tosin alkaa oppimaan jo siihen, että voi ottaa syliin ja kantaa, jos käyn sohvalle istumaan se tulee jo ihan itse syliin ja saattaa tökkiä poskellaan nenääni, alkaa viimeinenkin arkuus olla sitten poissa.

Eiköhän mahtavan rysäyksen arvoitus vielä selviä, jonain päivänä.

Jos oli jotain kallista, niin seuraava rojahdus on kun sinä itse pökräät siihen lattialle.

Niin, tuo on varmaankin Miuku, tuo kesyin katitus?
Avatar
tuuma
Jäsen
Jäsen
Viestit: 17209
Liittynyt: Su Kesä 05, 2005 22:17
Paikkakunta: TUUSULA

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja tuuma »

pvalila kirjoitti:
jtbo kirjoitti:Hmm, pvalila ei tainnut isommin edes haluta koiraa, mutta onko nyt sitten lenkitysvastuu jo siirtymässä herran suuntaan? :shock:
jtbo, tuo on hieno lause, sillä siihen on piilevästi kirjoitettu myös se syy, miksi minä jarruttelin koiran hankintaa. :evil:




jtbo kirjoitti:
Tässä yksi päivä kuului mahdoton rysäys ja kun menin alakertaan, niin katti painuu maahan ja yrittää olla niin kuin ei olisikaan, en tiedä mitä se oikein onnistui tekemään, koska en mitään tavallisuudesta poikkeavaa löytänyt, mutta ääni oli mahtava.

Tuo samainen riiviö tosin alkaa oppimaan jo siihen, että voi ottaa syliin ja kantaa, jos käyn sohvalle istumaan se tulee jo ihan itse syliin ja saattaa tökkiä poskellaan nenääni, alkaa viimeinenkin arkuus olla sitten poissa.

Eiköhän mahtavan rysäyksen arvoitus vielä selviä, jonain päivänä.

Jos oli jotain kallista, niin seuraava rojahdus on kun sinä itse pökräät siihen lattialle.

Niin, tuo on varmaankin Miuku, tuo kesyin katitus?
Ja mä erehdyin myöntymään juuri yksi aamu antamaan katille ruokaa ja nyt tuo alkoi vainoamaan sitten minua...Nössöjä ollaan :lol: :lol: :lol:
-En tee virheitä, ne teen tekemättäkin...
Avatar
tuuma
Jäsen
Jäsen
Viestit: 17209
Liittynyt: Su Kesä 05, 2005 22:17
Paikkakunta: TUUSULA

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja tuuma »

nummentie 434 kirjoitti:
tuuma! Vaikka itse lapseton ja vaimoton, (siis aviomiehetön) olenkin, luulen että ikimuistoisimmat hetket niin lapsille kuin eukkokullallekin on täysin mahdollista antaa halvalla, jopa ilmaiseksi ja vieläpä niin ettet itsekään niin kovin rankasti kärsi? :lol:
Kyllä mä muistan ikuisesti kun entisen vessan lavuaarin viemärin rassasin auki vastikään muutettuamme. Ah, miten ihaileva katse oli palkintona. Rima on vaan siitä jo pikkaisen kohonnut... :-D

Tokihan ilman rahaa saa kaikkein parhaat muistot mutta jos aikomuksena on työntää 20 000€ talon kattoon niin onhan siinä mietinnän paikka. Ei näihin ole oikein mitään rajaa tai määrää kun alkaa tositoimiin. Ohjeena antaisinkin mieluusti monille että antakaa mieluummin olla vaan mutta eihän sitä kertakaikkiaan vaan voi :lol:
-En tee virheitä, ne teen tekemättäkin...
Avatar
jtbo
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10878
Liittynyt: Ti Maalis 04, 2008 22:32
Paikkakunta: Ulkona palveluista

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja jtbo »

Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä. Erityisesti insinööreille ja samankaltaisen ajatusmaailman omaaville tuota pitäisi terottaa, vaan kun se on niin hauska yrittää kehittää kaikkea paremmalle tasolle :lol:

Miukuhan se kesyin katti on, mua edelleenkin ihmetyttää kuinka se osaa noutaa, jos piilotan leluhiiren, niin se kyllä hakee ja etsii sen vaikka mistä, päivittäin pitää sitä leluhiirtä viskoa eri suuntiin ja katti ampuu perään, noutaa ja tuo jalan viereen, sitten puskee päälaellaan jalkaan, että heitäppä uudestaan, mitä hankalempaan paikkaan viskaan, niin sitä enemmän häntä tärisee pystyssä kun juoksee takaisin.
nummentie 434
Jäsen
Jäsen
Viestit: 564
Liittynyt: Ke Elo 29, 2007 9:34
Paikkakunta: Nummi-Pusula

