Pönttöuunin hormiliitäntä?

[Tare66]

Kummasta päästä tavallinen -50 luvulla tehty pönttis on liitetty hormiin, ylä vaiko alapäästä?

Olen tässä katsellut oman pönttiksen yläpäätä, niin se on aikojen saatossa ilmeisesti kallistunut hieman eteenpäin, kun se tiilisysteemi, joka sijaitsee uunin päällä on sentin verran auki palomuurin kylestä. Mitään savuja tai nokeentumia en ole tuolta havainnut ja uuni vetää hyvin.

Pitäiskös tuosta olla huolissaan...?

[Pekka Huhta]

Jos pellit on itse uunissa niin yläpäästä, jos ne on hormissa niin alapäästä. Joskus ihan erityisissä tapauksissa yläliitosuuninkin pelti voi olla hormissa, mutta tosi harvoin.

Pekka

[toivantero]

Kannattaa varmuuden vuoksi tilkitä, jos vaan mahtuu. Ohuella palovillalla ja savilaastia päälle. Tai pelkällä savilaastillakin. Kovilla pakkasilla, jos uuni on pitempään lämmittämättä, voi lämmityksen alkaessa tulla lämpöliikettä, ja rako voi suurentua.

[Oto Hascak]

Todennäköisesti sulla on alaliittymä ja Pekan mainitsemat pellt sen lopulta paljastaa.

Pönttis ei ole aina pyöreä aparaatti keskellä seinää. Välillä näkee, että sen pyöreän pönttiksen ympärille on tehty "palomuurit" eli sivuseinät ja nämä sivuseinät on sitten vielä muurattu pönttiksen päällä yhteen. Tuo saattaa muistuttaa ulkonäöltään yläliittymää, mutta on siis periaatteessa ja käytännössä ihan vaan umpeen muurattu tyhjä tila. Noin äkkiseltään ajateltuna kaikki näkemäni tämän tyylin pönttikset ovat rikkoneet sen yläosan umpeen muurauksen eli siitä löytyy halkeamia. Yllättävän paljon se pönttis elää lämpölaajenemisen muodossa.

[maanma]

Onko tietoa pönden kallistumisen ajankohdasta ts. milloin se ei ole ollut kallistunut.

Onko tietoa sen alustasta eli minkä päälle (ja mihin kerrokseen) se on sijoitettu?

[Tare66]

Onko tietoa pönden kallistumisen ajankohdasta ts. milloin se ei ole ollut kallistunut.

Onko tietoa sen alustasta eli minkä päälle (ja mihin kerrokseen) se on sijoitettu?

Ei minkäänmoista hajua milloin on kallistunut, tuommoinen se on ollut jo viimeiset 12 vuotta kun ollaan tässä asuttu. Oli muuten naamioitu tapetilla tuo palomuuri sekä tuo tiilisysteemi pönden päällä, vasta viimeaikoina aloin tuota kohtaa söhiä ruuvarin kanssa, kun on muutinkin tapetti remontti päällä.
Töllin myyjältäkään ei enää pääse kyselemään, kun on majaillut "tammiyksiössä" matojen sapuskana kymmenkunta vuotta.

Rossipermannolle on asennettu ja ryömintä tilassa on muuraamalla sidottu iso kivikasa, jonka päällä tuo lepää, ja jota olen itsekkin joskus paikkamuuraillut.


Pellit on itse uunissa, jotenka on ilmeisesti yläliitos uuni. Tämä pönttis on sijoitettu nurkkaan, joten tuo tilkintäkin on melko hankalaa, mutta tarvinnee yrittää.

[ultimate welder]

Offtopiccia pukkaa,kuitenkin pönttöuuniin liittyen.
Isäni aikoinaan 60-luvun lopulla teki tuollaisen kahta kamaria lämmittävän hylsymuurin,niinkuin meilläpäin pönttöuunia nimitettihin.
Oletteko nähneet vastaavaa muualla?
Kyseinen "keskuslämmitys" pönttöuuni toimii erinomaisesti nykyäänkin,meillä kesämökkikäytössä.

Pari kuvaa tuolla kuvablogissani tästä hylsymuurista:

http://kuvablogi.com/blog/24855

[jarkkis]

Joo,meillä on samanlainen,itse muurasin vuosi sitten vanhojen kuorten sisään tuollaisen kahta huonetta lämmittävän pönttiksen.Isompaan huoneeseen enemmän pintaa ja pienempään vähemmän,hyvin toimii.Kun tehdään tuollainen väliseinäuuni,niin pitää ottaa huomioon että uunissa on tarpeeksi ytyä kahden huoneen tarpeeseen.Tuota ajatusta on kyllä vanhoissa rakennus ja muurausoppaissa esitelty,mutta jostain syystä se ei ole tullut laajempaan käyttöön.Kun ajattelee normaali rintamiestaloa niin siihenhän tuollainen kävisi vallan mainiosti,yksi alakerran huoneiden ja toinen yläkerran lämmitykseen.

[Pekka Huhta]

Kyllä se kannattaa tiivistellä. Tosin yhtään laastia en sinne laittaisi, koska pehmeäkin laasti voi kiilata sitä rakoa auki uunin lämpöliikkeessä. Mieluummin pelkkää palovillaa isommin puristelematta sinne väliin. Ja ohuempiin paikkoihin voi laitella tavallistakin kivivillaa jollain säleellä työntelemällä. Ei sitä pitkästi tarvitse tukkia.

