Sepeliä ei, Fuktisolia

[anttitom]

projekti etenee ja mielipiteet muuttuvat.
kellari on nyt piikattu auki ja suurin osa kivistä pihalla.
valun alta on paljastunut isoja kiviä ja hyvin karkeata "sepeliä" eli kalpilaari katko on toiminut varsin hyvin. Kivet näyttävät olevan kuivia.
karkealla sepelillä tarkoitan, että pohjalla on pään kokoisia kiviä jotka pintaa kohden pienenevät aina 5mm asti.

Projektiin ryhtyessäni oli selkeä ajatus, että fukstisol+50mm eps+valu, mutta nyt kun pohjamaa on näkyvissä on tullut mieleeni ajatus laittaa pohjalle palkkää sepeliä (5-11mm) ja 100mm epsiä.
kellarissa on 5 kpl pienempiä huoneita, joihin Fuktisolin leikkely ei oikein innosta. lisäksi saunan kohdilla vastaan tuli niin isoja kiviä (kallio), ettei niitä saanut edes isolla piikkauskoneella palasiksi, jolloin levyjen kanssa joutuisi kikkailemaan aikalailla.

Onko jotain rakennusteknistä syytä, miksi ei voisi laittaa karkean sepelin päälle tasaukseksi 5-10cm 5-11mm sepeliä ja 100mm EPSiä päälle. valu n. 8cm, jossa vesikiertoinen lattialämmitys.

Toinen kysymys onkin sitten se kuudes huone, jonka lattiapinta oli mukavat 8cm muita tiloja alempana. Täältä en meinaa lattiaa piikata auki, vaan putket ja valu päälle.
voiko kyseisen huoneen tehdä siten, että nykyisen betonilattian päälle laittaa esim. 25mm eps ja sen päälle uusi valu. Se on jo tiedossa,että 25mm eriste ei paljoa vaikuta, mutta vaikutus se on pienikin...

[JHakkinen]

Samanlaista projektia pukkaa. Ne isot kivet saa kyllä lohkottua esim. ns. etanadynamiitilla. Eli poraat kiviin reikiä ja laitat niihin ohjeen mukaan ainetta. kivet halkeavat parin päivän sisään riippuen olosuhteista.

Eristevahvuutena kai suositellaan 150-200 mm vähintään lattiassa. Mitä vähemmän sitä enemmän lattialämmitys lämmittää alapuolista maata joka lisää kapillaarista kosteuden nousua. Foorumilla on runsaasti keskustelua aiheesta.

[Limes]

Suuriakin irtokiviä (0,5-1,5 m³) saa helpohkosti rikki kivikiiloilla. Nopeampaa porata esim 5 kpl 16 mm:n reikää 100 mm syvänä
kuin yksi 30 mm reikä 200-300 mm syvänä jota etanadynamiitille suositellaan.
Tämä siis poravasaralla porattaessa. Oikealla kallioporalla isotkin reijät onnistuu vaivatta.

[Matti Alander]

Kun rakennetaan uutta lattiaa, halutaan se useinmiten myös pinnoittaa. Silloin alkuperäinen sisäänpäin kuivuva rakenne on hankalahkoa toteuttaa. Lisäksi halutaan lattialämmitys, joka taas vaatisi paksumpaa lämmöneristystä. Lattia voi toki olla sisäänpäin kuivuvaa mallia ja jopa eristämätön, jolloin maaperästä nousee lämpöä huonetilaan, mutta samalla tulee vesihöyrynä myös kosteutta, joka sitten tulee tuulettaa pois. Kosteutta voi nousta maaperästä myös kapillaarisesti huokoisalipaineen vaikutuksesta.
Eps + Fuktisol salaojittava rakenne on säästökompromissi, jota käytetään paljon. Huomattavasti parempi rakenne olisi mikäli pystyttäisiin käyttämään kauttaaltaan hyvin vesihöyryä läpäiseviä eristeitä, jolloin kuivuminen alaspäin olisi nopeampaa. Paras ja toimintavarmin rakenne on aina tiivis sisältä ulospäin harveneva ja lisäksi lämmöneristys ulkopuolelle kantavan betonirakenteen.
Suuret kivet ym. epätasaisuudet sitten antavat oman haasteensa, kuten huonekorkeuskin johon pyritään. Kivisessä maassa paljon helpommin toteutettu rakenne on sijoittaa alimmaiseksi kevytsoratasaus, jolla on huomattavasti parempi lämmöneristyskyky, kuin pelkällä sepelillä, jossa sitä ei ole juuri lainkaan. Kevytsoran päälle sitten Fuktisol 100 mm ja suodatinkangas, jolloin kuivuminen alaspäin on ripeää, kapillaarikatko kunnossa. Huonekorkeus säilyy ja kustannuksetkin kohtuulliset. Maahan tarkoitettu kivivilla ja alimmaiseksi fuktisol eristys on myös erittäin hyvin ulospäin kuivuva rakenne, jolla saadaan aikaiseksi myös hyvä lämmöneristys, mutta silloin pohjan tulisi olla lähtiessä möykyistä vapaa ja tasainen.
Niinsanotut hampurilaislattiat, joissa eristyskerroksia on betonirakenteiden väleissä ovat monasti ongelmallisia, eikä niitä voi suositella.