Kannattaako ikkunoita uusiin vaihtaakaan?
-
harnojukka
- Jäsen

- Viestit: 200
- Liittynyt: Ke Syys 14, 2005 14:14
Kannattaako ikkunoita uusiin vaihtaakaan?
HELSINGIN SANOMAT 7.3
Kotimaiset ikkunat menestyivät surkeasti tiiviystestissä
TM Rakennusmaailman testissä viisi ikkunaa yhdeksästä vuoti
tulosta juttu
lähetä linkki
keskustele
Monet kotimaisen ikkunateollisuuden valmistamat ikkunat vuotavat. Tähän tulokseen tultiin, kun TM Rakennusmaailma -lehti tutkitutti yhdeksän suuren suomalaisen ikkunanvalmistajan ikkunoita Valtion teknisessä tutkimuskeskuksessa (VTT). Tulokset julkaistaan lehden keskiviikkona ilmestyvässä numerossa.
Testattaviksi lehti valitsi kolminkertaiset kaksipuitteiset ikkunat. Ne ostettiin pääkaupunkilaisen rautakaupan kautta.
Yhdeksästä tutkitusta ikkunasta viisi sai vesitiiviytensä tuomioksi ala-arvoisen, koulunumeroasteikolla siis nelosen, koska ne vuotivat.
Ikkunateollisuuden tekemien ikkunoiden tasosta on puhuttu ennenkin, ja vuosi sitten maaliskuussa Helsingin Sanomat kertoi ikkunoiden laadun romahtaneen tiukassa hintakilpailussa. Artikkelin jälkeen monet lukijat kertoivat karuista kokemuksistaan.
Vuosittain Suomessa myydään noin puolitoista miljoonaa ikkunayksikköä, joista noin puolet asennetaan remonteissa ja peruskorjauksissa ja loput uusiin kerros- ja omakotitaloihin.
Nyt VTT:n tutkimuksessa keskityttiin vain sellaisiin ominaisuuksiin, jotka voidaan laboratoriossa mitata tarkasti. Käytännössä siis tutkittiin, miten kukin ikkuna pitää lämmön tai kylmän, tuulen, veden ja melun rakennuksen ulkopuolella.
Tutkittujen ikkunoiden valmistajat olivat Alavus Ikkunat, Domus Yhtiöt, Fenestra, Karvia Ikkunat, Lammin Ikkuna, Lasivuorimaa, Pihlavan Ikkuna, Skaala Ikkunat ja Ovet sekä Tiivituote.
TM Rakennusmaailman mukaan valintaperusteena oli, että valittujen valmistajien tuotteita myydään ainakin jossain päin Suomea runsaasti.
Tutkitut kaksipuitteiset kolmilasiset puuikkunat olivat kooltaan 1 190 millimetriä kertaa 1 190 millimetriä, ja niiden karmisyvyys oli 170–175 milliä, paitsi Fenestran ikkunassa, jossa se oli 130 milliä. Ikkunoiden hinnat vaihtelivat 214 eurosta 410 euroon.
Vesitiiviyttä määritettiin sadettamalla ikkunaa. Tätä varten ikkunat oli kiinnitetty erillisiin kehyksiin ja nostettu sadekaappeihin, joiden painetaso on säädettävissä. Kehyksessä ikkuna oli kuin paikallaan seinässä.
Sadettamisella jäljiteltiin luonnonoloja. Vettä ohjattiin suuttimista, jotka olivat 15 senttiä karmin yläpuolelle ja 25 sentin päässä ikkunapinnasta. Vesimäärä oli noin kaksi litraa minuutissa neliömetriä kohti.
Samoin paineen muuttamisella jäljiteltiin luontoa, tositilanteessa tuuli aiheuttaa paine-eron ikkunan sisä- ja ulkopuolelle. Koska sateella usein tuulee, testi-ikkunan sadetettavalla puolella lisättiin painetta.
Sadetus aloitettiin normaalipaineessa, mutta sen jälkeen paine-eroa kasvatettiin portaittain aina 750 pascaliin. Niin iso paine-ero vastaa yli 30 metriä sekunnissa puhaltavaa tuulta.
Sellaisiin tuulennopeuksiin törmätään lähinnä rannikon korkeissa taloissa muutaman kerran vuodessa, silloinkin yleensä puuskissa. Suomessa meteorologit puhuvat myrskystä kun 10 minuutin keskituuli on vähintään 21 metriä sekunnissa, 750 pascalin paine-ero vastaa jo hirmumyrskyä.