Pönttöuuni kasvaa pituutta helposti sentin verran oikein kuumaksi lämmittäessä, niin että semmoisia kokonaan halkeilemattomia yläliitoksia ei oikein ole olemassakaan. Ovet melkein kaikki vähän rapsehtineet auki. Eivät välttämättä ole vaarallisia, mutta noita halkeamia on aina, kun uuni "turpoaa" lämpölaajetessaan enempi kuin muuri, eikä mikään muuraus semmoista kestä.


Meillä on mökillä tuommoinen kahteen huoneeseen muurattu uuni ja tässä nykyisessä talossa paikallaan muurattu uuni on itse asiassa koko tiilen verran seinän sisällä niin että takakulmat tulevat reilusti viereiseen huoneeseen. Uuni lämmittää koko yläkerran, jopa niin tehokkaasti että näillä keleillä ei oikein voi joka päivä lämmittääkään.

Pekka

[Tare66]

Kyllä se kannattaa tiivistellä. Tosin yhtään laastia en sinne laittaisi, koska pehmeäkin laasti voi kiilata sitä rakoa auki uunin lämpöliikkeessä. Mieluummin pelkkää palovillaa isommin puristelematta sinne väliin. Ja ohuempiin paikkoihin voi laitella tavallistakin kivivillaa jollain säleellä työntelemällä. Ei sitä pitkästi tarvitse tukkia.

Pönttöuuni kasvaa pituutta helposti sentin verran oikein kuumaksi lämmittäessä, niin että semmoisia kokonaan halkeilemattomia yläliitoksia ei oikein ole olemassakaan. Ovet melkein kaikki vähän rapsehtineet auki. Eivät välttämättä ole vaarallisia, mutta noita halkeamia on aina, kun uuni "turpoaa" lämpölaajetessaan enempi kuin muuri, eikä mikään muuraus semmoista kestä.

Kiitos hyvistä neuvoista, pitääpä heti huomenissa rynniä rautakauppaan palovillaa ostamaan, mahtavatko myydä vain koko paaleissa, tuossa kun selviäisi yhdellä siivulla? Aattelisin, että tuo on melkolailla tyyriimpää, kuin tavan villa?

Meillä on mökillä tuommoinen kahteen huoneeseen muurattu uuni ja tässä nykyisessä talossa paikallaan muurattu uuni on itse asiassa koko tiilen verran seinän sisällä niin että takakulmat tulevat reilusti viereiseen huoneeseen. Uuni lämmittää koko yläkerran, jopa niin tehokkaasti että näillä keleillä ei oikein voi joka päivä lämmittääkään.

Näin joskus myös pönttiksen erään talon autotallissa, oli muurattu tiiliseinän sisään siten, että selkäpuoli oli laajasti autotallin puolella ja tulipesä ladattiin seinän takaa jonkimmoisesta varasto/pannuhuoneesta, ja lämmintä piisasi tehdä autoremonttia talvipakkasella.

[Pekka Huhta]

Palovillaa saa levy kerrallaan, 10 mm kama on ohuinta. Tosin tohon ei mee kuin kapeita suikaleita sinne rakoon, ja voit korvata koko jutun painelemalla vaikka veitsellä tai kittilastalla sinne vähän pidemmälle pehmeää villaa. Se kova villa on niin kovaa että sillä on hankala "rivetä" kapeampia rakoja kun se vaan hieroutuu jauhoiksi.

Pekka

[samu84]

Onkos siinä uunissa "tupakkiventtiiliä"? Joskus oon nähnyt sellasiakin pönttöuuneja missä on uunin yläosassa semmonen ilmaräppänä.
En ole sen tarkemmin aiheeseen perehtynyt, mutta jos se mahdollinen ilmaräppänä olis vedetty omalla liitännällään mahdollisesti vielä eri hormiin uunin yläosasta?

[Pekka Huhta]

Onkos siinä uunissa "tupakkiventtiiliä"? Joskus oon nähnyt sellasiakin pönttöuuneja missä on uunin yläosassa semmonen ilmaräppänä.
En ole sen tarkemmin aiheeseen perehtynyt, mutta jos se mahdollinen ilmaräppänä olis vedetty omalla liitännällään mahdollisesti vielä eri hormiin uunin yläosasta?

Ilmaräppänä menee aina samaan hormiin kuin uuni itse. Se lähtee tuplapeltien välistä: kun halutaan tuulettaa niin alempi pelti pidetään kiinni ja ylempi avataan. Lämpimän uunin päällä on hyvä veto ja tähtiventtiili imee ilmaa huoneesta.

Uunia lämmittäessä tietty molemmat pellit on auki ja tähtiventtiili kiinni.

Pekka

[samu84]

Nyt tiedän tämänkin :) En ole sen lähemmin pönttöuunin eri variaatioiden toimintaan vielä perehtynyt.

[Tare66]

Pääsin taas pitkästä aikaa tapettihommiin liottelin liisterillä tapetit pois palomuurista. Sieltä tapetin alta paljastui palomuuri, jossa on muutama särö, kun ei ole mitään savutummumia muurissa, niin oliskos tuo pintarappaus pelkästään säröillä?

Mitenkä tuon kanssa etenisi, tietäiskö kukaan, että löytyykö jotain elastista pinnoitetta, joka tuossa toimisi?