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja nummentie 434 »

jtbo kirjoitti:Miukuhan se kesyin katti on, mua edelleenkin ihmetyttää kuinka se osaa noutaa, jos piilotan leluhiiren, niin se kyllä hakee ja etsii sen vaikka mistä, päivittäin pitää sitä leluhiirtä viskoa eri suuntiin ja katti ampuu perään, noutaa ja tuo jalan viereen, sitten puskee päälaellaan jalkaan, että heitäppä uudestaan, mitä hankalempaan paikkaan viskaan, niin sitä enemmän häntä tärisee pystyssä kun juoksee takaisin.
Mulla oli kans taannoin kissa, joka toi lelujaan heitettäväksi; Sillä oli leluinaan kymmenkunta erilaista peukunpäänkokoista pampulaa; paperipalloja ja pieniä pyöreitä lankatupsuja. Se tuli nojatuolin käsinojalle istumaan, pudotti pampulan suustaan, ja jäi odottamaan, että leikki alkaa. Jossain vaiheessa kissan pampulanmetsästys aina päättyi kylppäriin, jossa pampula selvästi yritti piiloutua pesukoneen alle, josta sitä oli ilmeisen mukavaa tassun ja kynsien kanssa haroa esiin. No yleensä pampula joutui niin pitkälle, ettei tassu enää tavoittanut... No, koska noita pikkupallosia oli, aina löytyi jostain nurkasta uusi, joka tuotiin heitettäväksi ja leikki jatkui.
Kunnes sitten kissa tuli tuolin käsinojalle ilman lelua ja naukaisi; Se oli sen merkki että nyt oli kaikki pampulat päässeet piiloon pesukoneen alle ja tarttis jotain tassua pidempää...
Vaatehenkarin kanssa ne sitten sieltä hätyyteltiin esiin, kissa seurasi vieressä silmä tarkkana. ja taas oli virikettä joksikin aikaa :-D
Opi toisten virheistä, et voi millään elää tarpeeksi kauan tehdäksesi ne kaikki itse.
Avatar
jtbo
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10878
Liittynyt: Ti Maalis 04, 2008 22:32
Paikkakunta: Ulkona palveluista

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja jtbo »

Ne muuten piilottelevat asioita ihan siksi, kun niistä on hauska seurata ihmistä etsimässä jotain, näin minusta ainakin tuntuu, sillä kovasti tyytyväisenä ne vahtii kun etsit kotiavaimia, jotka oli pöydällä...

Katin suunnatonta hupia on tunkea lelu piiloon ja sitten 'metsästää' sitä, tuo Bauhausin hyllykkö on siinäkin mahtava ollut, siinä alin hylly on tassun mentävän matkan maasta koholla ja kahta puolen husien katti yltää koko hyllyn alle, siinä ne pyörivät ja kierivät sitten kovasti, kun on maailman kovin jahti menossa.

Laitoin taas finnfoam levyn oviaukkoon, alareunaan, se on noin mua polveen, eli kun katti kurottautuu se saa etutassut juuri siihen päälle, Miukulla on hauskaa kiivetä levyä ylös, taiteilla kapealla särmällä kävellen ja alas loikkiessaan, Mouku ei oikein arvosta, istuu ja tuijottaa levyä häntä tarkasti käärittynä ympärilleen, se on vähän arempi ja sillä kestää tuo arviointi hieman enemmän, pian se loikkii paljon reippaammin kuin Miuku.

Levyn laitoin siksi, ettei tule niin vetoa kun pitää ovea auki, talveksi pitänee kaiketi laittaa kissanluukku finnfoamiin, sitten voi pitää ovea auki välillä, kunhan tekee finnfoamista taas tuplan, eli kolme levyä tiiviisti oviaukkoon. Tosin kai nuo oppivat talveksi muutenkin pysymään sisällä, tuo vaan helpottaisi hieman eloa. Parashan olisi kaksi luukkua ovessa ja finnfoamissa, mutta siinä on sitten riskinä katin livahtaminen, katit ei saa päästä portaisiin ilman valvontaa, koska jos katit on portaissa ja ulko-oven avaa, niin siinä tulee helposti katin karkuutus, mitä ei voi tietenkään sallia.

On aika tuskaista ähkimistä ollut nyt parina päivinä noilla, kun hiiri mokoma rapistaa yläkerran katon päällä, tuolla vinolla osalla, juuri sänkyni yläpuolella.
Avatar
pvalila
Jäsen
Jäsen
Viestit: 18280
Liittynyt: Ke Joulu 06, 2006 16:54
Paikkakunta: Vantaa

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja pvalila »

Puhutko portaiden yläpäässä olevasta ovesta? Sullahan on tilanne kai nyt se, että vain portaikon ulko-ovi erottaa katit vapaudesta: ennen sulla oli kahden oven politiikka.

Tosin katitkin ovat nyt paljon kesympiä.

Jokohan Miuku olisi valmis kokeilemaan ulkoilua hihnan päässä?

Kaulapantaan pitäisi tietenkin ensin totutella sisällä.

En oikein ymmärrä tuota sun urtsiovijuttuasi, mun mielestäni ne urtsijutut olivat ennen siinä varaston ja keittiön välisessä ovessa, samoin kuin se kattiluukkukin.

Harvinaisen vähällä käytöllä on muuten sekin ollut alkuaikojen jälkeen.

Tosin tekihän se kyllä työnsä eli sait katit kiinni, omatekoisin luukuin tuo olisi varmaankin jäänyt tekemättä.