Kaikkien ikkunoiden ei siis tarvitse niin kovia oloja kestääkään. Mittauksessa vain Alavuden ikkunat kestivät sitä.
Domuksen, Fenestran, Lasivuorimaan ja Tiivituotteen ikkunat sen sijaan alkoivat vuotaa ennen kuin ilmanpainetta nostettiin. Ne eivät siis pitäneet vettä tyyntä vastaavissa oloissa.
Pihlavan ikkuna kesti paineennoston 50 pascaliin, mutta silloin vesi alkoi valua seinärakenteeseen.
Uskaltaako tuollaisiin ikkunoihin enää luottaakaan?
Itse kunnostin talon vanhat ikkunat, mikä oli mielestäni järkevää. Ikkunoissa ei ollut loppujen lopuksi yhtään lahoa kohtaa vaikka ulospäin ne näyttivät tosi huonokuntoisilta. Pihka tulvahteli karmeista kun poistin maalia kuumailmapuhaltimella. Nätit ikkunat sain aikaan pikurahalla. Ei ehkä yhtä tiiviit kuin uudet mutta kelpaavat kyllä mainiosti pitkälle tulevaisuuteen.
Kotimaiset ikkunat menestyivät surkeasti tiiviystestissä
TM Rakennusmaailman testissä viisi ikkunaa yhdeksästä vuoti
tulosta juttu
lähetä linkki
keskustele
Monet kotimaisen ikkunateollisuuden valmistamat ikkunat vuotavat. Tähän tulokseen tultiin, kun TM Rakennusmaailma -lehti tutkitutti yhdeksän suuren suomalaisen ikkunanvalmistajan ikkunoita Valtion teknisessä tutkimuskeskuksessa (VTT). Tulokset julkaistaan lehden keskiviikkona ilmestyvässä numerossa.
Testattaviksi lehti valitsi kolminkertaiset kaksipuitteiset ikkunat. Ne ostettiin pääkaupunkilaisen rautakaupan kautta.
Yhdeksästä tutkitusta ikkunasta viisi sai vesitiiviytensä tuomioksi ala-arvoisen, koulunumeroasteikolla siis nelosen, koska ne vuotivat.
Ikkunateollisuuden tekemien ikkunoiden tasosta on puhuttu ennenkin, ja vuosi sitten maaliskuussa Helsingin Sanomat kertoi ikkunoiden laadun romahtaneen tiukassa hintakilpailussa. Artikkelin jälkeen monet lukijat kertoivat karuista kokemuksistaan.
Vuosittain Suomessa myydään noin puolitoista miljoonaa ikkunayksikköä, joista noin puolet asennetaan remonteissa ja peruskorjauksissa ja loput uusiin kerros- ja omakotitaloihin.
Nyt VTT:n tutkimuksessa keskityttiin vain sellaisiin ominaisuuksiin, jotka voidaan laboratoriossa mitata tarkasti. Käytännössä siis tutkittiin, miten kukin ikkuna pitää lämmön tai kylmän, tuulen, veden ja melun rakennuksen ulkopuolella.
Tutkittujen ikkunoiden valmistajat olivat Alavus Ikkunat, Domus Yhtiöt, Fenestra, Karvia Ikkunat, Lammin Ikkuna, Lasivuorimaa, Pihlavan Ikkuna, Skaala Ikkunat ja Ovet sekä Tiivituote.
TM Rakennusmaailman mukaan valintaperusteena oli, että valittujen valmistajien tuotteita myydään ainakin jossain päin Suomea runsaasti.
Tutkitut kaksipuitteiset kolmilasiset puuikkunat olivat kooltaan 1 190 millimetriä kertaa 1 190 millimetriä, ja niiden karmisyvyys oli 170–175 milliä, paitsi Fenestran ikkunassa, jossa se oli 130 milliä. Ikkunoiden hinnat vaihtelivat 214 eurosta 410 euroon.
Vesitiiviyttä määritettiin sadettamalla ikkunaa. Tätä varten ikkunat oli kiinnitetty erillisiin kehyksiin ja nostettu sadekaappeihin, joiden painetaso on säädettävissä. Kehyksessä ikkuna oli kuin paikallaan seinässä.
Sadettamisella jäljiteltiin luonnonoloja. Vettä ohjattiin suuttimista, jotka olivat 15 senttiä karmin yläpuolelle ja 25 sentin päässä ikkunapinnasta. Vesimäärä oli noin kaksi litraa minuutissa neliömetriä kohti.
