Heh.....edellisen oli tarkoitus olla vähän provokatoorinen juttu huumoria unohtamatta. Yleistä höpinää....
Henkilökohtaisesti mua hirvittää kaikki lisääntyvä viranomaisvalvonta ja rajoitusten lisääntyminen turvallisuuden ja terveellisyyden nimissä.
Tämä tuli vaan mieleen kun viikonlopun Hesrissa oli tuo juttu, jossa varoiteltiin myös kynttilöiden polttamisen vaarallisuudesta.
Eilen luin paikallislehdestä vanhan talon (tiiviillä pientaloalueella) perinne- ja ekohenkisestä remontoijasta joka totesi että "viisi tulisijaa tänne jää, joten eiköhän niistä lämpöä riitä" Jää siinä epähuomaavainenkin tupakoija toiseksi päästöjensä puolesta...
Toisaalta tuolla pihaosiossa käytiin kiivasta keskustelua siitä, kuuluuko tontin omistajan puun kaatamiset naapureille. Ihan vain esteettiseksi ja makuasiaksi luokiteltava asia kirvoitti seuraavanlaisia melipiteitä:
"Nämä "pilatut" naapurien pihat, jotka muodostavat asumamme pientaloalueet koetaan kuitenkin kollektiiviseksi omaisuudeksi,...
Joten kyse ei ole kadulta katsovan ihmisen mielestä yhdentekevää."
"Loppujen lopuksi niitä asioita, jotka eivät muille kuulu, on uskomattoman vähän. Ei ole oma asia miten asuu, elää, kasvattaa lapsiaan jne."
"Laki edellyttää, että puunkaadoista ym. naapuriin vaikuttavista toimenpiteistä on sovittava naapurin kanssa"
"Maisema kun todellakaan ei ole kenenkään yksityisasia"
Pötkö: "Tosin olen niitä ihmisiä, joita lisääntynyt kontrolli ei juurikaan häiritse, jos se on yleisen hyödyn mukaista. Olisin varsin onnellinen jos yhteiskunta puuttuisi enemmänkin sellaisiin asioihin, joista on yleistä haittaa. Tällaisiksi asioiksi luokittelisin esim. juuri asemakaavat, epäterveelliset ruoat, tupakoinnin, lasten kasvattamisen... Itselleni riittää, että tervehdimme naapureiden kanssa postilaatikolla, en halua olohuoneeseeni naapurin grillijuhlia tai lastenleikkejä"
En tiedä aiheuttavatko nämä nämä kirjoittajat pienhiukkaspäästöjä (konkreettisen terveysriskin) naapurustoon. Kaikkihan on tietenkin niin suhteellista...esteettinen haitta (vääränmalliset pihalelut) voi ahdistaa enemmän kuin omien savukaasujen tupruttelu naapurustoon. Jokainenhan itse lopulta päättää suvaitsevaisuuden ja toisten huomioonottamisen rajat.
Jos joka asiaan yhteiskunnan kontrollia kaivataan niin ollaan kohta poliisivaltiossa jossa sääntöjä laatii joukko hyväätarkoittavia, elämästä vieraantuneita byrokraatteja.
Elämä nyt on ihan muutenkin vaan jonkinlainen riski. Savutellaan rauhassa.