Onko Mauku kesyyntynyt jo sen verran, ettei se enää stressaannu normaalioloissa?

******************

Oletko ajatellut ensi talven lämmitysjuttuja? Pidätkö kattien puolen kuinka lämpimänä? Asut itse yläkerrassa? Kylppärin lattian eristys, aiotko tehdä siihen mitään parannusta? Se lattian eristys vaikuttaa siihen, mikä on matalin lämpötila johon alakerran uskallat laskea: tuon lattian kautta kylmyys pääsee vessan vesijohtojen kimppuun.
Avatar
jtbo
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10878
Liittynyt: Ti Maalis 04, 2008 22:32
Paikkakunta: Ulkona palveluista

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja jtbo »

Kylppärissä on oma lämmityksensä, pidän talvisin sen oven kiinni, niin ei tarvitse kuin siellä pitää sitten enemmän lämpöä putkien takia, mutta aika pitkästi puulla varmaan nyt talvi mennään, joten se tuskin on ongelma, se hoitaa yläkerrankin sitten, kattien puolelle 1kw sähköradiaattori.

Finnfoam on eri kuin urtsi, hyvin paljon eri :lol:

Eihän sisäkatteja nyt ulos voi laskea :shock:

Katin luusto on muuten sellainen, että se ei missään pannassa pysy, valjaissakin heikosti, vaikka tuo yksi niitä valjaita aina kantaa viereeni, että pitää tunkea yksi löysä lenkki kaulaan, jotta voi sitten juosta se kaulassa ympäriinsä muiden juostessa perässä.

Vuosi ainakin vielä ennenkuin voi edes harkita minkäänlaista ulkoilua.

Ei se Mauku stressaannu enää, toisinaan se vain tykkää siirtyä syrjemmälle :roll:

Voin ihan hyvin istahtaa sen viereen sohvalle jne, mutta se pitää kuitenkin jossain määrin varansa ja usein vähän välimatkaa, toisinaan tulee nuuhkimaan ihan kiinni viereen. Se tykästyi kyllä kovasti tuohon finnfoamiin oviaukossa, raaputti sitä kovasti alueekseen ja taiteilee nytkin tuossa palasen päällä, siinä kun saa olla vähän muita korkeammalla. Aina se uteliaana kurkistelee ja ihmettelee, mutta tosiaan ei sen kanssa olla vielä kosketuksen asteella, kädestä syöminenkin vain joskus, eikä se mitään herkkupaloja koskaan syö.

Mouku on noista arin kokeilemaan uusia juttuja, se ei ole portaissa nyt käynyt sitten tuon palan oviaukkoon ilmestymisen jälkeen, sentään jo uskaltautui nuuhkaisemaan sitä, kun Mauku kerran raapi sitä hyväksi paikaksi, kyllä se viimeistään yöllä siinä loikkii.

Koko viime talvenhan mulla oli yläkerran oven lisänä finnfoam tulppaus, helpoin keino saada tuplaovi siis ja tuohan vastaa 50mm styroksia eristykseltään, on se varmasti parempi kuin se alle 20mm umpipuuta, mikä peiliovessa on 'peilien' kohdalla, hölmö nimitys sekin, ei kuvaa mitenkään ovea.

En minä tiedä paljoko moinen säästää lämmityskuluissa, mutta on se kokonaisia prosentteja oltava, etenkin kun pysäyttää vielä sen vedon, mitään urtsiliimaahan en toki moiseen käytä, riittävän tarkasti vaan mitoittaa ne kolme palaa mitä siihen menee. Ennenaikaanhan taisivat nostaa maton kovimmilla keleillä roikkumaan oviaukkoon, sillähän oli iso merkitys, kun ilma ei enää vapaasti kiertänyt ja jäähtynyt, ei ollut mitään tiivisteitäkään silloin.

Joskus asuin vain muutaman vuoden ikäisessä talossa, parvekkeen ovia vain yksi, täytti normit, on muka riittävä, mutta niin vain oven edusta oli jääkylmä, pimennysverhon kun laittoi siihen eteen, niin verhon ja oven välissä pystyi pitämään vaikkapa pepsijuomat viileänä, se näistä nykyajan muka hyvistä ratkaisuista, kyllä ne ennen tiesi mikä toimii :-D
Avatar
pvalila
Jäsen
Jäsen
Viestit: 18280
Liittynyt: Ke Joulu 06, 2006 16:54
Paikkakunta: Vantaa

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja pvalila »

Noista sun kateista tulee mieleen kirja Elsa, vapaana syntynyt.

Elsa tosin oli leijona.

Pennut eivät sua ehkä jättäisi, ihan vain koska ovat tottuneet täydellisesti nykyiseen elämänmuotoon ja kaipaisivat sekä sinua että muita mukavia asioita, joihin ovat tottuneet.

Emo on sitten toinen juttu, sille vapaus ei olisi outo ja pelottava asia.

Mielenkiintoista on, että katit ovat sopeutuneet toisiinsa: tavallaan se on ehkä jo vaativampaa kuin tottuminen sinuun.

Luonnossa nuo eivät kai keskenään kaveeraisi?
Vastaa Viestiin