Samoin paineen muuttamisella jäljiteltiin luontoa, tositilanteessa tuuli aiheuttaa paine-eron ikkunan sisä- ja ulkopuolelle. Koska sateella usein tuulee, testi-ikkunan sadetettavalla puolella lisättiin painetta.
Sadetus aloitettiin normaalipaineessa, mutta sen jälkeen paine-eroa kasvatettiin portaittain aina 750 pascaliin. Niin iso paine-ero vastaa yli 30 metriä sekunnissa puhaltavaa tuulta.
Sellaisiin tuulennopeuksiin törmätään lähinnä rannikon korkeissa taloissa muutaman kerran vuodessa, silloinkin yleensä puuskissa. Suomessa meteorologit puhuvat myrskystä kun 10 minuutin keskituuli on vähintään 21 metriä sekunnissa, 750 pascalin paine-ero vastaa jo hirmumyrskyä.
Kaikkien ikkunoiden ei siis tarvitse niin kovia oloja kestääkään. Mittauksessa vain Alavuden ikkunat kestivät sitä.
Domuksen, Fenestran, Lasivuorimaan ja Tiivituotteen ikkunat sen sijaan alkoivat vuotaa ennen kuin ilmanpainetta nostettiin. Ne eivät siis pitäneet vettä tyyntä vastaavissa oloissa.
Pihlavan ikkuna kesti paineennoston 50 pascaliin, mutta silloin vesi alkoi valua seinärakenteeseen.
Uskaltaako tuollaisiin ikkunoihin enää luottaakaan?
Itse kunnostin talon vanhat ikkunat, mikä oli mielestäni järkevää. Ikkunoissa ei ollut loppujen lopuksi yhtään lahoa kohtaa vaikka ulospäin ne näyttivät tosi huonokuntoisilta. Pihka tulvahteli karmeista kun poistin maalia kuumailmapuhaltimella. Nätit ikkunat sain aikaan pikurahalla. Ei ehkä yhtä tiiviit kuin uudet mutta kelpaavat kyllä mainiosti pitkälle tulevaisuuteen.
Kunnostusta vaan!
Omassa talossani, vm -52, edelleen alkuperäiset ikkunat joskin ulkopinta vaatii jo ehostusta. Mistään ei nykyään saa sellaista tiheäsyistä puuta, jota aikanaan käytettiin taloja tehdessä. Ulkovuoraus oli pakko uusia muutamia vuosia sitten (prr... lateksit!!) ja itkua sai vääntää kun sahalla vetäisin ulkovuorauksen pieniksi palasiksi. Sitä määrää tiheäsyistä punahonkaa ei enää mistään löydä.... Tuli muuten hyvää tavaraa puusepäntöihin, ei vääntyile potkurille kuten nykyinen surkea lautatavara.
Eli koskaan ei aikanakaan energiataloudellisesti uusi ikkuna voita vanhoja kunnostettuja kaksilasisia.
Eli koskaan ei aikanakaan energiataloudellisesti uusi ikkuna voita vanhoja kunnostettuja kaksilasisia.
Heh. Ihan (surullista) mielenkiintoista.
Kenen mielestä ne olisivat saaneet paremmat arvosanat?
Mitenkähän olisi testissä käynyt näille tiheäsyisille 1950 -luvun ikkunoille.....?!?skyhigh kirjoitti:Eli koskaan ei aikanakaan energiataloudellisesti uusi ikkuna voita vanhoja kunnostettuja kaksilasisia.
Kenen mielestä ne olisivat saaneet paremmat arvosanat?
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Ne olis pärjänneet yhtä huonosti kuin monet muut, mutta eivät olisi päästäneet vettä rakenteeseen - niinkuin testissa ollut Lammin ikkuna. Lämmön pitävyydessä ne olisi saaneet varmaan huonon arvosanan. Riippuu tietysti miten ne lisi olleet tiivistettyjä.plaanaa kirjoitti:Mitenkähän olisi testissä käynyt näille tiheäsyisille 1950 -luvun ikkunoille.....?!?![]()
-
harnojukka
- Jäsen

- Viestit: 200
- Liittynyt: Ke Syys 14, 2005 14:14
Varmaankaan tärkein pointti tässä ei ole parempi arvosana testissä vaan ikkunoiden kestävyys. Talorähjämme ikkunat ovat tiiviistä sydänpuusta tehdyt ja kestäneet 50 vuotta. Ne eivät varmasti ole yhtä tiiviit kuin uudet ikkunat.
Ihmettelen kovasti lehdistössä olevia kirjoituksia siitä, että 80-luvun talojen ikkunat alkavat olla vaihtokunnossa. Milloinkohan 50-luvun talojen ikkunat tulevat hyvin hoidettuina vaihtoikään? Kuinka pitkään uudet "huoltovapaat" ikkunat kestävät hoidettuina käyttöä?
Ihmettelen kovasti lehdistössä olevia kirjoituksia siitä, että 80-luvun talojen ikkunat alkavat olla vaihtokunnossa. Milloinkohan 50-luvun talojen ikkunat tulevat hyvin hoidettuina vaihtoikään? Kuinka pitkään uudet "huoltovapaat" ikkunat kestävät hoidettuina käyttöä?
Jaa, meillä on rintsikassa suuret ikkunat vaihdettu 80-luvun tavaraan eikä niissä ole mitään vikaa, puhumattakaan että vaihtokunnossa ...harnojukka kirjoitti: Ihmettelen kovasti lehdistössä olevia kirjoituksia siitä, että 80-luvun talojen ikkunat alkavat olla vaihtokunnossa. Milloinkohan 50-luvun talojen ikkunat tulevat hyvin hoidettuina vaihtoikään? Kuinka pitkään uudet "huoltovapaat" ikkunat kestävät hoidettuina käyttöä?
Pistää naurattamaan ihan...
Energiataloudellisesti tarkoitin että hintaa jonka pistät uusiin ikkunoihin ei saa takaisin energiansäästöllä. Täytyy ottaa huomioon myös painovoimalla toimiva "ilmastointi." Vaihda vaan uusiin ja maksa ittes kipeeksi, itse aion kyllä pitäytyä vanhoissa ja hyviksi havaituiss, ei ole kovillakaan pakkasilla veto eikä vilu.
Täältä tähän tällä erää...
?
Kannattaa ja ei kannata.
Me vaihdettiin testissä huonosti menestyneet Tiivi-ikkunat. Rahaa paloi kiitettävästi.
Silti en palaisi enää vanhojen "sikahyvien 50-luvun ikkunoiden" elämään. Ikkunat olisi saanut kunnostettua, mutta ei niitä ikinä olisi saanut samalle tasolle kuin ikkunat on nyt. Omalle työlle ei toki voi laskea hintaa, mutta kyllä siinä aika kauan olisi saanut pakertaa, että ikkunat olisivat näteiksi muuttuneet.
Emme saa ikkunoihin mennyttä rahaa esim. sähkölaskussa takaisin, mutta olemme saaneet viihtyisämmän kodin. Ei vedä, ikkunat on helppo pitää puhtaana ja nyt meillä on hallittu korvausilman tulo talossa. Uusi ulko-ovi on kaunis ja sopii vanhaan taloon, lukkokin on tältä vuosituhannelta. Hyttyspuitteet on muuta kuin söpöä vihreää verkkoa ja monta muuta pientä juttua, joista tykkään kovasti. Sälekaihtimet tuli kaupan päälle.
Riippuu ihan siitä, mitä uusilla ikkunoilla hakee, kannattaako se. Minusta me olemme plussan puolella. :)
Testin kaltaisia myrskyjä ootellessa... ;) Anu
Me vaihdettiin testissä huonosti menestyneet Tiivi-ikkunat. Rahaa paloi kiitettävästi.
Silti en palaisi enää vanhojen "sikahyvien 50-luvun ikkunoiden" elämään. Ikkunat olisi saanut kunnostettua, mutta ei niitä ikinä olisi saanut samalle tasolle kuin ikkunat on nyt. Omalle työlle ei toki voi laskea hintaa, mutta kyllä siinä aika kauan olisi saanut pakertaa, että ikkunat olisivat näteiksi muuttuneet.
Emme saa ikkunoihin mennyttä rahaa esim. sähkölaskussa takaisin, mutta olemme saaneet viihtyisämmän kodin. Ei vedä, ikkunat on helppo pitää puhtaana ja nyt meillä on hallittu korvausilman tulo talossa. Uusi ulko-ovi on kaunis ja sopii vanhaan taloon, lukkokin on tältä vuosituhannelta. Hyttyspuitteet on muuta kuin söpöä vihreää verkkoa ja monta muuta pientä juttua, joista tykkään kovasti. Sälekaihtimet tuli kaupan päälle.
Riippuu ihan siitä, mitä uusilla ikkunoilla hakee, kannattaako se. Minusta me olemme plussan puolella. :)
Testin kaltaisia myrskyjä ootellessa... ;) Anu

